Palvelumuotoilua kiertotalouteen!

Teksti | Päivi Harmoinen

Vuonna 2018 pääsimme kollegan kanssa kokeilemaan kiertotalouden palvelumuotoilua uutena aiheena Sitran hankkeessa. Siitä innostuneena jatkoimme Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluille -hankkeessa ja pääsimme kehittämään muutamien muiden amkien kanssa kiertotalouden palvelumuotoilun opintojaksoa ja opetusmateriaalia (https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/) liiketalouden opiskelijoille.

Opintojaksoa testattiin Laureassa keväällä 2020, jonka kokemuksia ja kehittämistarpeita esitellään tässä tekstissä lyhyesti, sisältäen kohdat:  Kiertotaloutta koko opintojen ajan, Yrityksille osaamista & kumppanit mukaan, Opettajille kiertotalouden koulutusta ja Kiertotalouden opetusmateriaaleja tuotteen ja palvelun koko elinkaarelle.

Miksi kiertotalouden palvelumuotoilua?

Ethican (2018) mukaan ”Kiertotalouden mukainen suunnittelu on kaiken lähtökohta. Uudet liiketoiminta-mallit ja palvelukonseptit lisäävät tuotteiden ja tavaroiden käyttöastetta ja elinikää. Ne mahdollistavat pidemmän asiakassuhteen sekä jatkuvamman kassavirran tuotteiden elinkaaren eri vaiheista”.

Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen kehittämistä ja uusien palvelujen innovointia ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Kehittäminen perustuu käyttäjien tarpeiden tai ongelmien syvälliseen ja empaattiseen ymmärtämiseen, joka on ratkaisun kehittämisen lähtökohta. Tavoitteena on, että rakennettava palvelukokemus täyttää sekä käyttäjien tarpeet, että yrityksen liiketoiminnalliset tavoitteet. Muotoilun menetelmät yhdistettynä kiertotalouden kehitysmenetelmiin sopivat hyvin kiertotalouden liiketoiminnan haasteiden ratkaisemiseen, sujuvoittamaan prosesseja tai muutoksen johtamista sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa.

Palvelumuotoilu yhdistettynä kiertotalouteen tarjoaa hyvät työkalut kiertotalouden muutoksen toteuttamiseen.

kuva miten palvelumuotilu ja kiertotalous toimivat yhdessä, sisältö avattu tekstissä.
Kuva 1. Service Design and Circular Economy yhdessä enemmän. Circular Economy in Service Design -oppimateriaali (Kuva: Piritta Hannonen 2019)

Mitä Circular Economy in Service Design -opintojakso sisältää?

Opintojakson tavoitteena on oppia kuvaamaan arvonmuodostumista asiakkaille, kumppaneille ja käyttäjille, millaista taloudellista, ekologista ja yhteiskunnallista arvoa kehitetyistä ratkaisuista syntyy. Tavoitteena on myös soveltaa palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä ja tuottaa palvelukonsepti kiertotalouden liiketoimintamallin pohjalta yritystoimeksiantona.

sisältö avattu tekstissä.
Kuva 2. Circular Economy in Service Design opintojakson rakenne hankkeen tuottamassa Circular Economy in Service Design -oppimateriaalissa. (Kuva: Piritta Hannonen 2019)

Kiertotalouden palvelumuotoilua varten tuotettiin 10 opintopisteen opintojakso ja siihen liittyvät opetusmateriaalit. Opetusmateriaalit koostuvat kolmesta osa-alueesta. 2 op:n johdanto kiertotalouteen sisältää kiertotalouden pääperiaatteet ja kiertotalouden liiketoimintamallit. Vastaavasti 1 op:n palvelumuotoilun johdannossa tutustutaan palvelumuotoilun ajattelutapaan, prosessiin ja menetelmiin. Osiot voi suorittaa kurssin ennakkotehtävinä, kiertotalouden osalta Quiz-monivalintatehtävinä ja palvelumuotoilun osalta kirjoitelmana. Jatkossa nämä osiot suoritetaan Moocina Canvaksessa.

Vaativin osuus on 7 opintopisteen projekti, jossa teoriaa sovelletaan käytäntöön todellisen kiertotalouden kehittämishaasteen pohjalta. Opetusmateriaali sisältää palvelumuotoiluprosessin, menetelmäkuvaukset (mm. tiedonkeruumenetelmiä, palvelupolku, persoonat, service blueprint) sekä projektitehtävät. Kiertotalouden liiketoimintamallia (Circular Business Model Canvas) kehitetään vähitellen muotoiluprosessin eri vaiheissa. Kiertotalouden kehittämishaasteen kuvausta varten on valmis mallipohja, joka helpottaa määrittelyä toimeksiantajan (yrityksen) kanssa. Katso tarkempia kuvauksia aoe.fi-portaalista https://aoe.fi/#/materiaali/711. Opetusmateriaali ja opintojakso löytyvät Canvas-alustalta syksyllä 2021.

Pilotointikokemuksia

Laurean lisäksi opintojaksoa ja materiaaleja pilotoivat Haaga-Helia, Turun amk:n ja Novia. Laurean pilottiopintojakso ”Circular Economy in Service Design” oli keväällä 2020 osana Service Design -opintojaksoa, johon osallistui 39 opiskelijaa liiketaloudesta. Johanna Lunkka ja Päivi Harmoinen toimivat ohjaajina, molemmat osallistuivat myös liiketoiminta-teemaan Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluille -hankkeessa v. 2018-2020.

Opiskelijat aloittivat opinnot ns. puhtaalta pöydältä ilman aiempia kiertotalouden tai palvelumuotoilun opintoja. Kurssin sisältö koostui edellisessä kappaleessa kuvatuista osioista. Kehittämishaasteen tarjosi kansainvälinen kodinsisustusyritys. Opiskelijoiden tehtävänä oli kehittää palvelukonsepteja ”Furniture as a service”-liiketoimintamallin pohjalta ja selvittää potentiaalisia asiakaskohderyhmiä uudelle palvelulle.

Vaikka kehityskohde oli inspiroiva ja useimmat opiskelijat olivat innostuneita oppimaan kiertotaloutta, havaitsimme että opetusmateriaalit ovat vielä liian yleisellä tasolla. Kiertotalouden käsitteitä ja peilausta käytäntöön tulisi syventää ja tarjota enemmän käytännön esimerkkejä. Kehittämishaasteen rajauksesta huolimatta kiertotaloudessa tulee tarkastella myös koko tuotteen elinkaarta, joka tuo omat haasteensa sekä opettajalle että opiskelijalle.

Esimerkkinä alla olevassa kuvassa oleva kiertotalouden liiketoimintamalli, joka näyttää yksinkertaiselle, mutta sisältää monimutkaisia pohdittavia kohtia. Arvolupauksessa tulee pohtia palvelukonseptin arvoa myös yhteiskunnallisesti ja ympäristön näkökulmasta, taloudellisen arvon ohella. Koko palvelukonseptin arvolupauksen lunastaminen eli miten ratkaisu tuotetaan kiertotalouden näkökulmasta optimaalisesti kumppanien kanssa, miten kiertotalouden jakelukanavat muotoutuvat, mitkä ovat positiiviset ja negatiiviset ympäristövaikutukset jne.

Opintojaksolla ei tehty yhteiskehittämistä toimeksiantajan kanssa, mukana ei ollut asiantuntijakumppaneita eikä living lab –kehitysympäristöä. Opiskelijat oppivat kiertotalouden perusteita ja saivat tuntumaa todellisuuteen kehittämishaasteen kautta, mutta tiedon syventäminen jäi puolitiehen johtuen edellä mainituista syistä. Opettajille tämä tarkoittaa oman osaamisen ja opetusmateriaalien kehittämistä.

canvaspohja työskentelyyn.
Kuva 3. Circular Business Model Canvas hankkeen tuottamassa Circular Economy in Service Design -oppimateriaalissa. Mukaillen Kraajienhagen, C., van Oppen, C.,Bocken, N. 2018

Kiertotalouden integrointi opetussuunnitelmaan on erittäin tärkeää, joka varmistaa, että kiertotaloutta opitaan eri muodoissa koko opintojen ajan. Pilotointikokemuksen pohjalta monimuoto on paras toteutusmuoto, koska kiertotalous vaatii enemmän ohjausta kaikissa kehitysvaiheissa.

Tärkeimmät jatkokehityskohteet

1. Kiertotaloutta koko opintojen ajan
Opiskelijat tarvitsevat kiertotalouden perusteiden ymmärrystä ennen kuin aloittavat kiertotalouden palvelumuotoilun opinnot. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluille –hankkeen tuloksena Laureassa kiertotalouden palvelumuotoilu tullaan integroimaan liiketalouden opetussuunnitelmaan: https://journal.laurea.fi/kiertotalous-osaksi-liiketalouden-opetussuunnitelmaa/#fea88b7

Tämä tarkoittaa, että jatkossa opiskelijat tutustuvat 1. ja 2. vuoden opinnoissaan kiertotalouden peruskäsitteisiin ja liiketoimintamalleihin. Toivomme että tämän myötä palvelukonseptien kehittäminen kiertotalouteen tuntuu helpommalle. Kiertotalouden integrointi opetussuunnitelmaan eri opintojaksoilla kannattaa: opiskelijoiden motivaatio kasvaa ja valmius vaativaan projektityöhön kasvaa, kun kiertotalouden peruskäsitteet ovat heille tuttuja entuudestaan. Palvelukonseptien laatu paranee, joka on merkityksellistä myös Laurean avainasiakkaille, joille palvelukonsepteja useimmiten kehitetään.

2. Yrityksille osaamista ja asiantuntijakumppanit mukaan

Palvelumuotoilun opintojaksoilla opiskelijatiimit kehittävät palvelukonsepteja yritystoimeksiantojen pohjalta.  Kun kehitetään kiertotalouden liiketoimintamalliin perustuvia palvelukonsepteja, tavoite voi tarkoittaa Harmaalan (2020) mukaan kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä, tuotteiden käyttöiän pidentämistä vaikkapa kattavilla huoltopalveluilla, tuotteiden korvaamista palveluilla. Yritysten ja organisaatioiden kiinnostus kiertotalouteen näkyy opintojaksoille tarjolla olevista yritystoimeksiannoista.

Vaikka yrityksellä on tarpeita ja se on innostunut opiskelijoiden toteuttamista projekteista, sopivan kiertotalouden kehittämishaasteen määrittely opintojaksolle on usein työlästä. Yrityksellä ei ole kiertotalouden strategiaa tai tiekarttaa, liiketoimintaa ei ole analysoitu kiertotalouden näkökulmasta tai yritys ei ole selvillä kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista. Ennen kuin opintojaksoilla päästään konkreettisiin kehittämisprojekteihin yritysten ja organisaatioiden kanssa, yrityksille tulisi tarjota ”käynnistysapua” kiertotalouden vision kirkastamiseen, strategian luomiseen ja uusien kiertotalouden toimintamallien jalkauttamiseen. Tarvitaan prosessi, että saadaan kirkastettua yrityksen tarve.

Lisäksi kiertotalous vaatii toimiakseen laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä on monelle yritykselle uusi tapa toimia (Harmaala 2020).  Kiertotalous voi tarkoittaa muutoksia alihankkijaverkostossa ja sen toiminnassa. Kumppaneita tarvitaan nykyisen toimitusketjun ulkopuolelta tai kokonaan uusilta sektoreilta.” (Ethica 2018). Yritysten kumppaneita olisikin hyvä ottaa mukaan kehittämistyöhön jo varhaisessa vaiheessa, koska Ethican (2018) mukaan yhdessä voidaan tunnistaa paremmin uudet ratkaisut ja ”orastavat mahdollisuudet”. Varhaisen vaiheen osallistaminen tarkoittaa myös kehittämishaasteen määrittelyä yhdessä ammattikorkeakoulun, yrityksen ja sen kumppanien kanssa. Siitä on luontevaa jatkaa Living Lab –työskentelyä.

3. Opettajille kiertotalouden koulutusta
Samalla kun kehitetään opiskelijoiden kiertotalousosaamista, myös opettajien kiertotalous-osaamista tulisi vahvistaa. Kun integroidaan kiertotalouden sisältöjä opetukseen olisi varmistettava, että kaikille opettajille kaikilla koulutusaloilla on mahdollisuus suorittaa kiertotalouden perusteet esim. verkko-opintoina. Laurean strategiasta tulevat uudet ohjelmat, jotka vaativat osaamisen kehittämistä, tulisi kouluttaa systemaattisesti koko henkilöstölle, osana henkilökohtaista kehityssuunnitelmaa. Toiveena, että yhä useampi opettaja sisällyttäisi kiertotalouden sisältöjä omille opintojaksolleen.

4. Kiertotalouden opetusmateriaalit tuotteen ja palvelun koko elinkaarelle
Ethican (2018) mukaan tehokas kiertotalouden omaksuminen ja käyttöönotto tarkoittavat uusien mahdollisuuksien tarkastelua tuotteen ja palvelun koko elinkaaren ajalta, eikä vain tuotteen myynnissä. Lisäksi prosessissa korostuu systeemiajattelu ja kokonaiskuvan hahmottaminen.

sisältö avattu tekstissä.
Kuva 4. Elinkaarimalli: liiketoimintaa kiertotaloudesta (Ethica 2018).

Kiertotalouden opetusmateriaaleja tarvitaan kattamaan tuotteen tai palvelun koko elinkaari.

Tällä hetkellä kiertotalouden yritystoimeksiannot keskittyvät enimmäkseen asiakasymmärryksen hankintaan ja palvelun käyttöön. Kiertotalouden palvelukonsepteissa olisi kuitenkin tarkasteltava koko tuotteen tai palvelun elinkaarta, sisältäen logistiikan, tuotteiden osalta suunnittelun, materiaalit ja valmistuksen. Siksi tarjolla tulisi olla kiertotalouden opetusmateriaalia, joka kattaa koko elinkaaren, esim. lyhyinä videoluentoina tehtävineen.

Yhteenveto

Yksi iso askel on jo otettu Laureassa, kiertotaloutta integroidaan liiketalouden opetussuunnitelmaan ja se tulee toivottavasti konkretisoitumaan opintojaksoilla nopeasti. Ennen kuin opintojaksoilla päästään konkreettisiin kehittämisprojekteihin yritysten ja organisaatioiden kanssa, yrityksille tulisi tarjota ”käynnistysapua” kiertotalouden vision kirkastamiseen, strategian luomiseen ja uusien kiertotalouden toimintamallien jalkauttamiseen.

Digitaalista living lab -mallia kiertotalouteen ollaan kehittämässä. Se mahdollistaa yhteiskehittämisen opintojaksoilla toimeksiantajien ja toivottavasti myös heidän kumppaniensa kanssa ja osaaminen syventyy ja tulee näkyväksi eri osapuolille. Opettajien kiertotalous-osaamista tullaan vahvistamaan. Arenen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassa luvataan kohdassa ”Johtaminen ja opetushenkilöstö”, että henkilöstölle annetaan mahdollisuus suorittaa kestävän kehityksen verkkokurssi ja saada siitä osaamismerkki. Lisäksi kiertotalouden opetusmateriaaleja pitää syventää ja laajentaa yhteiseen käyttöön kattamaan tuotteen tai palvelun koko elinkaari.

Tutustu opiskelijakokemuksiin:

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201215100830

Jaa sivu