Vastuullisuusosaamisen kehittäminen ja johtaminen pienissä ja keskisuurissa (pk) ja start-up-yrityksissä on elintärkeää tulevaisuuden liiketoiminnan kilpailukyvyn kannalta. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi osallistumalla työn ohessa järjestettäviin koulutuksiin. Havaintojemme mukaan Suomessa yrityskenttä on hyvin oivaltanut aiheen ajankohtaisuuden, ja aiheesta on saatavilla paljon tietoa julkisilta sekä yksityisiltä toimijoilta. Opintojen ja uuden oppimisen vaatiman aikaresurssin löytäminen on kuitenkin ongelma.
Kuva: Bijac / Abobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Kannustimet ja vaatimukset vastuullisuustyöhön
Start-up- ja pk-yrityksiä kannustetaan vastuullisuustyöhön useista suunnista. Kuluttaja- ja yritysasiakkaat vaativat yhä enemmän tietoa tuotteiden alkuperästä, työskentelyolosuhteista ja materiaaleista. Suuryritykset, oma-aloitteisesti sekä direktiivien ohjaamina, edellyttävät sopimuskumppaneiltaan ja alihankkijoiltaan vastuullisuusraportteja (OP Suuryritystutkimus, 2024). Työntekijöiden vastuullisuusosaamisen kehittämiseen kohdistuvat korkeammat vaatimukset ovat siis kasvussa.
YK:n Agenda 2030 pohjautuvien vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia vastuullisuuden toimenpiteitä muun muassa kasvattamalla henkilöstön osaamista. Valiot-hanke tarjoaa kolmen opintokokonaisuuden valmennuksia: vastuullisen liiketoiminnan kehittäminen strategianäkökulmasta, vastuullinen rekrytointi sekä vastuullinen kaupallistaminen ja myynti. Koulutuksiin osallistuja voi valita näistä toteutettavakseen yhden, kaksi tai kaikki kolme kurssia.
Vastuullisuustyön nykytila ja palautteita toteutetuista koulutuksista
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata, kuinka hyvin osaamisen kehittämisessä on tähän mennessä onnistuttu. Ensimmäiset koulutukset toteutettiin touko-syyskuussa 2024, ja toinen kokonaisuus on nyt loppusyksystä käynnissä. Opintoja voi suorittaa toukokuun loppuun 2025 saakka. Hankkeen tavoitteena valmentaa noin 60 työntekijää 40 yrityksestä laatimaan vastuullisuustyön kehittämissuunnitelma omissa organisaatioissaan Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Toimialoina ovat edustettuina asiantuntijat, kauppa (vähittäis- ja tukkukauppa), monialaiset palvelut (kunnossapito, kotiin ja toimistoihin vietävät palvelut, it-palvelut, kuljetus, tilitoimistot jne.), koulutus, erilaiset tuotantolaitokset sekä yleishyödylliset järjestöt.
Valiot lukuina: hankkeen osallistujayritykset marraskuussa 2024
- 48 työntekijää
- 25 yritystä, joista
- 5 Start-upia
- 14 pk-yritystä
- 3 järjestöä
- 3 suuryritystä.
Esitetyt tulokset perustuvat huhti- ja lokakuun välisenä aikana käytyihin 18 alkukeskusteluun, osallistujien tehtäväpalautuksiin, suulliseen palautteeseen sekä kahteen yrityshaastatteluun. Artikkelin suorat lainaukset on kirjattu haastateltujen henkilöiden luvalla, muut palautteet julkaistaan anonymisoidusti haastateltujen luvalla.
Keskustelujen perusteella useimmat osallistujaorganisaatiot ovat vastuullisuustyössään melko alkuvaiheessa. Tarve vastuullisuustyön aloittamiseen tai kehittämiseen on tunnistettu, mutta tukea siihen kaivataan. Osallistuvien organisaatioiden henkilöstö on yhtä kiinnostunut kaikista tarjotuista vastuullisuusosaamisen kursseista ja kehittämisen näkökulmista.
Osallistujien näkemys organisaation vastuullisuustyön nykytilasta vaihtelee yksilön työkokemuksen ja johdon sitoutumisen mukaan. Yrityksen elinkaaren vaihe vaikuttaa painotuksiin: start-up -yrittäjät keskittyvät usein taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen, kun taas toimintansa vakiinnuttaneiden pk-yritysten päätöksiin vaikuttaa vallitsevassa markkinatilanteessa ennen kaikkea tuotteiden ja palveluiden hintaa, laatua ja toimitusaikoja korostava asiakaskunta. Näissä tilanteissa vastuullisuusnäkökulman merkitys pienenee.
”Tarkemmin mietittynä muutaman näistä (kestävän kehityksen SDG-tavoitteista, Sustainable Development Goals, toim. huom.) voisi valita, mutta silti pitäisi miettiä, että vaikutammeko me oikeasti valittuun tavoitteeseen vai erehdymmekö ja toteutamme vain omaa viherpesua” (Tehohydro Oy, Jere Välimaa)
Mahdollisuudet vastuullisuustyön haasteiden takana
Valiot-koulutuksissa yritysten vastuullisuustyön pohja rakennetaan organisaation arvojen tunnistamisella ja näkyväksi tekemisellä, mikä toimii vastuullisuusstrategian perustana. Vastuullisuusstrategia tulee liittää osaksi muuta liiketoimintastrategiaa. Strategiaa peilataan yrityksen rekrytointi-, asiakas- ja kaupallistamisen sekä myynnin prosesseihin keskittymällä asioihin, joihin yritys voi aidosti vaikuttaa.
Vastausten perusteella start-up yritykset korostavat maineen kasvattamista ja kaupallistamisen tukemista, jotta vastuullisuustyö voi jatkua. Pk-yrityksissä voidaan lähteä ympäristön, ihmisten ja hallinnon (Environment, Social, Governance) ESG-laatukriteereistä johtamaan konkreettisia mittareita oman vastuullisuustyön tason toteamiseksi (Suomen YK-liitto 2024). Tällaisia voisivat olla esimerkiksi polttoainekustannukset, energian kulutus ja sairauspoissaolot. Mittariston luomisen jälkeen sen osoittamat kehityskohteet voidaan liittää vastuullisuusstrategian toteutukseen ruohonjuuritasolla. Sen jälkeen on helpompi lähteä viestinnän keinoin konkretisoimaan asiakkaille saavutettuja tuloksia kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals) SDG-kuvakkeilla.
Vastuullisuus, kilpailukyky, kannattavuus ja asiakaslähtöisyys
Vastuullisuus liiketoiminnassa muutetaan kilpailukeinoksi esimerkiksi valitsemalla SDG-kehitystavoitteista ne, joihin organisaatiossa halutaan ja voidaan sitoutua, laatimalla sanoitus sille miten niitä käytännössä yrityksen arjessa edistetään, ja hyödyntämällä niitä yrityksen viestinnässä. Valinnassa on hyvä huomioida myös toimialan markkinatilanne, eli mitä asiakkaat ja kilpailijat kertovat omasta vastuullisuustyöstään viestinnässään. Näin pystytään erottautumaan kilpailijoista ja vastaamaan kysyntään.
”Keskustelusta kuitenkin tuppaa unohtumaan se, että kaikki tämä vaatii sen, että yrityksen taloudelliset resurssit ovat kunnossa.” (Tehohydro Oy, Jere Välimaa)
Start-up-vaiheessa yrityksen kilpailukykyyn vaikuttaa panostaminen myös ympäristövastuuseen. Osassa pk-yrityksiä on havaittu, että kannustimeksi ei riitä se, että vastuullisesti toimivalle yritykselle esimerkiksi rahoituksen saaminen olisi halvempaa, koska vastuullisuusprosessien käyntiin saaminen ei kuitenkaan ole ilmaista. Vastuullisessa liiketoiminnassa strateginen johtaminen tarkoittaa tiivistäen yrityksen pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista ja konkreettisia toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Lyhyen tähtäimen kulu voidaan tässä yhteydessä nähdä sijoituksena tulevaisuuteen – vastuullisuus luo lisäarvoa, joka toteutuu pitkäjänteisellä toiminnalla (Sirkiä 2024).
”Asiakaslähtöisyys on yrityksen liiketoiminnan kehittämisen lähtökohta” (Servitium Oy, Samu Pellikka)
Asiakasymmärrys on myös tapa erottautua kilpailijoista. Se alkaa organisaation asiakasprosessin tunnistamisesta ja koko henkilöstölle ymmärrettäväksi visualisoinnista. Parhaimmillaan tässä onnistuminen täyttää asiakkaan tarpeen ja luo hänelle tyytyväisyyden tunteen. Tyytyväinen asiakas usein hehkuttaa positiivista kokemustaan muille. Keräämällä asiakaspalautetta yritys saa mahdollisuuden viestiä omaa onnistumistaan, mikä usein suomalaisessa viestintäkulttuurissa unohtuu. Meidän pitäisi olla ylpeämpiä onnistuneista suorituksistamme, ja antaa myös muiden tietää tämä.
Tulevaisuus ja kehittämisehdotuksia
”Yrityksessä tullaan myös kirjoittamaan vastuullisuusopas yrityksen toiminnasta ja se tulee olemaan iso kehityskohde…” (Fixer Solutions Oy, Aleksi Kujamäki)
Osallistujat ovat hyvin hahmottaneet vastuullisuustyön kehittämisen tarpeen omissa organisaatioissaan. Haasteiksi on koettu mm. puuttuva aikaresurssi ja vastuullisuustyön sisällyttäminen strategian jalkauttamisen myötä arkeen. Mikäli tässä onnistutaan, siihen riittää myös aikaa ja kehittämissuunnitelmaa käytännössä toteuttamalla päästään hyödyntämään sen kaupallisia mahdollisuuksia asiakasyhteistyössä. Vaikuttaa siltä, että start-up ja pk-sektori pyrkivät saattamaan vastuullisuustyön osaksi arkeaan muun muassa teknisten, ja erilaisten visuaalisten ratkaisujen kautta. Tässä työssä he hyödyntävät esimerkiksi palvelumuotoilun menetelmiä ja pilvipalveluita. Tuloksena syntyy vaikkapa paranneltu kaupallistamisen strategia, tai niinkin yksinkertainen asia kun työntekijän hihamerkki, josta kotiin vietävän palvelun asiakas tunnistaa asiallisen toimijan.
Tarjolla olevan valikoiman ylläpito on myös vastuullista liiketoimintaa. Kaupan alan yrityksen tarjoomassa pitää pysyä mukana hyväksi koetut palvelut tai tuotteet, ja niitä pitää kehittää edelleen vastaamaan mahdollisesti muuttunutta kysyntää. Asiakkaan pitää voida luottaa siihen, että kaupan alalla tuotteeseen löytyy huolto- ja varaosapalvelut, sekä täydennystoimituksia jatkossakin. Digitalisaatio auttaa yrityksiä huomioimaan ympäristön vastuullisuusnäkökulman. Sen avulla esimerkiksi it-palvelujen tarjoaja voi ohjata asiakkaitaan pienentämään hiilijalanjälkeään. Kehittämällä vastuullisuusosaamista kaupankäynnin kannalta hiljaisena aikana on mahdollisuus olla hyvin valmistautunut, kun asiakkaat taas aktivoituvat.
Vastuullisuuteen liittyvien käsitteiden ja lyhenteiden määrä, vaikeaselkoisuus ja maailmaa syleilevä laajuus koetaan haasteeksi. Näitä asioita tulisi tiivistää ja tuotteistaa nopeammin käsitettäviksi ja käsiteltäviksi. Tähän teemaan ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus paneutua esimerkiksi seuraavan jatkohankkeen kautta.
Tule mukaan hankkeen koulutuksiin!
Jos organisaatiossanne tarvitsette tukea vastuullisuustyön kehittämiseksi, ole yhteydessä juha.a.leskinen@laurea.fi. Voit myös ilmoittautua mukaan suoraan https://elomake.laurea.fi/lomakkeet/21876/lomakkeet.html niin olemme yhteydessä. Lisätietoa löydät nettisivuiltamme https://valiot.fi. Tervetuloa!
Kirjoittajat:
Juha Leskinen, tradenomi (AMK), toimii hankeasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa eri tutkimusalojen hankkeissa keskittyen pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen erilaisista ajankohtaisista näkökulmista.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, omaa vankan kokemuksen IT-palveluyritysten asiakaslähtöisestä liiketoiminnan johtamisesta ja toimii nykyisin LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina sekä hankeasiantuntijana.
Lähteet
