Hyvinvointi & terveyden edistäminen 4.2.2025

Ajankohtaisia näköaloja mielenterveystyön kehittämiseen ja tutkimukseen 

Teksti | Karoliina Nikula , Milla Ylitalo

Laurean Tikkurilan kampuksella järjestettiin tammikuussa 2025 Mieli tutkii -seminaari, otsikolla ”Mielenterveys peruspalveluissa – kaikkien asia”. Seminaarin järjestivät Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkimus ry, Itä-Suomen yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu. 

kuvituskuva.

Kuva: netrun78 / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkimus ry on toiminut yhdistyksenä vuodesta 2015. Yhdistyksen tarkoitus on edistää mielenterveystyöhön liittyvää tutkimusta ja kehittämistä Suomessa. Yhdistys järjestää muun muassa järjestää koulutusta, tukee mielenterveysalan tutkimusta ja kehittämistyötä sekä sen tunnetuksi tekemistä. (Mieli tutkii 2025.) Seminaarin avasi Laurean lehtori, TtM Milla Ylitalo ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen, jotka myös juonsivat seminaaripäivän. Pienessä auditoriossa oli mukavasti porukkaa ja mukaan kutsuva tunnelma. Tässä artikkelissa esitellään seminaarin esitysten keskeinen anti sekä lopuksi tuodaan esille esimerkkejä siitä, miten artikkelin kirjoittajat ovat olleet mukana kehittämässä mielenterveyttä osana Laurean tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. 

Seminaarissa esiin nousseita näköaloja mielenterveyteen

TtT Minna Sorsa Tampereen yliopistolta puhui otsikolla: lapsiperheiden varhainen tuki ja mielenterveyden edistäminen. Sorsa toi esiin puheenvuorossaan sitä, miten painonhallinta tai liikunta on vaikuttanut mielenterveydestä huolehtimiseen. Olisi hyvä muistaa myös positiivinen mielenterveys ja huomata sen edistäminen vaikkapa kaupunkiympäristössämme: arkinen tapa huolehtia lapsiperheiden sosiaalisuudesta on esimerkiksi rattailla maksutta ratikkaan pääseminen – tämä voi olla keino edistää mielenterveyttä. Sosiaalipolitiikka, koulutus, kaupunkisuunnittelu, julkiset rahoituspäätökset kaikki ovat seikkoja, jotka ovat yhteydessä mielen hyvinvointiin. Sorsa muistutti, että Suomessa erityistä on tasa-arvo (esimerkiksi työelämässä), lapsilisät tulotasosta riippumatta, maksuton koulutus, ilmainen kouluruokailu, äitiyshuolto, jotka kaikki voivat olla tekijöitä lapsiperheiden mielenterveyden edistämisessä. (Sorsa 2025.) 

TtT Heidi Parisod Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksesta puhui Zoomin välityksellä otsikolla Kohti yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveyshoitotyössä – tavoitteena laatu ja vaikuttavuus. Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan parasta saatavilla olevaa tietoa (ensi sijassa tutkimustietoa), jolla muodostetaan paras mahdollinen ymmärrys tarkasteltavasta asiasta tai ilmiöstä (Parisod 2025). Hotus on kansallinen tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, jonka tehtävä on edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Hotus julkaisee hoitotyöhön kohdentuvia Hotus-hoitosuosituksia ja Näyttövinkkejä. Duodecimin Käypähoito on toinen vastaavan kaltainen terveysalalla. Sosiaalialalla ei Suomessa ole vastaava suositusta / käypähoitoa, mutta sosiaalihuollon puolella on parhaillaan pilotti-hanke käynnissä, jossa tehdään suosituksia. Hotuksen suositukset on verkkosivuilla vapaasti saatavilla. Mielenterveyshoitotyöhön liittyviä näyttövinkkejä on julkaistu joitakin, esimerkiksi Millaiset psykososiaaliset menetelmät ovat tehokkaita ensipsykoosien ja skitsofrenian hoidossa? tai Parantaako liikunta mielenterveyden häiriöitä sairastavien unen laatua? Julkaistut näyttövinkit löytyvät täältä. Valmisteilla on pari lasten- ja nuorten mielenterveyteen liittyvää suositusta. 

TtM Nina Sarell puhui Kouluikäisten mielenterveys -ohjepankki Terveysportissa -otsikolla. Hän esitteli Terveysporttia ja erityisesti sen osana olevaa kouluikäisen mielenterveys -tietokantaa, joka on suunniteltu tukemaan perustason palveluissa hoidettavien lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ja -häiriöiden tunnistamista, tutkimista ja hoitoa sekä tukitoimien suunnittelua. Sisällön on tuottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Sarell kertoi, että hänen kauttansa voi kysellä vaikkapa koulutusta Terveysportin tiedosta louhimiseksi opettajille ja opiskelijoille. Terveysportti: Hoitotyön tietokanta löytyy täältä. Yleisökysymyksissä pohditutti, miten esitelty tietokanta linkittyy muihin kansallisiin sähköisiin palveluihin, joita on useita. Sarell vastasi tähän, että Terveysportti tekee yhteistyötä muiden tietokantojen kanssa esimerkiksi viittamaalla niihin sivuillaan. 

Laurean lehtori, KM, TtT Tiina Putkuri puhui otsikolla Mielenterveyden edistäminen elämäntapamuutosten avulla. ”Kenen tehtävä on mielenterveyden edistäminen?”, kysyi Putkuri esityksessään. Vastuu kuuluu kaikille yhteiskunnan toimijoille, eli meille kaikille. Onkin hyvä huomata, että merkittävä osa mielenterveyden edistämisestä tapahtuu sosiaali- ja terveysalan ulkopuolella kuten työpaikoilla ja varhaiskasvatuksessa. (Putkuri 2025.) Mielen hyvinvointiin on yhteydessä mm. riittävä ja hyvälaatuinen uni, fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen aktiivisuus, aktiivisuus tapahtumiin (esim. kulttuuri) osallistumisessa; runsaan ruutuajan välttäminen, terveelliset ruokailutottumukset; vähäinen tai kohtuullinen alkoholinkäyttö.  Etenkin aamiaisen syömisellä ja Välimeren ruokavaliolla on vahvaa näyttöä. (Putkuri 2025; kts. myös THL 2024 ja Terve Suomi -tutkimus). Elämäntapamuutoksessa pelkkä tiedonanto ei riitä, vaan myös kolme psykologista perustarvetta on syytä ottaa huomioon: autonomia, yhteenkuuluvuus, pätevyys. (Putkuri 2025). Terveelliset elämäntavat ovatkin monelle jo tiedon puolesta tuttuja asioita, mutta esityksessä kävi ilmi, että vain pieni osa suomalaisista noudattaa terveyssuosituksia (THL 2024, Terve Suomi –tutkimus). 

Laurean yliopettaja, TT Karoliina Nikula puhui Kokemusasiantuntijuuden sosiaalieettisistä kysymyksistä. Hän toi esiin sosiaalieettisesti kiinnostavia kysymyksiä kokemusasiantuntijuuteen liittyen kirjallisuuden pohjalta. Lopuksi hän pohti sitä, voisiko kokemusasiantuntijuuden hahmottaminen viisauden käsitteen valossa kuvata kokemusasiantuntijuutta asiantuntijuuden ja tietämisen rinnalla. Tämä puheenvuoro herätti keskustelua laajasti. Sekä yleisössä olevat kokemusasiantuntijat että aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset tunnistivat hyvin kirjallisuudesta nousseita teemoja. Kysymykseen “voisiko kokemusasiantuntijuuden hahmottaminen viisauden käsitteen valossa kuvata ilmiötä “, emme saaneet vielä tämän seminaarin aikana vastausta, mutta kysymys jätti yleisön pohdiskelemaan asiaa tästä näkökulmasta.  

FT Pia Solin piti esityksensä Zoomin välityksellä otsikolla: Voidaanko itsemurhia ehkäistä perusterveydenhuollossa. Solin puhui myyteistä itsemurhaan liittyen, kuten: itsemurhasta kysyminen ei lisää riskiä itsemurhaan; usein ihminen on antanut vinkin aikeistaan, vaikka usein kuulee, että itsemurha tuli aivan yllättäen; olon kohoaminen ei tarkoita itsemurhavaaran häviämistä. Fyysiset sairaudet ja jopa niiden pelko saattaa olla riski itsemurhalle. Pääasia on, että joku kysyy ihmisen itsetuhoisista ajatuksista. Ammattilainenkin voi harjoitella kysymistä etukäteen. Tärkeintä itsemurhien ehkäisyä on olla läsnä ja kuunnella. Itsemurhien ehkäisyn verkkokoulun materiaaleihin voi tutustua täältä: Millainen on ollut hyvä kokemus kohtaamisesta?. 

VTM, VTM Sami Ylitalo puhui otsikolla: Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla. Klubitaloja hän kuvasi paikaksi, jonne voi melkein kuka tahansa kävellä sisään. Klubitalo on kansainvälinen, taustalla on Fountain House, joka on perustettu New Yorkissa  vuonna 1948. Pohjimmiltaan Klubitalo on terapeuttinen yhteisö. Toipumisorientaatio on Klubitalossa olennainen, ja Klubitalo onkin ollut toipumisorientaation pioneereja.  

Ylitalo puhui toiminnan vaikuttavuuden arvioinnista, mikä on yhteydessä myös siihen, miten toiminnan rahoittajat puhuvat ja haluavat ehkä toimijoiden itsensäkin puhuvan. Ylitalon mukaan kaikki seminaarissa esitetyt asiat voisivat mahdollisesti olla arvioitavassa SROI:n kautta. Mielenterveyden ongelmien yhteiskunnallisiin kustannuksiin talous voi olla yksi arviointinäkökulma. Ylitalo pohti esityksessään: mikä on Klubitaloihin tehdyn yhteiskunnallisen investoinnin sosiaalinen tuotto? Menetelmänä oli käytetty taloudellista arviointia. Tarkennettu menetelmä oli SROI eli Social Return On Investment (esim. Klemelä 2016). Tästä esimerkkinä hän mainitsi hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksen. ROI – Return On Investment on liiketoiminnan rutiinitoimenpide, järjestöissä käytetään SROI:ta. Esim. tulosindikaattori: koulutuspolku, työllistyminen, psykiatrisen hoidon tarpeen väheneminen. SROI-menetelmä jäi erityisesti kutkuttamaan, se jätti kiinnostuksen perehtyä siihen paremmin. Siitäkin huolimatta, että Ylitalo muistutti arvioinnin rautaisesta laista: ”mitä paremmin arviointi on tehty, sitä todennäköisemmin hyöty lähestyy nollaa”. Suomen Vaikuttavuusseura ry myönsi Vuoden Vaikuttavuusteko 2024 palkinnon toisen sijan Suomen Klubitalot ry:lle reaaliaikaisella vaikuttavuustiedolla johtamisesta (Klubitalot 2025). 

Mehiläisen Työterveyden kehittämispäällikkö TtT Leena Uronen puhui aiheesta Työikäisen psykososiaaliset riskitekijät. Yhteiskunnallisena tavoitteena on yhä pidemmät työurat, joka edellyttää työkyvyn tukea työuran kaikissa vaiheissa. Uronen halusi erotella termit terveys ja työkyky toisistaan. Hän valotti esimerkein sitä, miksi hänen mielestään tulisi puhua ennen kaikkea työkyvystä: sairaus ei aina tarkoita työkyvyn puuttumista, jos ihmiselle löydetään sopiva työ. Hän myös halusi haastaa yleisöä sen suhteen, että sen sijaan, että poissaolo työstä olisi ensisijainen ratkaisu työssä jaksamisen ongelmiin, voisi työ päinvastoin toimia kuntouttavana tekijänä. Tämä edellyttää mm. työterveyshuollolta jalkautumista työntekijän arkityöympäristöön ja asioiden yhdessä pohtimista työntekijän, johdon ja työterveyshuollon kanssa. Uronen demonstroi esityksessä pysäyttävällä tavalla sitä, miten mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy nuorten aikuisten pitkille sairauspoissaoloille. (Uronen 2025.) 

Seminaarissa oli ruhtinaallisen pitkä kahvitauko kahteen kertaan ja alussakin oli yhteinen kahvitteluhetki, mikä on tärkeää, jotta ehtii paitsi jaloitella myös vaihtaa ajatuksia ja verkostoitua sekä tutustua näytteilleasettajiin, joita olivat muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Duodecim. Milla Ylitalo ja Hannu Ylönen päättivät seminaarin Ylösen pohdintaan siitä, miltä seminaarin esitykset kuulostivat kokemusasiantuntijan korviin. Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkimus ry:n Heikki Ellilä esitti loppukevennyksenä pienen teatteriesityksen, johon oli hyvä päättää seminaari hyvällä mielellä.  Seminaarin jälkeen halukkaat lähtivät vielä vapaamuotoiseen yhteiseen illanviettoon.  

Seuraava seminaari järjestetään Porissa ensi tammikuussa. Lisätietoa julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja some-kanavilla. Suurin osa seminaarin diaesityksistä on saatavilla yhdistyksen verkkosivuilla: Ajankohtaista – Mieli tutkii  

Seminaarin ajankohtaisuus ja esimerkkejä Laureassa tehdystä kehittämistyöstä aiheeseen liittyen 

Maailman terveysjärjestön mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat voimavaransa, selviytyy elämän haasteista sekä kykenee työskentelemään ja osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Viimeisten vuosien aikana etenkin nuorten hyvinvointia ovat haastaneet erilaiset maailmanlaajuiset uhkatilanteet, kuten COVID-19-pandemia (Shah ym., 2020), ilmastomuutos ja geopoliittiset jännitteet (Silva ym., 2020; Wu ym., 2021). Psyykkinen hyvinvointi etenkin nuorten kohdalla Suomessa näyttäisikin jatkavan laskuaan (Kiviruusu & Aalto-Setälä, 2023; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023). Samanaikaisesti kun mielen hyvinvointi on heikentynyt, on avun saaminen vaikeutunut. Useat tutkimukset ovat raportoineet puutteita nuorten mielenterveyspalveluissa, kuten palvelujen hajanaisuutta, yhteistyön puutteita ja palvelujen epätasa-arvoista saatavuutta. (Aalto-Setälä ym., 2023.)  

Jaettua asiantuntijuutta (esim. Talaskivi-Munther ym. 2017) ja kokemusasiantuntijuutta on kehitetty Laureassa pitkään esimerkiksi VoimaProfi –hankkeessa vuosina 2022-2024 ja Kokemusasiantuntijat verkossa –hankkeessa vuosina 2021-2023, jossa Nikula oli ensimmäisessä projektitutkijana ja jälkimmäisessä projektipäällikkönä. Kokemusasiantuntijuuden etiikkaa on kehitetty Laureassa myös erityisesti rikosseuraamusalan kokemusasiantuntijuuden kontekstissa (esim. Nikula ja Normann 2023). Kokemusasiantuntijuuden etiikkaa on Laureassa kehitetty osana VoimaProfi -hankkeeseen linkittynyttä Ilona Kokon (2023) opinnäytetyötä: Eettiset ohjeet – Kokemustiedon keskus. Laurean kokemusasiantuntijuuden kehittämistyöhön voi perehtyä tarkemmin Kokemustiedonkeskuksen sivuilta, sieltä löytyy lisätietoa myös mielen hyvinvoinnin edistämisen toimintamallista lasten ja nuorten kanssa työskenteleville Mielen hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli lasten ja nuorten kanssa työskenteleville – Kokemustiedon keskus.

Seminaarin teemana oli mielenterveys peruspalveluissa – kaikkien asia. Laureassa on kehitetty ja toteutettu peruspalveluihin suunnattuja täydennyskoulutuksia muun muassa sosiaali- ja terveysalan työntekijöille sekä opettajille. Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus on mennyt Laureassa vuosittain. Erikoistumiskoulutukseen on osallistunut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia eri taustoista ja palveluista. Opetushallituksen rahoittamissa kehittämishankkeissa on pyritty juurruttamaan traumainformoituja käytäntöjä koulun arkeen vuosina 2023-2025 sekä vahvistaa opettajien osaamista mielenterveyden edistämisessä ja tukemisessa koulun arjessa nuorten mielenterveysongelmista huolimatta vuosina2024-2026. Ylitalo on molemmissa hankkeissa projektipäällikkönä ja mukana toteuttamassa erikoistumiskoulutusta. 

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202502049486
henkilökuva.
Karoliina Nikula
karoliina.nikula(at)laurea.fi
yliopettaja
henkilökuva.
Milla Ylitalo
milla.ylitalo(at)laurea.fi
lehtori

kokemusasiantuntijuus mielenterveys

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu