Lukuvuoden 2020–2021 blogikirjoitusten sarja on käsitellyt korkeakoulun johtamista eli rehtorin työtä. Kirjoituksissa on pyritty tuomaan esiin rehtorin johtamistyön ja arjen erilaisia dimensioita ja näkökulmia korkeakoulun johtamiseen. Moni on varmasti jäänyt myös käsittelemättä. Korkeakoulun johtamisessa uudet näkökulmat ovat tärkeitä, jotta osaa arvioida niin kehittämismahdollisuuksia kuin tehtäviä päätöksiä riittävän monesta erilaisesta näkökulmasta. Siinä rehtorin tukena ovat niin siihen mennessä kertynyt johtamisymmärrys ja -kokemus kuin käytettävissä oleva teoreettinen ja käytännöllinen tieto korkeakoulun toiminnasta ja johtamisesta.
Koskaan ei voi tunnistaa liikaa erilaisia näkökulmia korkeakoulun johtamiseen liittyen ja toimiessaan rehtorina sitä pyrkii aktiiviseen keskusteluun korkeakoulun kehittämisestä niin korkeakoulun sisällä kuin myös sidosryhmien kanssa. Tässä rehtorin merkittävänä tukena ovat korkeakoulun hallituksen lisäksi mm. neuvottelukunnat, joiden ansiosta vuoropuhelu on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja systemaattista. Niin ikään korkeakoulun muun johdon ja esimiesten kanssa rehtorilla on mahdollisuus säännölliseen keskusteluun korkeakoulun kehittämisestä. Tämä toteutuu myös sekä henkilöstön että opiskelijoiden osalta erityisesti edustuksellisesti, kun sekä opiskelijakunta että henkilöstöjärjestöt ovat yleensä edustettuna korkeakoulun hallinnossa (mm. johtoryhmä, kehittämisryhmät jne.).
Nykyään myös yhä systemaattisemmat ja avoimemmat strategiaprosessit mahdollistavat niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin osallistumisen strategiakeskusteluun. Näin saadaan aktiivisesti erilaisia näkökulmia korkeakoulun kehittämiseen. Tämän mahdollistaa erityisen hyvin uudet sähköiset työskentelytavat, jolloin osallistuminen keskusteluun on helppoa ja joustavaa. Tämän lisäksi rehtorina on tärkeää saada mahdollisuus myös vapaaseen keskusteluun sekä henkilöstön että opiskelijoiden kanssa. Tähän soveltuvat hyvin säännöllisesti toteutetut Open Space –tilaisuudet, jolloin voi rehtorina keskustella henkilöstön kanssa vapaasti ilman mitään agendaa.
Rehtorille ovat hedelmällisiä myös ns. vertaiskeskustelut muiden korkeakoulujen rehtorien kanssa. Vaikka korkeakoulut ovat painotuksiltaan, kehitysvaiheiltaan, organisaatioltaan ja myös johtamisjärjestelmältään uniikkeja on niiden toiminnassa ja myös johtamisessa paljon benchmarkattavaa. Vielä enemmän diversiteettiä kuin duaalimallin toisilta laidoilta, löytyy korkeakoulujen toiminnasta ja johtamisesta, kun niitä benchmarkataan kansainvälisesti. Niin kulttuurierot kuin korkeakoulujen erilaisten tehtävien painotukset sekä johtamiskulttuuri voivat erota merkittävästi toisistaan. Uudet näkökulmat auttavat kuitenkin oivaltamaan uusia kehittämismahdollisuuksia niin korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä kuin johtamisessa.
Lukuvuoden 2020 – 2021 blogikirjoitusten sarja on käsitellyt korkeakoulun johtamista eli rehtorin työtä Suomessa. Lukuvuonna 2021 – 2022 rehtorin blogikirjoitukset tulevat niin ikään syventymään rehtorin työhön ja niissä tarkastellaan korkeakoulun johtamista erilaisten ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten esimerkkien ja havaintojen kautta.
