Korkeakoululla on suuri merkitys alueen elinvoimalle. Korkeakoulukampuksella on näin suuri merkitys kunnalle ja sen kehitykselle. Korkeakoulukampus tuo kuntaan asukkaita, jotka eivät sinne luultavasti muuttaisi ilman sitä. Kunnassa sijaitseva korkeakoulukampus näkyy kunnan väestöjakaumassa ja tietyissä ikäryhmissä kuten nuorissa aikuisissa, jolloin se on kiistatta kunnan vetovoimatekijä.
Korkeakouluna ammattikorkeakoululle alueella on aivan erityinen merkitys eli kyse ei ole vain kampusten sijainnista. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on koulutustehtävänsä lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (Ammattikorkeakoululaki 4 §). Aluekehitystehtävässä onnistumisen näkökulmasta ammattikorkeakoululle korkeakoulukampusten sijainnilla on iso merkitys koulutuksen vetovoiman näkökulman lisäksi. Vetovoima ja riittävä opiskelijapohja on tärkeää korkeakoulun koulutuksen toimintaedellytysten näkökulmasta, mutta alue ja sen kunnat sekä muut toimijat kuten yritykset, yhteisöt sekä kolmas sektori ovat sille tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Tyypillisesti juuri ammattikorkeakouluissa on jo koko kuluneen vuosituhannen ajan pyritty pikemminkin integroimaan korkeakoulun eri tehtäviä kuin erottelemaan niitä. Se on ollut strateginen valinta, jota on kehityksenä johdettu ammattikorkeakoulupedagogiikkaan kehittämällä. Tästä on esimerkkinä mm. Laurean kehittämispohjaisen oppimisen malli (Learning by Developing eli LbD), joka luo tehokkaasti työelämässä tarvittavaa osaamista. LbD-mallissa opitaan tarttumaan rohkeasti haasteisiin ja toimimaan itseohjautuvasti. Opiskelija oppii teorian ja käytännön yhdistämistä, ongelmanratkaisutaitoja sekä kriittistä ajattelua ja reflektointia. Tavoitteellisessa ja ohjatussa työskentelyssä kehittyvät projektityöskentelyn sekä kokonaisuuksien hallinnan osaaminen eli oppimisen ytimessä on tutkiva ja kehittävä työote. Se edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta, sitoutumista sekä asiantuntijuuden rakentamista ja jakamista tiimeissä, mutta tiivis yhteistyö työelämän kanssa rakentaa opiskelijoiden ja opettajien verkostoja eri yhteistyökumppanien kanssa. Pedagogisen toimintamallin kulmakivi on, että opiskelija ei vain tarkastele teoreettisia ongelmia, vaan hakee jatkuvasti ratkaisuja aitoihin työelämästä nouseviin tilanteisiin.
LbD:n kaltaisen ammattikorkeakoulupedagogiikan toteuttaminen edellyttää korkeakoululta vahvoja verkostoja alueella. Alueellinen yhteistyö vahvistaa korkeakoulun aluekehitysvaikutusta ja opiskelijoiden integroitumista työelämään alueella. Alueellisuuden merkitys on samaan aikaan myös muutoksessa korkeakouluissa. Joustavuus korkeakouluopinnoissa on lisääntymässä voimakkaasti, mikä mahdollistaa yhä useammin opiskelun ja työn yhdistämisen siten, että työtä ei tarvitse tehdä vain lähellä kampusta. Kehitystä vauhdittaa entisestään lisäksi työn murros, johon liittyy myös etätyön lisääntyminen. Sen lisäksi että korkeakouluissa tutkintoon johtavassa koulutuksessa erilaiset monimuotototeutukset lisääntyvät, on niiden ja perinteisten kontaktiopetukseen perustuvien tutkinto-ohjelmien rinnalle rakentunut myös kokonaan digitaalisia tutkintoja. Niissä opiskelu tapahtuu kokonaan riippumatta paikasta ja fyysisestä kampuksesta.
Lähteet:
