Ammattikorkeakouluissamme käytetään käsitettä monialaisuus, joka sisältää opetuksen hallinnointia, järjestämistä, osaamisen perustana olevien tieteiden hyödyntämistä yhteisessä opetuksessa sekä tutkimuksessa (Ahonen 2020). Se käsittää eri alojen ja ammattilaisten välisen toiminnan ja vuorovaikutuksen (Katajamäki 2010). Tässä tutkimuksessa monialaisuudella tarkoitettiin moniammatillista yhteistyötä (multidisipilinary-professional collaboration), jossa syntyy yhteistä, jaettua tietoa, ja toiminnalla on yhteinen päämäärä. Monialaisuus on eri koulutusalojen opettajien ja asiantuntijoiden toimintaa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja opetustoiminnan toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Se toteutuu ammattikorkeakoulussa eri sektoreiden ja koulutusalojen yhteisenä toimintana. Se on myös toimintaa ammattikorkeakoulujen omissa verkostoissa julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä kansalaisten kanssa.

Ammattikorkeakoulut ovat keskeinen osa suomalaista korkeakouluyhteisöä, joka kouluttaa opiskelijoista tulevaisuuden ammattilaisia. Korkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) arvot ovat avoin yhteistyö, proaktiivinen vaikuttaminen ja osaamisen arvostaminen. Ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteena on vastata mm. työelämän osaamistarpeiden muutokseen, elinikäisen oppimisen vahvistamiseen sekä oppimisen ja opettajuuden muutokseen. (Arene 2016). Monialainen työskentely on elinehto alueellisessa tutkimus ja kehittämistyössä. Työntekijöiltä edellytetään taitoa työskennellä ryhmässä, luovaa ajattelua ja kykyä ratkaista ongelmia. Siksi koulujen opetussuunnitelmissa näihin taitoihin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. (Euroopan komissio 2016.) Opettajien on keskityttävä tarjoamaan opiskelijoille moniammatillisia kokemuksia (Costello ym. 2014).

Johdon päätökset ja toiminta ohjaavat monialaisuuden toteutumista johtamassaan organisaatiossa. Jotta johto voi kehittää toimintaa, he tarvitsevat tietoa monialaisuuden toteutumisesta organisaatiossaan. Siksi tässä tutkimuksessa kartoitettiin johdon käsityksiä ammattikorkeakoulujensa monialaisista oppimisympäristöistä.

Tutkittavat ja menetelmä

Kysely on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kansallista SotePeda 24/7 -hanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli edistää monialaista yhteistyötä opetuksen kehittämisessä. (Ahonen ym. 2020). Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin joulukuussa 2019 henkilökohtaiseen työsähköpostisoitteeseen 180 henkilölle 19 ammattikorkeakouluun. Kahden viikon vastausajan jälkeen kaikille lähetettiin vielä muistutusviesti. Sosiodemografisten tietojen lisäksi lomake sisälsi kysymyksiä monialaisuusstrategiasta sekä monialaisesta toimintakulttuurista ja sen johtamisesta. Osa tutkimuksessamme käytetyistä kysymyksistä on modifioitu rehtorien ja koulunjohtajien itsearviointityökalusta (https://ropeka.fi/fi, haettu 23.2.2021).

Kyselyn vastauslinkin avasi 54 vastaajaa, joista 10 jätti vastaamatta yhteenkään kysymykseen. Täten lopullinen osallistujaosuus oli 24 % (44/180). Vaikka vastaajien osuus oli vain neljännes kaikista, niin vastanneet edustivat 16 eri ammattikorkeakoulua. Kyselyyn vastanneet naiset (n=30, keski-ikä 54 v.) ja miehet (n=14, keski-ikä 52 v.) eivät eronneet taustatietojen osalta toisistaan. Ainoastaan kysyttäessä vastaajan edustamaa koulutusohjelmaa terveys- ja hyvinvointiohjelman vastaajista naisten osuus oli miehiä suurempi. Kaikilla oli ylempi korkeakoulututkinto ja yli puolet vastaajista oli työskennellyt nykyisessä tehtävässään vähintään viisi vuotta.

Tulokset

Monialaisuusstrategia

Kysyttäessä tutkittavien mielipidettä ammattikorkeakoulunsa monialaisuusstrategiasta väittämien vaihtoehdot ”täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä” sekä ”jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä” yhdistettiin ja jakaumat esitetään kaksiluokkaisina (samaa mieltä vs. eri mieltä) taulukossa 1. Vastaajien näkemyksen mukaan organisaatioiden strategiatasolla monialaisuus on huomioitu hyvin. Vastanneista 78 % ilmoitti, että ammattikorkeakoululla on selkeä monialaisuutta tukeva strategia ja vastaavasti 93 % ilmoitti, että monilaisuus on osa sen kokonaisstrategiaa.

Monialainen toimintakulttuuri ja sen johtaminen

Taulukossa 1 on esitetty teeman monialainen toimintakulttuuri ja sen johtaminen vastausjakaumat. Tämänkin teeman väittämävaihtoehdot luokiteltiin uudelleen, kuten edellä on kuvattu. Tietoinen monialaisen toimintakulttuurin rakentaminen oli yleistä (95%) ja lähes kaikki (97%) vastaajat olivat sitä mieltä, että henkilökuntaa rohkaistiin toimimaan monialaisesti. Tiedusteltaessa vastaajien näkemyksiä resursseista mielipiteet jakautuivat strategiakysymyksiä enemmän. Vain puolet (56%) oli samaa mieltä väittämästä, että opetusta suunnitellaan monialaisesti ja 44% koki, ettei monilaisuutta huomioida opetuksen resurssoinnissa (taulukko 1).

Keskinäinen yhteistyö

Kysyttäessä opetuksen toteutumista koulutusohjelmien kesken suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että erityisesti terveysalan ammattiryhmien kesken opetusta on säännöllisesti. Ehkä yllättävästi viidennes vastaajista ilmoitti, että terveys- ja sosiaalialan kesken ei ole säännöllistä opetusta (taulukko 2).

Monialaisuuden merkitys

Monialaisuuden merkitystä ammattikorkeakoululle verrattiin samaisessa kyselyssä vastaavasti kysyttyyn digitalisaation merkitykseen. Sekä monialaisuudella että digitalisaatiolla oli suurehko merkitys. Digitalisaatiolla on keskimäärin hieman monialaisuutta suurempi merkitys ammattikorkeakoululle brändin vahvistumisessa ja uusien opiskelijoiden rekrytoinnissa.

Käytännön toteutus vaatii vielä työtä

Tutkimuksessamme kartoitettiin johdon käsityksiä ammattikorkeakoulujensa monialaisista oppimisympäristöistä. Kyselymme perusteella monialainen opetus koetaan organisaation strategiatasolla merkitykselliseksi, mutta käytännön toteutuksessa koettiin vielä tarvittavan kehittämistyötä.

Johtamisessa huomioita tulisi kiinnittää johtajien ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen sekä johtamisen kompleksisuuteen monialaisissa ja -ulotteisissa toimintaympäristöissä.

Monialaisuuden toteutumiseksi johtamiselta edellytetään korkeakoulun yhteisen päämäärän, strategian avaamista kaikille. Tämä edistää sitoutumista ja yhteisistä toimintatavoista ja toimintaa ohjaavista arvoista sopimista organisaation sisällä eri koulutusalojen kesken ja yli organisaatiorajojen. Johdon tehtävä on myös vastata resurssien riittävyydestä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä valtakunnallinen muutos. Uusien hyvinvointi-alueiden ja digitaalisten monikanavaisten palvelujen kehittämisessä monialainen yhteistyö on entistäkin merkityksellisempää. Alueellinen yhteistyö vaatii myös ammattikorkeakouluilta yhä enemmän monialaista yhteistyötä.

Ammattikorkeakoulujen opettajien osaamisen vahvistaminen monialaisesti lisää yhteisten toimintatapojen muodostumista. Työelämäyhteistyön kehittäminen monialaisessa kontekstissa luo luonnollisen monialaisen oppimisympäristön yhteiskehittämisen alustoja hyödyntäen eri toimijoille, niin opiskelijoille, työelämän edustajille, kuin opettajillekin. Ammattikorkeakoulujen johtajien toiminnalla on suuri merkitys monialaisen toiminnan mahdollistajina.

Lähteet:

• Ahonen, O. 2020. Opiskelijan osaamisen arviointimittarin kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen monialaisessa kontekstissa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 213 ISSN: 1798-5757; ISBN: 978-952-61-3295-2; Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3295-2 https://erepo.uef.fi/handle/123456789/21769
• Arene 2015. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016–2020. Saatavilla:
• Costello, E., Corcoran, M. A., Barne, J. S., Brikmeier, M. C. & Cohn, R. 2014. Information and communication technology to facilitate learning for students in the health professions: Current uses gaps and future directions. Online Learning: O dal Journal of the OnlineLearning Consortium 18(4). Haettu osoitteesta  p:// olj.onlinelearningconsotium.org/index.php/jaln/article/view/512/118
• Euroopan komissio. 2016. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Uusi osaamisohjelma Euroopalle. Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä. Bryssel 10.6.2016. COM (2016) 381 final. Saatavilla: http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2016/FI/1-2016-381- FI-F1-1.PDF.
• Katajamäki, E. 2010. Moniammatillisuus ja sen oppiminen: tapaustutkimus ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalalta. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto
• Sote-uudistus. 2021. Saatavilla: https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus-