Yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä on tuottaa vaikuttavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toimintaa). Tässä aluekehittämistehtävässä tavoitteenamme on edistää kestävää kehitystä, työelämän osaamisen uudistamista, kasvua ja kilpailukykyä sekä asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua toiminta-alueillamme.
Kuva: Rexon Stock (Abobe Stock Education-lisenssi)
TKI-toiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Se myös auttaa yhteiskuntiemme suurimpien haasteiden ratkaisemisessa niin globaalisti kuin paikallisesti. Nykyajan suuret yhteiskunnalliset haasteet tiivistyvät erilaisten kestävyyteen liittyvien kysymysten ympärille. Monitahoisten haasteiden ratkaisuehdotusten arvioinnin tulee pohjautua yhteisesti sovittuihin kriteereihin ja mukailla haasteiden moninaisuutta. Hyvät arviointikäytännöt mahdollistavat sen, että pystymme keskittämään resurssit parhaisiin ratkaisumalleihin, jolloin TKI-toimintamme vaikuttavuus tehostuu entisestään (Valtioneuvosto 2023, 26).
Aikaamme haasteiden ratkominen edellyttää moninäkökulmaisuutta
Elämme laaja-alaisten yhteiskunnallisten- ja geopoliittisten kriisien aikaa. Ratkaisujen etsiminen näihin monitahoisiin ongelmiin edellyttää monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä ja systeemistä innovaatiotoimintaa. Moninäkökulmaisuus on tärkeää, jotta emme vahingossa rajallisen tietämyksen pohjalta aiheuta kokonaisuuden näkökulmasta uusia haasteita ratkottavaksi.
Useiden osa-alueiden saman aikainen uudistaminen edellyttää meiltä kykyä ennakoida tulevaa ja uudistaa myös ajatteluamme. Vallitsevia ajattelumalleja tulee kyetä arvioimaan uudelleen ja niistä pitää uskaltaa irrottautua (Schot & Scheinmueller 2018).
Uusien ratkaisujen löytäminen edellyttää kokeilevaa etenemistapaa. Kokeilevassa kehittämisessä ratkottavaa ongelmaa konkretisoidaan ja tavoitteena on löytää siihen käytännönläheisiä ratkaisuja. Luotujen ratkaisujen pohjalta tunnistetaan mahdollisia etenemispolkuja, joista valitaan kussakin tilanteessa parhaiten toimivat ja joiden parissa työtä kannattaa jatkaa.
TKI-toiminnan vaikuttavuuden arviointi
Vaikuttavuus on erittäin monisyinen ilmiö, joka kontekstista riippuen muodostuu joko hankkeen aikana tai paikoin vasta vuosikymmenten päästä. Siinä missä tutkimushankkeissa vaikuttavuuden aikajana luotaa usein vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen (Suomen akatemia 1 ja 2), kehittämishankkeissa vaikuttavuutta syntyy usein jo hankkeen aikana.
TKI-toiminnan arvioinnissa on tärkeä nostaa entistä vahvemmin esille yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tunnistaa erityisesti kehitys- ja innovaatiotoimintaan sopivia mittareita. Toisin kuin tutkimuksen arvioinnissa, kehitys- ja innovaatiotoiminnan arvioinnissa on vain harvoin perusteltua tarkastella kokonaisuuksia henkilötasolla.
Aluekehittämisessä vaikuttavuutta tulee arvioida kokonaiskestävyyden näkökulmasta (Kunnas, Tupala, Kortetmäki & Hytönen 2022). Mielestämme myös TKI-toiminnan arvioinnissa tulisi entistä laajemmin hyödyntää planetaaristen rajojen sisälle asettuvia, globaalisti hyväksyttyjä, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG). Globaaleihin haasteisiin kehitetyillä ratkaisuilla on myös potentiaalisesti laajin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kaupallisilla sovellutuksilla laajimmat markkinat.
Vaikuttavuus syntyy monialaisessa yhteistyössä
TKI-toiminnan arvioinnissa tutkimuksen arvioinnilla on pitkät perinteet. On erittäin tärkeää, että myös kehitys ja innovaatiotoiminnan arviointiin luodaan konkreettiset ja toiminnan luonteesta nousevat arviointikriteerit. Näiden kriteerien tulee olla selkeitä ja sellaisia, että ne yhteiskunnallisessa keskustelussa aukeavat helposti eri sidosryhmille ja suurelle yleisölle.
AMK:jen TKI-toiminnassa keskeistä on pyrkimys luoda konkreettista vaikuttavuutta (kuva 1). Tässä työssä tutkittua tietoa tulee osata tulkita, soveltaa ja jalkauttaa käytännön tasolle mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kestävä kehitys on tässä keskeisessä asemassa (Knuuttila K. et. al. 2022).
Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus ja kokeilevaan kehittämiseen pohjautuva yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy ennakoiden ja monialaisessa yhteistyössä. Kuula ja Kelkka 2024 soveltaen Stockholm Resilience Center sekä Finlex 2014 ja 2021.
Kestävän kehityksen tavoitteet TKI-toiminnan arvioinnissa
YK:n Kestävän kehityksen 17 tavoitetta (kuva 2.) muodostavat laajasti hyväksytyn, globaalin viitekehyksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnille. SDG-tavoitteet (YK-liitto) pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Paljon kehitystä on tapahtunut, mutta edistystä pitäisi tapahtua huomattavasti nopeammin (Hoffren 2023).
Kuva 2. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet koottuna elonkehää (biosfääri), yhteiskuntaa ja taloutta edistäviin tavoitteisiin. Ylimpänä ja kaikki lävistävänä tavoitteena on yhteistyö ja kumppanuudet. (Alkuperäinen kuva Stockholm Resilience Center). Tärkeää on, että kaikkia näitä tavoitteita toteutetaan planetaaristen rajojen sisällä.
SDG- tavoitteet kattavat elonkehään (biosfääri), yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita, kuten kestävä tuotanto, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, hyvinvoinnin oikeudenmukaisempi jakautuminen sekä kestävät kulutuksen- ja talouskasvun uudet mallit. Ne soveltuvat erinomaisesti myös AMK:jen TKI-toiminnan arviointiin (Knuuttila K. et. al. 2022). Laureassa osana hankevalmisteluprosessia suositellaan hankkeen SDG-arviointia. Tämän käytännön tavoitteena on varmistaa, että hankkeissamme tiedostetaan ja toteutetaan näitä periaatteita.
Kokonaiskestävyyden näkökulmasta tulee lisäksi huomioida planetaariset rajat. Ne käsittävät ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen kaltaisia maapallon elinkelpoisuutta sääteleviä tekijöitä. Yhdeksän määriteltyä planetaarista rajaa ovat:
- ilmastonmuutos
- luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen
- merten happamoituminen
- maankäytön muutokset
- yläilmakehän otsonikato
- makean veden kulutus
- typen ja fosforin kierto
- ilmakehän pienhiukkaset sekä kemiallinen saastuminen.
Planetaaristen rajojen välillä on paljon keskinäisriippuvaisuuksia ja muutokset yhdessä niistä voivat aiheuttaa ennustamattomia muutoksia muissa tekijöissä (Rockström, et al. 2009). Näin kokonaisvaltainen arviointi voi tuntua haastavalta. Sen vuoksi tulee koota monialaisia ekosysteemejä ja TKI- konsortioihin tulisi kyetä kokoamaan riittävän monialaista osaamista ja erilaisia vahvuuksia, jotta vaikutukset myös näihin näkökulmiin saadaan hahmotettua hankkeen resurssien kannalta järkevällä tavalla.
Vuoden 2023 seurantatutkimuksen (Richardson K. et. al. 2023) mukaan kuusi maapallon yhdeksästä planetaarisesta rajasta on ylittynyt, mikä korostaa ihmistoiminnan kasvavaa vaikutusta maapallon järjestelmiin ja hyvinvointiin. Tulokset ovat hälyttäviä.
Taulukossa 1. on koottuna mahdollisia AMK:jen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita. Nämä pohjautuvat osittain Hollannin yliopistojen yhteiskunnallista merkittävyyttä käsitteleviin mittareihin (The Strategy Evaluation Protocol SEP 2020,37-39), joita täydensimme tässä artikkelissa esiin nostetuilla relevanteilla näkökohdilla.
| Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden indikaattori | Sisältö |
|---|
| Hankkeiden lukumäärä, jotka edistävät SDG-tavoitteita planetaaristen rajojen sisällä | Arviointi tehty ja vaikuttavuus tunnistettu ja artikuloitavissa |
| EU:n ja kansallinen hankerahoitus | Oma kotoutettu sekä konsortioissa yhteensä, hankerahoituksen kohdentuminen eri SDG-tavoitteiden edistämiseen huomioiden planetaariset rajat ja kytkökset. |
| Yhteistyökumppaneiden määrä | Eriteltynä: partnerit, ekosysteemitoimijat, tavoitetut kohderyhmät, verkostovaikutus (jakautuminen quadruple helix) |
| TKI-tuotokset yhteiskunnallisille viiteryhmille | Blogit, postaukset, politiikkasuositukset (policy brief)
Data, sovellukset
Sopimukset ja kokonaisrahoitus
Ammattilaisille suunnatut koulutukset
Podcastit, puheenvuorot/esiintymiset, yhteiskehittämisen fasilitointi |
| Yhteistyön maantieteellinen laajuus | Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen |
| TKI-toiminnan uusiutumisen edistäminen | Fasilitoidut alustat, LivingLabit, ekosysteemit |
| Teknologiansiirto | Uusien teknologioiden käyttöönoton edistäminen |
| Uudet innovaatiot ja kaupallistaminen | Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen. Kaupallisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja fasilitointi. |
Taulukko 1. Mahdollisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmia organisaatiotasolla.Euroopassa tutkimusrahoitus linkittyy usein tutkimuksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi Ison-Britannian (UK REF) käyttämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointimatriisi sisältää tutkimuksen taloudelliset, yhteiskunnalliset, poliittiset, terveydelliset, ympäristöön, kulttuuriin, elämän laatuun ja julkisiin palveluihin liittyvät näkökulmat (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015,112). Tämä julkaistiin jo vuonna 2014, jonka jälkeen sitä on päivitetty. Hollannissa yliopistot arvioivat tutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ja vaikutusta, ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät (The Strategy Evaluation Protocol (SEP) 2020, 24-25, 34, 37-39). Myös Suomen innovaatiopolitiikassa on siirrytty asteittain vaikuttavuuden arvioinnin esiin nostamiseen (Arnold. et. al. 2022, 45, 115).
Nykyisin valtio pyrkii edistämään transformatiivista innovaatiopolitiikkaa, jonka mukaisesti TKI-toiminta ja -politiikka mobilisoidaan uudistamaan taloutta ja yhteiskuntaa kestävän kehityksen mukaisesti ja ympäristön kannalta kestävästi sekä oikeudenmukaisesti. Tämä edellyttää myös, että kehitetään tapoja mitata vaikuttavuutta monipuolisemmin (Valtioneuvosto 2023, 26).
Lopuksi
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulee entisestään kirkastaa ja nostaa selkeämmin esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. TKI-toiminnan arvioinnin periaatteita tulee tarkastella vaikuttavuuden näkökulmasta. Planetaaristen rajojen sisällä tapahtuvalle kestävää kehitystä edistävälle TKI-toiminnalle, tutkittuun tietoon, ennakointiin ja uudenlaisiin ajattelumalleihin pohjautuville sovellutuksille on huutava tarve ja potentiaalisesti globaalit markkinat. Ammattikorkeakoulujen tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskehittäjinä ja yhteiskunnallisen muutoksen edistäjinä tulee entisestään vahvistaa ja viestintää ammattikorkeakoulujen roolista muutoksen mahdollistajina tehostaa.
Lähteet
- Arnold, E., Warta, K., Halme, K., Evers, G., van der Graaf, A., Haila, K., Järvelin, A-M., Kettinen, J., Kolarz, P., Krismer, R., Piirainen, K., Sutinen, L. 2022. Evaluation of the Academy of Finland. Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2022:7 Saatavissa: Evaluation of the Academy of Finland (valtioneuvosto.fi)
- Finlex 2014. Ammattikorkeakoululaki. Viitattu 29.5.2024.
- Finlex 2021. Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta. Viitattu 29.5.2024.
- Hoffren, J. 2023. Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Suomelta kestävyysmurrosta. Tieto&Trendit. Tilastokeskus. Viitattu: 7.6.2023 Saatavissa: Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Suomelta kestävyysmurrosta | Tieto&trendit (stat.fi)
- Knuuttila K., Parkkola T., Ylikoski E. Helenius H., Sagne-Ollikainen E., Tyni S. Matveinen M. 2022. Kestävä ja vastuullinen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 147. Saatavissa: arene-julkaisu-2022.pdf (humak.fi)
- Kunnas, J., Tupala, A.-K., Kortetmäki, T., & Hytönen, J. 2022. Kokonaiskestävä aluekehittäminen: esimerkkinä Keski-Suomi. Keski-Suomen liitto. Julkaisu / Keski-Suomen liitto. B, 209. Saatavissa: https://keskisuomi.fi/julkaisut/8254/b-209-kokonaiskestava-aluekehittaminen-esimerkkina-keski-suomi/
- Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015 Vastuullinen ja vaikuttava: Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13. Saatavissa: Vastuullinen ja vaikuttava: Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen – Valto (valtioneuvosto.fi)
- Richardson K. et. al. 2023. Earth beyond six of nine planetary boundaries. Science Advances. Vol .9. No 37. Saatavissa: Earth beyond six of nine planetary boundaries | Science Advances
- Rockström, Johan, et al. 2009. “Planetary Boundaries: Exploring the Safe Operating Space for Humanity.” Ecology and Society, vol. 14, no. 2, 2009. JSTOR, http://www.jstor.org/stable/26268316. Accessed 24 May 2024. Saatavissa: Planetary Boundaries: Exploring the Safe Operating Space for Humanity
- Schot J. & Steinmueller W. 2018. Three frames for innovation policy: R&D, systems of innovation and transformative change, Research Policy, Volume 47, Issue 9. Saatavissa: Three frames for innovation policy: R&D, systems of innovation and transformative change – ScienceDirect
- The Strategy Evaluation Protocol (SEP) 2020. Saatavissa: SEP_2021-2027.pdf (universiteitenvannederland.nl)
- Valtioneuvosto 2023. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti. 2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:13 Saatavissa: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma: Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti – Valto (valtioneuvosto.fi)
- Suomen akatemia 1. Tutkimuksen vaikuttavuus. Tutkimuksen vaikuttavuus – Suomen Akatemia. Verkkosivu 29.5.2024.
- Suomen akatemia 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus – Suomen Akatemia. Verkkosivu 29.5.2024.
- Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys – Agenda 2030. t. Kestävä kehitys | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi) Verkkojulkaisu 29.5.2024
