Ammattikorkeakoululaissa (22 §) todetaan henkilöstöstä, että ammattikorkeakoulussa on yliopettajia, lehtoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Ammattikorkeakoulun henkilöstöä tarkasteltaessa Vipunen.fi -tilastopalvelusta löytyy tiedot henkilöstömäärän kehityksestä jaoteltuna henkilöstö opetushenkilökunnaksi, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminta) henkilökunnaksi ja muuksi henkilökunnaksi. Tällöin tarkoitetaan sitä, että tilastossa henkilöstömäärää tarkastellaan työtehtävien, eikä pelkästään tehtävänimikkeen mukaan. Tämä kuvaa siten paremmin todellista henkilöstörakennetta ja muutoksia siinä.
Vipunen.fi -tilastopalvelun mukaan (luettu 10.2.2022) vuodesta 2011 ammattikorkeakoulujen henkilöstömäärä on laskenut 11.261,4 henkilöstä vuoteen 2020 mennessä 9.756,1 henkilöön eli laskua on 1.505,3 henkilöä. Suurinta lasku (- 1.027,9) on opetushenkilöstön määrässä (6.089,1 -> 5.061,2), vaikka muun henkilökunnan (hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö) määrä on myös laskenut tuntuvasti eli 826,3 henkilöä (3.996,6 -> 3.170,3). Samaan aikaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa) työskentelevän henkilöstön määrä ammattikorkeakouluissa on noussut 349 henkilöllä (1.175,7 -> 1.524,7). Ammattikorkeakoulujen henkilöstörakenteen muutoksessa on myös eroja, sillä samaan aikaan vuodesta 2011 vuoteen 2020 Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstömäärä on noussut (519,6 -> 549) ja opetushenkilöstön määrä on lähes sama kuin kymmenen vuotta aiemmin (296,8 -> 295,2) eli vähennystä on vain 1,6 henkilöä. TKI-toiminnan henkilöstömäärä (32,9 -> 42,2) ja muun henkilöstön määrä (189,9 -> 211,6) ovat nousseet (+9,3 ja + 21,7) yhteensä 31 henkilöllä.
Vuodesta 2011 vuoteen 2020 ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ulkoinen kilpailtu rahoitus on kasvanut 18 % 107.583.000 eurosta 126.995.000 euroon (+19.412.000 euroa), mikä selittänee myös ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan henkilöstömäärän (29,7 %) kasvua. Vaikka TKI-toiminnan henkilöstömäärä on kasvanut suhteellisesti ottaen enemmän kuin sen rahoitus, on huomioitava myös kilpaillun rahoituksen hakemisen edellyttämä työmäärä. Laurea-ammattikorkeakoulun kilpailtu TKI-toiminnan rahoitus on noussut vuodesta 2011 vuoteen 2020 12 % (3.804.000 euroa -> 4.261.000 euroa) ja samaan aikaan TKI-toiminnan henkilöstömäärä kasvoi 28,2 %. Kun vuonna 2020 kaikissa ammattikorkeakouluissa TKI-toiminnan henkilöstömäärän osuus koko henkilöstömäärästä on 15,6 % (10,4 % vuonna 2011) on vastaava luku Laurea-ammattikorkeakoulussa 6,1 % (6,3 % vuonna 2011). Vastaavasti vuonna 2020 kaikissa ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön määrän osuus koko henkilöstömäärästä on 51,9 % (54,1 % vuonna 2011) ja vastaava luku Laurea-ammattikorkeakoulussa on 53,7 % (57,1 %). Kun kaikissa ammattikorkeakouluissa muun henkilökunnan määrän osuus koko henkilöstöstä on vuonna 2020 32,5 % (35,5 % vuonna 2011), on sen osuus Laurea-ammattikorkeakoulussa 38,5 % (36,5 % vuonna 2011).
Eroja eri korkeakoulujen välillä varmasti selittää se, että eri korkeakouluissa eri henkilöstöryhmissä on työnkuvissa ja tehtävissä eroja samoin kuin myös TKI-toiminnan, koulutustoiminnan ja liiketoiminnan volyymissa. Vuodesta 2011 vuoteen 2020 ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä on noussut 4.815 opiskelijalla eli 3,3 % (147.084 -> 151.899). Samaan aikaan Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on kasvanut 2,5 % eli 189 opiskelijalla (7.692 -> 7.881). Korkeakoulun opettajamäärä herättää aina kysymyksiä opiskelijamäärän noustessa ja kansainvälisestikin on ollut tyypillistä vertailla opiskelijamäärän ja opettajamäärän suhdetta. Kaikissa ammattikorkeakouluissa opiskelijamäärä opettajaa kohden on vuodesta 2011 vuoteen 2020 kasvanut 24,2 opiskelijasta 30,0 opiskelijaan. Samaan aikaan opiskelijamäärä opettajaa kohden on Laurea-ammattikorkeakoulussa noussut 25,9 opiskelijasta 26,7 opiskelijaan.
Tuloksellisuuteen perustuvassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa ammattikorkeakoulut ovat avoimessa kilpailussa keskenään, jolloin rahoitus jakautuu nollasummapelinä. Tästä on ollut seurauksena suoritteiden (tutkinnot, opintopisteet) kasvu, vaikka opettajien määrä ei ole lisääntynyt. Opintojaksoilla ryhmäkoot ovat sen myötä kasvaneet ja yhä useammat opintojaksot ovat osallistujamääriltään skaalautuvia, minkä on mahdollistanut muun muassa koulutuksen digitalisoituminen. Vaikka laskennallisesti ammattikorkeakoulujen tuottavuus on tuloksellisuuteen perustuvien rahoitusmallien käyttöönoton myötä parantunut, on tarpeen seurata niin opiskelijamäärään kuin korkeakoulun eri perustehtävien (koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- sekä liiketoiminta) volyymin sekä henkilöstörakenteen kehitystä niin osaamisen kuin kehityksen turvaamiseksi kaikilla osa-alueilla tulevaisuudessa.
Lähteet:
