Ammattikorkeakoululain (4 §) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on muun muassa antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Kun ammattikorkeakoulun tulisi kyetä tehtäviensä perusteella uudistamaan niin työelämää kuin yhteiskuntaa laajemminkin, kuinka ammattikorkeakoulu kykenee itse uudistumaan riittävästi? Onneksi ammattikorkeakoulun tehtävät itsessään tukevat sitä uudistumisessa, kun ammattikorkeakoulu toteuttaa tehtäviään yhteiskunnassa. Soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, jota tehdään yhdessä alueen ja työelämän kanssa, tukee koulutuksen ja oppimisen uudistumista. Ammattikorkeakouluopiskelijat osallistuvat opetuksessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeisiin uudistaen työelämää yhdessä työelämän ja korkeakoulun asiantuntijoiden kanssa, mikä tukee myös ammattikorkeakouluyhteisöä uudistumisessa.
Kun ammattikorkeakoululain (4 §) mukaisesti tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, tukee myös täydennyskoulutuksen järjestäminen ammattikorkeakoulun uudistumista, kun sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän ja työelämän asiantuntijoiden kanssa. Ammattikorkeakoululain (5 §) mukaisesti ammattikorkeakoulu voi harjoittaa myös liiketoimintaa, joka tukee sen 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista. Liiketoimintana toteutettu niin täydennyskoulutus kuin soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta vauhdittavat myös korkeakoulun uudistumista, kun toimitaan avoimessa kilpailussa ja asiakkaille on pystyttävä luomaan korkeakoulun tuottamilla palveluilla kilpailukykyistä arvonlisää.
Lisäksi ammattikorkeakoululain (6 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun ei tule tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti vain omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa vaan myös tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Tämä yhteistyövelvoite tukee merkittävästi ammattikorkeakoulun uudistumista tehtäviään suorittaessaan.
Toki kuten kaiken toiminnan myös ammattikorkeakoulun toiminnan tulee perustua strategiaan, jossa otetaan selkeästi kantaa myös korkeakoulun uudistumiseen. Suomalaisten ammattikorkeakoulujen strategiatyö alkaa olla vakiintunutta ja erittäin laajapohjaisesti eri sidosryhmien kanssa toteutettua, jolloin strategioissa on jo kuvattu korkeakoulun kriittiset muutostarpeet, jotka vastaavat korkeakoulun uudistumisvaateisiin. Sen lisäksi, että Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa aktiivisesti korkeakoulujen strategiatyötä, se ohjaa ja valvoo korkeakoulujen toimintaa toimiessaan niiden pääasiallisena rahoittajana. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus korkeakoulujen uudistumiseen on systemaattista, sillä korkeakoulut ja ministeriö käyvät nelivuotisen sopimuskauden alussa neuvottelut. Näissä neuvotteluissa sovitaan korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet, keskeiset korkeakoulukohtaiset toimenpiteet, korkeakoulun tehtävä, profiili, vahvuusalat ja uudet nousevat alat, tutkintotavoitteet sekä niiden perusteella kohdennettavat määrärahat. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden toteutumisen raportointi. Ministeriön muilla ohjauskeinoilla, kuten informaatio-ohjauksella kannustetaan ja sitoutetaan korkeakouluja muihin keskinäistä vuorovaikutusta edellyttäviin asioihin. Ministeriö antaa korkeakouluille korkeakoulukohtaista palautetta sopimusneuvottelun yhteydessä ja korkeakouluvierailujen aikana. Lisäksi korkeakoulujen seurantatietoa on korkeakoulujen ja muiden tarvitsevien käytettävissä Vipunen –tietopalvelussa, josta löytyvät yksityiskohtaisen tilastoaineiston lisäksi vuosittain päivittyvät tiedot korkeakoulujen asemoitumisesta korkeakoulukentässä.
Pitäisikö olla huolissaan, että ammattikorkeakoulun uudistumiseen ei kiinnitettäisi riittävästi huomiota? Edellä kuvattuun nojautuen ei ole tarpeen olla huolissaan. Ammattikorkeakouluilta edellytetään tavoitteellista kehittymistä ja niiden kehittämistä ohjataan systemaattisesti. Jos jostain haluaisi olla huolissaan, voisi esittää kysymyksen ohjaavatko ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallit korkeakouluja liiaksi uudistumaan vain rahoitusmallin mittaritavoitteiden suunnassa? Ammattikorkeakoulujen strategiset kehittymistavoitteet ovat vahvasti sidoksissa rahoitusmallin mittaritavoitteisiin. Se ei toki välttämättä ole suuri ongelma ainakaan, jos mittarit on oikein asetettu. Se puhtaasti tuloksiin perustuvista korkeakoulujen rahoitusmalleista väistämättä seurannee, että vaarana on tavoitteenasetannan kapeutuminen ja riskinoton väheneminen, jolla voi toki olla vaikutuksensa korkeakoulun uudistumiskykyyn pidemmällä aikavälillä.
Lähteet:
