Ammattikorkeakoulut globaalin terveyden edistäjinä

Globaalit terveyshaasteet vaikuttavat suoraan hyvinvointiin, taloudelliseen vakauteen ja turvallisuuteen. Ne ulottuvat äkillisistä pandemioista ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin terveysvaikutuksiin ja sairastuvuuden kaksoistaakkaan, jossa tartunta- ja ei-tarttuvat sairaudet esiintyvät rinnakkain. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista osaamista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä koulutusta, joka valmistaa asiantuntijoita toimimaan monikulttuurisissa ja globaalisti verkottuneissa ympäristöissä.

Nykypäivän globaalit terveyshaasteet kytkeytyvät tiiviisti hyvinvointiin, taloudelliseen vakauteen ja turvallisuuteen. Niihin vaikuttavat muun muassa perimä, ympäristö ja olosuhteet sekä ajalliset ulottuvuudet, jotka kuvaavat muutosten nopeutta ja pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen. Esimerkiksi pandemiat voivat syntyä äkillisesti ja vaatia välittömiä toimia, kun taas ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ja krooniset sairaudet kehittyvät hitaasti ja edellyttävät pitkäjänteisiä ratkaisuja. Tämän hetken keskeiset uhkat liittyvät uusiin tartuntatauteihin ja pandemioihin, terveyspalvelujärjestelmien kestävyyteen, väheneviin resursseihin, ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin sekä sairastuvuuden kaksoistaakkaan (Min ym. 2018; WHO Regional Office for the Western Pacific 2024).

Sairastuvuuden kaksoistaakka tarkoittaa tilannetta, jossa väestössä esiintyy samanaikaisesti tartunta- ja ei-tarttuvia sairauksia (Li ym. 2022). Usein tämä ilmiö liittyy nopeaan taloudelliseen ja sosiaaliseen muutokseen, kaupungistumiseen sekä epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin. Haasteen ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisyä, mutta niukat resurssit ja henkilöstöpula vaikeuttavat toteutusta. (Li ym. 2022).

Globaalien terveyshaasteiden ratkaiseminen tarjoaa ammattikorkeakouluille strategisen mahdollisuuden vahvistaa kansainvälisiä verkostoja ja kehittää uutta osaamista. Sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutus on perinteisesti painottunut johtamiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen toimintaympäristöissä, jotka ovat olleet lähellä omaa kontekstiamme. Ammattikorkeakoulujen toiminnan kansainvälistyminen hanketoiminnan ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattujen tutkintojen lisääntymisen myötä laajentaa niiden roolia merkittävästi ja vahvistaa asemaa globaalissa yhteistyössä. Samalla opiskelijoille avautuu uusia urapolkuja ja työmahdollisuuksia monikulttuurisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Näissä rooleissa tarvitaan laaja-alaista osaamista, joka kattaa globaalin terveyden etiikan, kriisinhallinnan, kulttuurisen kompetenssin, monialaisen yhteistyön sekä kyvyn hyödyntää dataa ja teknologiaa terveyden edistämisessä. Tällaiset valmiudet ovat keskeisiä tilanteissa, joita esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä väestön liikkuvuus tuo mukanaan.

Edellä kuvatut haasteet osoittavat, että globaalin terveyden kysymykset eivät ole vain osa kansainvälistä keskustelua, vaan ne vaikuttavat suoraan asiantuntijuuden kehittämiseen ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöihin Suomessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on luoda kokonaiskuva globaalista terveydestä käsitteenä ja sen merkityksestä asiantuntijuuden kehittämisessä sekä tarkastella, miten globaali terveys voidaan integroida ammattikorkeakouluopetukseen ja millaisia työllistymismahdollisuuksia se avaa kansainvälisissä tehtävissä.

Globaali terveys: käsite ja konteksti

iime vuosina globaalin terveyden käsite on ollut murroksessa. Aikaisemman kansainvälisen terveyden (international health) rinnalle ovat nousseet käsitteet globaali terveys (global health) ja uusimpana globaali kansanterveys (global public health). World Health Organization (WHO) ei ole vakiinnuttanut virallista määritelmää globaalille terveydelle, mutta tunnetuimpia määrittelyjä ovat tehneet Koplan ym. (2009), jotka kuvaavat globaalin terveyden tutkimuksen, opetuksen ja tieteen kentäksi, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja tasa-arvon saavuttaminen kaikille maailmanlaajuisesti. Kickbusch (2006) puolestaan korostaa, että globaali terveys käsittelee terveyskysymyksiä, jotka ylittävät kansalliset rajat ja hallitusten vaikutuspiirit ja jotka vaativat toimia niiden globaalien voimien suhteen, jotka määrittävät ihmisten terveyttä.

Globaalin terveyden tarkastelu ei rajoitu sairauksiin ja hoitojärjestelmiin, vaan se ulottuu laajempiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin rakenteisiin, jotka vaikuttavat terveyteen eri puolilla maailmaa. Viime vuosina tätä on havainnollistettu sosiaalisten ja kaupallisten terveyttä määrittävien tekijöiden eli determinanttien kautta (Tan & Lourdesamy 2023; WHO Regional Office for Europe 2024).

Sosiaalisilla determinanteilla viitataan tekijöihin, kuten asuin- ja työoloihin, ikään, sukupuoleen ja koulutukseen, jotka vaikuttavat terveyteen epäsuorasti ja monitasoisesti (WHO 2025). Nämä tekijät luovat terveyseroja maiden sisällä ja välillä, mikä tekee niistä keskeisen osan globaalin terveyden tutkimusta ja politiikkaa.

Kaupalliset determinantit liittyvät yksityisen sektorin toimintaan, joka voi vaikuttaa terveyteen positiivisesti tai negatiivisesti esimerkiksi tuotteiden markkinoinnin, tutkimusrahoituksen ja kulutustottumusten muokkaamisen kautta. Globalisaation myötä monikansallisten yritysten rooli korostuu, sillä niiden vaikutus ulottuu usein hallitusten sääntelyn ulkopuolelle (WHO 2023). Tämä tekee kaupallisista tekijöistä merkittävän osan globaalia terveyttä koskevaa keskustelua, erityisesti kun tarkastellaan esimerkiksi epäterveellisten tuotteiden markkinointia, lääketeollisuuden vaikutusta tai ilmastonmuutoksen seurauksena muuttuvia kulutustottumuksia. Kuvio 1 havainnollistaa sosiaalisten ja kaupallisten determinanttien kokonaisuutta.

kuvan keskeinen sisältö on avattu tekstissä kuvan yläpuolella. — Kuvio 1. Globaalia terveyttä määrittävät sosiaaliset ja kaupalliset determinantit

Globaalin terveyden osaaminen YAMK-koulutuksessa

Laureassa on vuodesta 2015 lähtien ollut mahdollista suorittaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto Global Health and Crisis Management -koulutuksessa (aiemmin Global Health Development and Management). Koulutukseen hakeutuneita ja valmistuneita opiskelijoita on yhdistänyt kiinnostus kansainvälisiin työtehtäviin, mikä on ollut keskeinen lähtökohta koulutuksen kehittämiselle ja päivittämiselle.
Opetussuunnitelma perustuu kansainvälisiin osaamistarpeisiin, erityisesti WHO-ASPHER (2020) -kehykseen, joka määrittelee kansallisen ja globaalin terveyden edellyttämät kompetenssit terveydenhuollon ammattilaisille, sekä Kolmoisnexus-lähestymistapaan. Kolmoisnexus viittaa toimintamalliin, joka yhdistää kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanrakentamisen (Kehityspoliittinen toimikunta 2021). Näiden viitekehysten avulla opiskelijat syventävät ymmärrystään keskeisistä tietotaidoista ja monimutkaisista haasteista, joita esiintyy erityisesti kehittyvillä alueilla ja kriisitilanteissa.

Opetuksessa korostuvat eettinen osaaminen, johtaminen sekä tutkimustaidot ja -etiikka. Laureassa kokonaisvaltaista osaamista vahvistetaan tuomalla hanketyö osaksi koulutusta Learning by Developing (LbD) -mallin mukaisesti (Laurea 2025). Lisäksi opettajien jatkuva ammatillinen kehittyminen ja kansainvälisen tutkimus- ja yhteistyöosaamisen vahvistaminen ovat olleet keskeisiä painopisteitä.

Substanssiosaamisen ajantasaisuuden varmistaminen ja ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittäminen ovat muodostaneet koulutuksen kehittämisen perustan.

Lopuksi

Koronapandemia, sodat ja luonnonmullistukset osoittavat, kuinka nopeasti globaalit terveysuhat voivat ylittää rajat ja horjuttaa yhteiskuntia. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä väestön liikkuvuus tuo uusia haasteita, jotka vaativat asiantuntijoita, joilla on kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja toimia kansainvälisissä verkostoissa. Ammattikorkeakoulut voivat vastata tähän tarjoamalla koulutusta, joka yhdistää kestävän kehityksen ja globaalin terveyden osaamisen vahvistaen opiskelijoiden valmiuksia toimia vaikuttavasti sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tehtävissä.