Nuorille suunnattua toimintaa ja palveluita tuottavat organisaatiot pyrkivät vastaamaan nuorten tarpeisiin ja toiveisiin sekä tukemaan heidän osallisuuttaan yhteisössä. Tavoitteena on löytää tapoja, jotka kannustavat nuoria aktiiviseen osallistumiseen, mutta organisaatiot kohtaavat tässä myös monia haasteita. Artikkeli nostaa esiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten osallistumiseen erilaiseen toimintaan, sekä organisaatioiden käytäntöjä ja toimintamalleja, joilla pyritään lisäämään nuorten aktiivista osallistumista ja kuulumista yhteisöönsä.
Kuva: Georgii / Abobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Keväällä 2024 Sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson opiskelijat toteuttivat projektityön Youth Empowerment through Co-Creative Activity Development (YEA) -hankkeeseen. Tämä artikkeli on tuotettu sosionomiopiskelijoiden ja YEA-hankkeen työntekijöiden yhteistyönä ja se on osa nuorten osallisuuden mahdollisuuksia ja haasteita käsittelevää artikkelisarjaa.
Nuorten osallisuuden edistäminen
Osallisuudessa on kyse ihmisen kokemuksesta kuulua johonkin yhteisöön ja mahdollisuudesta vaikuttaa siihen. Yksilön tasolla osallisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että kuuluu itselleen tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Kuulumisen tunne vahvistuu, kun ihminen kokee, että hänet hyväksytään ja häntä arvostetaan yhteisössä, ja että hänen panoksellaan on merkitystä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024.) Nuorille on tärkeää kuulua itselleen merkitykselliseen ryhmään, kuten harrastusryhmään tai ystäväpiiriin. Tämä tunne vahvistuu, kun nuoret kokevat olevansa hyväksyttyjä, kuultuja ja arvostettuja.
Yhteisön tasolla osallisuus näkyy yhteisön jäsenten keskinäisessä arvostuksessa ja luottamuksessa. Yhteiskunnan tasolla osallisuus liittyy oikeuksiin ja mahdollisuuksiin, jotka mahdollistavat jokaisen osallistumisen ja vaikuttamisen yhteiskunnassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024.) Nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi harrastusryhmän tai nuorisotoiminnan päätöksiin ja toimintoihin. Nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa antamalla heille ääni päätöksenteossa esimerkiksi nuorisovaltuustojen, tai kuulemistilaisuuksien kautta.
Nuorten osallisuuden edistäminen on ollut viime vuosina erityisen ajankohtainen aihe. Huoli nuorten syrjäytymisestä on kääntynyt huoleksi nuorten osallisuudesta. Suomessa toteutetaan vuosittain useita nuorten osallisuutta edistäviä hankkeita. Nuorten auttamisessa ja syrjäytymiskierteen katkaisemisessa ei ole kyse vain nuorten osallisuuden edistämisestä, vaan myös nuorten näkemisestä yhteiskunnallisina osallistujina ja heidän potentiaalinsa vahvistamisesta. On tärkeää huomioida erilaisissa elämäntilanteissa olevat nuoret. Kun puhutaan nuorten osallisuudesta, on tärkeää tarkentaa ja käsitteellistää asiaa: puhutaan kaikista nuorista, yksittäisestä nuoresta vai erityisistä nuorisoryhmistä (Hämäläinen 2008, 13–15).
Nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä
YEA -hanke toteutti nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille suunnatun verkkokyselyn keväällä 2024, jossa selvitettiin ammattilaisten käsityksiä nuorten osallisuudesta ja osallistamisesta. Kysely on osa hankkeen taustakartoitusta ja näin ollen tärkeä osa hankkeen itseymmärrystä, sillä se tarjoaa arvokasta tietoa nuorten tarpeista ja toiveista sekä nuorten parissa toimivien organisaatioiden toimintatavoista ja haasteista. Kyselyn tulokset antavat merkittävää tietoa siitä, miten organisaatiot pyrkivät edistämään nuorten osallisuutta ja mitkä tekijät vaikuttavat nuorten osallistumiseen erilaisiin aktiviteetteihin.
YEA-kyselyyn vastasi 22 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista, jotka edustivat kuntien ja kaupunkien organisaatioita sekä paikallisia kolmannen sektorin vapaa-ajan toiminnan järjestäjiä. Yleisesti ammattilaiset kokevat nuorten osallistumisen ja yhteisöllisyyden tukemisen onnistuvan hyvin.
Kuvio 1: Organisaationi tekee paljon organisaatioiden välistä yhteistyötä, joka liittyy nuorten osallistumisen ja yhteisöllisyyden tukemiseen (YEA-hanke, Johanna Kurki)
Suurin osa kyselyyn vastanneista ammattilaisista koki, että sekä työntekijöiden yhteistyö oman organisaation sisällä, että muiden organisaatioiden kanssa onnistuu hyvin tai melko hyvin (Kuvio 1). Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että nuorten osallistumisen ja yhteisöllisyyden näkökulma tulisi huomioida paremmin yhteistyössä. Eri toimijoiden välillä näkyi eroja yhteistyössä oman yksikön ulkopuolella, ja haasteena näkyi erityisesti aikataulujen yhteensovittaminen oman organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa.
Nuorille tarjottavan toiminnan osallisuusaktiivisuutta seurataan eri organisaatioissa eri tavoin; osallistujamääriä tilastoidaan, minkä lisäksi työntekijät seuraavat kävijämääriä ja jäsenmäärien kehitystä.
Taloudelliset resurssit ja nuorten vapaa-ajantoiminta
Valtion nuorisoneuvosto (2023) teki vuonna 2022 lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen, jonka kohteena olivat 7–29-vuotiaat lapset ja nuoret. Harrastamisen esteenä saattaa olla perheen taloudellinen tilanne. Harrastaminen ole enää kaikkien saatavilla kalleuden vuoksi; taloudelliset syyt ovat merkittävin syy harrastamattomuudelle. Lisäksi haasteita löytyy lasten ja nuorten yhdenvertaisista mahdollisuuksista harrastaa, aina harrastustoiminnassa ei esimerkiksi huomioida toimintarajoitteita, eikä harrastaminen ole tällöin saavutettavaa kaikille lapsille ja nuorille. (Aapola-Kari 2022,12-26; 58.)
Myös YEA-hankkeen ammattilaisille suunnatussa kyselyssä nousi esille taloudelliset reunaehdot. Nuorille ei pystytä järjestämään ylimääräistä toimintaa, mikä puolestaan voisi lisätä osallistujien määrää. Vastauksista ilmeni myös nuorten tavoittamiseen ja sitouttamiseen liittyvä haaste. Vaikka toiminta olisi maksutonta, nuorilla voi olla haasteita tutustua uusiin ihmisiin, ja vapaa-ajan toimijoiden kilpailijoina nähdään videopelit, internet ja muut viihdykkeet. Vastaajat kuvailivat nuorten monimuotoisia haasteita, kuten päihteiden käyttöä, neuropsykiatrisia haasteita ja sosiaalisten tilanteiden pelkoja. Ehdotuksena ratkaisuksi nousi nuoren yksilöllinen tehostettu yhteydenpito.
Nuorten osallistuminen palveluiden suunnitteluun
Lapset ja nuoret eivät välttämättä harrasta ainoastaan omasta tahdostaan, vaan vanhemmat vaikuttavat nuoren harrastamiseen. Tämä voi olla syy siihen, miksi osalla harrastamisen into hiipuu yläkouluikäisenä. Nuorille voi tulla tunne siitä, etteivät he pysty vaikuttamaan tai tule kuulluksi harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa Kuitenkin juuri nuorten on helpompi ikänsä puolesta vaikuttaa siihen, millainen on heille itselleen mieluinen harrastus. (Aapola-Kari 2022, 49; 50–51; 92.)
YEA-kyselyn vastausten pohjalta haasteena toiminnan suunnitteluun osallistumisessa nähdään nuorten motivointi ja innostaminen. Nuorilla voi olla ideoita toimintaan liittyen, mutta he eivät aina halua motivoitua sen edistämiseen. Nuoret eivät helposti osallistu suunnitteluun, jos heitä ei siitä heti palkita. Nuoria tulisi kannustaa pohtimaan heihin liittyviä asioita, johon palkitseminen voisi olla hyvä motivaattori.
Kuvio 2: Vallan ja vastuun jakautuminen nuorille tarjottavissa palveluissa ja toimintojen suunnittelussa (YEA-hanke, Johanna Kurki)
Kyselyn tulokset osoittivat, että nuorten tarpeita ja mielipiteitä kuullaan heille tarjottavien palveluiden ja toimintojen suunnittelussa, mutta usein työntekijät tekevät viimekädessä toimintaan liittyvät päätökset (Kuvio 2). Nuorten kanssa käydään keskusteluja toiminnasta ja sen kehittämisestä, ja heitä pyritään ottamaan aktiivisesti mukaan toiminnan suunnitteluun. 86 % (n=22) vastaajista oli sitä mieltä, että nuoria rohkaistaan paljon tai erittäin paljon ilmaisemaan mielipiteensä palvelujen ja toiminnan suunnittelussa. Nuorten mielipiteet otetaan huomioon, ja nuoret osallistuvat heitä koskevan toiminnan suunnitteluun vastaajien mukaan kuitenkin vain kohtalaisesti (54 %, n=22).
Lopuksi
Yllättävää oli, ettei seurantaa tehdä kaikissa kyselyyn vastanneiden organisaatioissa. Toiminnan tarpeellisuuden ja kävijämäärän seurannalla voisi olla vaikutusta nuorten vapaa-ajan toiminnan rahoitukseen ja resursseihin koko yhteiskunnallisella tasolla. Nuorten osallisuuden seurantaan olisi hyvä kehittää työntekijöiden käyttöön laadukkaita ja helppokäyttöisiä mittareita. Esimerkiksi nuorisoalan osaamiskeskus Kentauri on kehittänyt lapsille ja nuorille suunnatun osallisuusmittarin nuoremmille ja vanhemmille vastaajille, joiden avulla voidaan kartoittaa toiminnassa syntyvää osallisuuden kokemusta ikätasoisesti. Osallisuusmittari koostuu kahdeksasta kysymyksestä, joiden avulla on helppo kerätä tietoa toiminnan vaikuttavuudesta mukana olevien lasten tai nuorten kokemusten kautta. (Kentauri, 2022).
Nuorten toiminnan markkinointiin on syytä kiinnittää huomiota, jotta voidaan löytää tapoja tavoittaa myös toiminnan ulkopuolelle jääviä nuoria. Markkinoinnin tärkein ohjenuora on olla siellä missä nuoret ovat: Tiktokissa ja muissa nuorten suosimissa sosiaalisen median kanavissa. Organisaatioiden välistä yhteistyötä tehdään jo paljon, mutta toisaalta kyselyn tulosten perusteella voidaan havaita siihen liittyviä kehitystarpeita.
Youth Empowerment through Co-Creative Activity Development (YEA) -hankkeessa rakennetaan siltoja ja vahvistetaan nuorten osallisuutta vapaa-ajantoiminnan yhteiskehittämisen avulla. YEA-hanke kokoaa nuoret ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset suunnittelemaan vapaa-ajan toimintoja nuorille ja nuorille aikuisille, vahvistaen näin nuorten osallisuutta ja kiinnittymistä yhteisöön. Tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja verkostoja sekä nuorten että heidän kanssaan toimivien ammattilaisten ja organisaatioiden kesken. Hankkeessa pyritään erityisesti tavoittamaan haastavassa elämäntilanteessa olevia 13-30-vuotiaita nuoria sekä heidän parissaan työskenteleviä toimijoita.
Erasmus+ -rahoitteinen hanke toteutetaan Leuven-Limburgin (Belgia), CESIEn (Italia) ja Laurean yhteistyönä ajalla 1.6.2023–29.5.2025.
Kirjoittajat
Sosionomiopiskelijat Carita Forsander, Anne Hirvonen, Emmi Mikkonen, Miia Puustinen, Päivi Vickström, sekä YEA-hankkeen Riikka Kanervo ja Johanna Kurki.
Lähteet
