Anteeksi, mikä TKI?

Teksti | Hanne Laasonen

Elämme ammattikorkeakouluissa TKI-kuplassa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, eli tuttavallisemmin TKI, kuuluu ammattikorkeakoulujen keskeisiin toimintoihin. Haluamme TKI-työllä tukea yritysten innovaatioita, jotta löytäisimme ratkaisuja paikallisiin ja globaaleihin haasteisiin. Yritysten yhteistyö meidän TKI-toimijoiden kanssa voikin parhaimmillaan olla väylä uusiin innovaatioihin, edistää esimerkiksi kiertotaloutta ja muuta vastuullista yritystoimintaa. Yrityksiä kiinnostaa kehittää liiketoimintaansa, mutta miksi ne eivät löydä ammattikorkeakoulujen tuottamia TKI-palveluita? Osaammeko ammattikorkeakouluina ja TKI-toimijoina kertoa, mitä TKI ja siihen liittyvä yhteistyö tarkoittaa yritysten näkökulmasta, vai olemmeko omassa TKI-kuplassamme? Puhummeko ammattikorkeakouluissa TKI-jargonia vai samaa kieltä yritysten kanssa? Paljon yritysten ja hankkeiden parissa toimineena, esitän artikkelissa huomioita aiheesta ja haastan sinut, hyvä lukija, mukaan TKI-jargonin poistotalkoisiin!

kuvituskuva.
Kuva: Freepik

TKI-toiminta on kasvun ja uudistumisen työkalu

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa ”ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa” (Finlex). Tätä lakisääteistä velvoitetta täytetään usein kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Hankemaailmaan helposti uppoutuu täysillä, siellä useimmiten hanketoimijat kirjoittajat itse toivomansa hankehakemusta, jota innostuneesti pääsevät mahdollisesti rahoituksen toteutuessa toteuttamaan. Ehkä juuri tästä syystä hanketoiminnassa helposti ”kuplaudutaan” omaan hankemaailmaan ja -kieleen. Puhumme hankkeissa keskenämme usein TKI:stä, tai T&K:sta, ekosysteemeistä, tai innovaatioekosysteemeistä, systeemeistä, yhteiskehittämisestä, living labeistä, palvelumuotoilusta ynnä muusta. Mutta kuinka moni näistä termeistä avautuu hankkeen kohderyhmälle tai suurelle yleisölle? Jos sukujuhlissa kerromme työskentelevämme TKI-asiantuntijoina, kuinka moni ymmärtää, mitä teemme? Entä löytävätkö yritykset niille tarjottavat palvelut?

Ammattikorkeakoulujen tarjoamien palveluiden löytäminen ei jää siitä kiinni, että yrityksiä ei kiinnostaisi kehittyminen ja TKI-toiminta. Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisissa pk-yrityksissä on runsaasti kehittämishalukkuutta ja -tarvetta, mutta varsinainen TKI-toiminta, esimerkiksi kehittämistyö yhteistyössä TKI-organisaatioiden kanssa, jää monille pk-yrityksille vieraaksi tai vaikeasti lähestyttäväksi (Salminen, Halme, Uitto, Koskela & del Valle-Ortiz 2025, 89).  Toisaalta Salminen ym. (2025) tuovat selvityksessään esille sen, että T&K-toiminnan ja muun innovaatiotoiminnan rajat ovat käytännössä hämärtyneet, ja monissa yrityksissä niitä on usein mahdoton erottaa. Eri yrityksissä TKI-toiminta tarkoittaakin selvityksen perusteella hyvin eri asioita. Tämä edellyttää joustavampaa ja yrityslähtöisempää TKI-toiminnan määrittelyä, joka tunnistaa erilaisten liiketoimintalähtöisten uudistusten sekä aineettomien investointien merkityksen monipuolisesti. TKI-toiminta tulisikin mieltää enemmän kaikkia pk-yrityksiä puhuttelevaksi kasvun ja uudistumisen työkaluksi ja instrumentiksi – ei itseisarvoksi. (Salminen ym, 2025, 90.) Voisimmeko ammattikorkeakouluissa ottaa haasteen vastaan, ja pyrkiä määrittelemään ja kuvaamaan TKI-toimintaa aiempaa monipuolisemmin? Yrityksillä olisi siis kehittämishalukuutta, jota ei kuitenkaan mielletä TKI-toiminnaksi. Voisimmeko kanavoida yritysten kehittämishalukkuuden aiempaa tehokkaammin?

Palveluiden parempi sanoittaminen on avainasemassa

Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa voisi tarkoittaa monelle pk-yritykselle myös resurssisäästöjä. Harvalla pk-yrityksellä nimittäin on mahdollisuus seurata esimerkiksi kestävyyslainsäädännön uusimpia velvoitteita, kehittää uusia tuotteita tai pohtia tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia oman arkityön ohella. Usein myös TKI-hankkeisiin osallistumisen odotettavat liiketoimintahyödyt saattavat realisoitua vasta vuosien päästä, sillä esimerkiksi liiketoiminnan kehittäminen vaatii pitkän aikavälin muutoksia, ja pikavoittoja on harvoin luvassa. Toki hankkeista saatava hyöty esimerkiksi henkilöstön osaamisen osalta saattaa näkyä myös nopeasti erityisesti yritysten arjessa. Usein hankkeissa toimitaan myös ”hoksauttajina”, eli pyritään herättelemään yrityksiä tietyn teeman pariin (ks. esim. Laasonen, Laakkonen ja Hokkanen 2024). Tällöin yritykset saattavat saada tarvittavaa vahvistusta pinnan alla jo kyteneelle ajatukselle, joka TKI-yhteistyön myötä saattaa siirtyä toteutukseen nopeallakin aikataululla.   

Mistä sitten johtuu, että yritysten tarve ja ammattikorkeakoulujen tarjonta eivät kohtaa? Todennäköisesti emme osaa sanoittaa ja markkinoida yrityksille tarjolla olevia yhteistyön mahdollisuuksia. Myös Salmisen ym. (2025, 95) tutkimus vahvistaa tämän olettaman. Heidän mukaansa yhteistyön pullonkaulat liittyvät toisaalta tutkimusorganisaatioiden toimintamalleihin, mutta myös juuri TKI-toimijoiden palveluiden konseptointiin, markkinointiin ja puutteelliseen tietoisuuteen tarjolla olevista palveluista.

Tiivistettynä (Salmisen ym. 2025, 91, 95) mukaan tarvitaan siis lisää

  • kannusteita siihen, että yritykset hyödyntäisivät ulkopuolista tukea 
  • keinoja joustavaan, matalan kynnyksen yhteistyöhön TKI-toimijoiden ja muiden yritysten kanssa
  • tietoa ja markkinointia TKI-toimijoiden palveluista yritysten suuntaan
  • yhteistyöhön paremmin soveltuvia matalamman kynnyksen palveluita
  • hyvien käytäntöjen kehittämistä ja jakamista yhteistyömalleista
  • opiskelijoiden hyödyntämisestä pk-yritysten innovaatiohaasteiden ratkaisussa.

Pois TKI-jargonista

On kaikin puolin valtavaa resurssien hukkaan heittämistä, jos emme pysty sanoittamaan ammattikorkeakouluissa tehtävää, yrityksiä tukevaa kehittämistyötä niin, että yritykset löytävät niille tarjotut palvelut. On myös totta, että eivät yhteistyön haasteet liity pelkästään viestintään, sillä esimerkiksi yhteistyöhön liittyviä rahoituspalveluita pitäisi kehittää pk-yrityksille sopivimmiksi (Salminen 2025, 95). Rahoituspalveluihin emme suoraan voi vaikuttaa, mutta käyttämämme kieleen ja termeihin voimme.  

Olemme esimerkiksi Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa (EAKR 2024-2027) pyrkineet välttämään liiallista TKI-jargonia ja laatineet esimerkiksi kiertotaloussanaston selkeyttämään viestintää. Silti edelleen, vaikka kaikki viestintämateriaali käy läpi huolellisen seulan tiimin puolelta, huomaamme edelleen puhuvamme vaikeasti lähestyttävillä termeillä. Jos pystyisimme tuomaan tekemisen lähelle yrityksen arkipäivää ja sieltä nousevia käytännön kehitystarpeita, uskoisin, että viestimme saavuttaisi laajemman joukon. Samalla on tärkeää huomata, että TKI-toiminta näyttäytyy eri tavoin eri yrityksissä. Esimerkiksi palvelualoilla TKI-toiminta saattaa näyttäytyä hyvin erilaisena kuin muualla. Siksi tarvitaan myös selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita siitä, mitä TKI-toiminta tarkoittaa erilaisissa liiketoimintaympäristöissä (ks. esim. Salminen ym. 2025, 96).

Ehkä voisimme aluksi selkeyttää meille itsellemme ja yrityksille, mitä kaikkea TKI-toiminta tarkoittaa. Avaamalla käsitteitä ja puhumalla arkikieltä voimme kertoa selkeämmin sen, millaista apua yrityksille on tarjolla. Tuomalla esimerkkejä tekemästämme yritysyhteistyöstä voimme tuoda konkretiaa muuten hähmäiseen TKI-jargoniin. Haastan meidät kaikki mukaan TKI-jargonin poistotalkoisiin!

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja Hanne Laasonen (KTM, FM) toimii erityisasiantuntijana ja projektipäällikkönä Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä siirtymään nopeammin kiertotalouteen konkreettisen yrityskohtaisen kehittämisen kautta. Hankkeessa yhdistetään LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen asiantuntemus kiertotaloudessa, digitalisaatiossa ja liiketoiminnassa. Hankkeessa on hiljattain julkaistu myös Kiertotaloussanasto selkeyttämään viestintää.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026032322464

Jaa sivu