Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan työkaluja, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää kiertotalouden suuntaan. Tarvetta on erityisesti monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärrystä lisääville työkaluille, kuten arvonluonnin tarkasteluun keskittyvälle Cambridge Value Mapping Toolille. Akateemisesti kehitetyt työkalut voivat kuitenkin sellaisenaan olla erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille haastavia soveltaa esimerkiksi niissä käytettävän akateemisen kielen vuoksi. Jotta työkalut soveltuvat laajempaan ja tehokkaaseen käyttöön, tarvitaan työkaluista selkokielisempiä versioita.

Työkalut tukevat siirtymää kiertotalouteen

Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää, että yritykset muuttavat tapaansa toimia. Jotta muutosta voisi suunnitella, liiketoimintaa pitää tarkastella uudesta näkökulmasta. Lisäksi tarvitaan menetelmiä vaikeiden kokonaisuuksien selkeyttämiseen eli “tolkun tekemiseen” (engl. Sense Making (Weick, Sutcliffe & Obstfeld 2005) ja suurten monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaan.

Kartoituksiin ja suunnittelun tueksi on olemassa erilaisia työkaluja, kuten The Cambridge Value Mapping Tool eli Cambridgen arvonluonnin kartoitustyökalu. Kartoitustyökalun avulla tarkastellaan millaista arvoa yritys tuottaa sidosryhmilleen ja millaisia uusia arvonluonnin mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää (Vladimirova 2025). Vaikka Cambridge Value Mapping Tool ja tässä artikkelissa käsitelty yksinkertaisempi sovellutus siitä on suunnattu lähtökohtaisesti yrityksille, sopivat ne hyvin myös esimerkiksi yrityksen osan tai yksikön, järjestöjen tai tiimien toiminnan kriittiseen tarkasteluun ja kehittämiseen.

Cambridgen arvonluonnin mallissa arvo tarkoittaa kaikkea, mikä on merkityksellistä eri osapuolille, kuten asiakkaille, yrityksille ja ympäristölle. Arvo voi olla positiivista (esim. tuote, joka toimii hyvin ja on kestävä) tai negatiivista (esim. jätettä tai haittaa ympäristölle). Mallissa pyritään löytämään tapoja luoda enemmän hyödyllistä arvoa ja vähentää hukattua tai negatiivista arvoa, esimerkiksi kierrättämällä, jakamalla tai suunnittelemalla tuotteet kestävämmiksi. (Vladimirova 2025; Bocken, Short, Rana & Evans 2013.).

Työkalun kehitys alkoi jo 10 vuotta sitten ja se perustuu tieteelliseen kehitystyöhön yhteistyössä satojen yritysten kanssa.  Ihanteellisesti työkalun käyttö tapahtuu yhden työpäivän kestävässä työpajassa, jota fasilitoivat työkalun käyttöön koulutetut asiantuntijat. Työpajasta on mahdollista saada suunnitelmia konkreettisista kehittämiskohteista. (Hokkanen & Laasonen 2024). Kokemukset ovat osoittaneet sen yrityksille hyödylliseksi. Niistä voi lukea Laasosen, Laakkosen ja Hokkasen 2024 artikkelissa Fasilitoinnin rooli Cambridge Value Mapping Tool -työpajoissa.

Pienille yrityksille koko päivän vievä työpaja voi kuitenkin olla liian suuri satsaus, eikä yrityksestä välttämättä irtoa useampaa osallistujaa työpajaan. Lisäksi Cambridgen malli pohjautuu akateemiseen tutkimukseen ja edellyttää arvon käsitteen ja sen eri ulottuvuuksien ymmärtämistä. Monimutkaisten käsitteiden pikainen haltuunotto ja niiden konkreettinen soveltaminen omaan arkeen voi tuntua haastavalta. Seuraavissa kappaleissa pohditaan tarkemmin tätä näkökulmaa ja esitellään pk-yritysten käyttöön sovellettu malli.

Cambridge Value Mapping Tool kiteyttää oivaltavasti mutta on yritysten hektiseen arkeen haastava

Cambridge Value Mapping Tool noudattaa vahvasti kahta Design Thinkingin (Stickdorn, Hormess, Lawrence & Schneider 2018: 27) perusperiaatteista: kokonaisvaltaista eli holistista otetta kehittämiseen, sekä asioiden tarkastelua hallittavan kokoisissa kokonaisuuksissa (engl. sequencing). Malli pyrkii toisaalta hahmottamaan kaikki sidosryhmät laajemman sidosryhmäymmärryksen mukaan, sisällyttäen esim. yhteiskunnallisen – ja ympäristönäkökulman. Malli myös tarkastelee samanaikaisesti luotua ja menetettyä arvoa eri tasoilla, arvon luonteen mukaan.
Koska itse käsitteet ovat moniulotteisia, ja tavoiteltava näkökulma on laaja, kaikkien relevanttien näkökulmien huomioiminen yhtä aikaa olisi haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Cambridgen mallissa näkökulmat palastellaan osiin ja ja edetään sektori kerrallaan sidosryhmätyypistä toiseen, arvon tyyppi kerrallaan. Tämä tarjoaa systemaattisen tavan toteuttaa analyysiä, joka varmistaa, että jokaista näkökulmaa pysähdytään pohtimaan.

Toimivasta rakenteestaan huolimatta Cambridge Value Mapping -mallin keskeisin menetelmä: Value Explorer Tool, jossa kartoitetaan syntynyttä ja hukattua arvoa, on kokemuksemme mukaan vaativa ja rankkakin työstää. Samalla se on yksi oivaltavimpia työkaluja kiertotalousperustaisen kehittämisen kentällä, jonka olemme osana kattavaa Benchmark-työtämme tehneet. Kartoitus tehtiin osana Sähkö- ja elektroniikkalaitteet kiertoon uusilla toimintatavoilla eli SERkut-hankkeen kiertotalouskiihdyttämön suunnittelua.

Osin harjoituksen vaativuuden ja kompleksisuuden vuoksi työkalun hyödyntämiseen on varattu alkuperäisessä Cambridgen kehittämässä lisensoidusta mallissa runsaasti aikaa. Mallin käyttöön kuuluu alkukartoitus sisältäen aloitushaastattelun, sekä varsinanen työpaja, jossa on kuusi tuntia työstöaikaa (Laasonen, Laakkonen & Hokkanen 2024). SERkut-hankkeen kiertotalouskiihdyttämö toteutettiin puolen päivän mittaisissa työpajoissa. Alkuperäinen Cambridge Value Mapping -malli oli prosessikokonaisuuteen nähden liian laaja, minkä vuoksi sitä haluttiin yksinkertaistaa mahtumaan yhteen, puolen päivän mittaiseen moduuliin.

Yksinkertaistettu malli pienten yritysten tarpeeseen

Alkuperäistä työkalua ensimmäistä kertaa testatessamme huomasimme ryhmän jumittuvan helposti siihen, mihin negatiivisen arvon luokkaan (ks. kuva 2 alla) tietty havainto kuuluu. Pohdinta hankaloitti ja hidasti tekemistä turhaan.  Lopputuloksen kannalta tärkeintä on, että havaintoja syntyy, ei se, tuleeko havainto varmasti kirjattua oikeaan lokeroon työpajapohjalla. Lähdimme yksinkertaistamaan mallia kääntämällä arvon käsitteet suomeksi ja selkokielistämällä ne, jotta työpajassa ei kuluisi liikaa aikaa arvokäsitteen moniulotteisuuden avaamiseen, ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. Lisäksi mallia pyrittiin suoraviivaistamaan yhdistelemällä alkuperäisen mallin neljä menetetyn arvon (Value Uncaptured) osiota kahteen. Tämä muutos on esitetty kuvassa kaksi.

Näiden muutosten avulla pyrittiin säilyttämään Cambridge Value Mapping Toolin parhaimmat puolet eli monipuolinen tarkastelu laajasti eri sidosryhmien näkökulmasta ja eteneminen systemaattisesti vaihevaiheelta. Yksinkertaistetun mallin tavoitteena oli palvella pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita, huomioiden käytössä olevan ajan rajallisuuden ja vähentäen tarvetta useille ulkopuolisille fasilitaattoreille toimimaan asiantuntijoina ja tulkkina mallissa käytetyn kielen ja yritysten välillä.

Kevennetyt menetelmät madaltavat pienille yrityksille kynnystä työkalujen käyttöön

Yksinkertaistettua mallia pilotoitiin kevyesti SERkut-hankkeessa syksyllä 2025, ja se vaikutti toimivalta. Myös yksinkertaisempi versio mallista vaati osallistujilta aktiivista aivotyötä ja tuotti monipuolisia näkökulmia. Jotta erot yksinkertaistetun ja alkuperäisen mallin välillä hahmottuisivat, tarvitaan kuitenkin lisää testausta, ja yksinkertaistetun mallin kehitystä.

Huomion arvoista on, että toimintatapaa, asioita ja käsitteitä yksinkertaistaessa katoaa aina vivahteita. Alkuperäinen malli tarjoaa syväluotaavamman ja perusteellisemmin analyysin yrityksen arvon luonnista ja sen mahdollisuuksista ja on kokemusten perusteella osoittautunut toimivaksi. Sitä kannattaa siis hyödyntää, mikäli siihen riittää resursseja.

Pienillä – ja keskisuurilla yrityksillä resurssit ovat tiukalla ja hankala taloustilanne vaikeuttaa yritysten tilannetta edelleen. Kuitenkin juuri matalasuhdanteessa tarvittaisiin uusia innovaatioita ja kehittämistä. Tämän tukemiseksi, syvällisten mallien ja prosessien rinnalle tarvitaan matalamman kynnyksen sovelluksia työkaluista ja prosesseista.

Kirjoittajat Sini Maunula (YAMK) ja Heidi Wallin (KTM, TM) toimivat asiantuntijana ja palvelumuotoilijana SERkut – Sähkö- ja elektroniikkaromut kiertoon uusilla toimintatavoilla -hankkeessa. SERkut on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Forum Virium Helsingin yhteinen hanke, jossa edistetään SER-kiertotaloutta Uudellamaalla yhteistyössä Helsingin kaupungin ja yritysten kanssa. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan Unioni

Lähteet

• Bocken, N.M.P, Short, S., Rana, P. & Evans, S. 2013. A value mapping tool for sustainable business modelling. Corporate Governance, Vol. 13 Iss: 5, pp. 482–497.
• Hokkanen, T. & Laasonen, H. 2024. Cambridge Value Mapping Tool -työkalu yritysten vastuullisuuden aktivoijana. Laurea Journal.
• Laasonen, H., Laakkonen, T., & Hokkanen, T. 2024. Fasilitoinnin rooli Cambridge Value Mapping Tool -työpajoissa. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/fasilitoinnin-rooli-cambridge-value-mapping-tool-tyopajoissa/ Laurea Journal
• Stickdorn, M., Hormess, M. E., Lawrence, A., & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the real world. O’Reilly Media.
• Vladimirova, D. 2025. The Cambridge Value Mapping Tool. Institute for Manufacturing. Viitattu 12.12.2025.
• Weick, K. E., Sutcliffe, K. M., & Obstfeld, D. 2005. Organizing and the process of sensemaking. Organization Science, 16(4), 409–421.