Systeeminen kyvykkyys haastaa meidät pohtimaan asiantuntijoiden osaamista ja suomenkielistä keskustelua systeemeistä. Tulevaisuuden asiantuntijuuden osaamisen edellytyksenä on systeeminen kyvykkyys, joka tarkoittaa kykyä työskennellä kompleksisesti toisiinsa kytkeytyvien asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien parissa. Laurean ja Haaga-Helian yhteinen koulutushanke vauhdittaa systeemisen kyvykkyyden osaamista suomeksi.

Työelämän murros vaatii monenlaista ja uudenlaista ajattelua, toimintaa sekä osaamista. Systeemiajattelun käytännön soveltaminen työelämässä on vielä ollut varsin kapeaa ja puutteellista. Tähän on reagoinut muun muassa ARENE (2022), joka on jo lisännyt ammattikorkeakoulutuksen yhteisiin osaamisvaatimuksiinsa kestävän kehityksen raamiin systeemisyysosaamisen. Amk-tutkinnoissa yhteisinä kompetensseina on tunnistettu kestävyyshaasteiden puitteissa keskinäisriippuvuuksien sekä asioiden että ongelmien monet näkökulmat. Vastaavasti Yamk-tutkinnoissa kyky analysoida ja arvioida monialaisten kompleksisten ongelmien systeemisiä riippuvuuksia ja ratkaisujen erilaisia ulottuvuuksia.

Systeeminen kyvykkyys ei kuitenkaan ole yksittäisen sektorin tai toimialan haaste, vaan sitä tarvitaan kaikessa asiantuntijuudessa. Siten tulevaisuuden asiantuntijuuden ytimeen ja uudistumiskyvyn edellytykseksi on ehdotettu systeeminen kyvykkyys (Ståhle 2024). Arkipuheessa on vakiintunut termi systeemiajattelu vaikka ilmiönä systeemisyyttä on teoreettisesti tarkasteltu usean eri teemoitettujen teoriajatkumoiden (Castellani ja Gerrits 2021) parissa. Tieteenala on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Vuodesta 2009 tutkijat ovat päivittäneet kompleksisuustieteiden karttaa, josta avautuu monitieteellisen alan (fysiikasta ja biologiasta sosiologiaan ja psykologiaan sekä laskennalliseen mallintamiseen että politiikan arviointiin) historiallinen kehitys. Siksi puhummekin mielellämme kompleksisuustieteistä teoreettisena tulokulmana.

Suomessa on tutkimusta systeemisyyden saralla merkittävästi. Siitä kertovat lukuisat väitöskirjat (kuten Tikkanen 2024; Lamminpää 2021), artikkelit (Raisio ym. 2018; Seppälä 2025) ja kirjat (Vartiainen & Raisio 2020; Uusikylä & Jalonen 2022). Suomessa on myös erilaisia yhteenliittymiä aiheen tiimoilta kuten Systems Change Finland (2025) ja SCiO Finland (2025). Ilahduttavasti myös ammattikorkeakoulutus ja asiantuntijuus kehittyvät jatkuvasti (Haukka ja Ruohonen 2023a, b, c) yhdistäen systeemiosaamista monitieteellisesti (Seppälä 2025).

Systeemiosaamista eri tavoin

Vaikka Suomessa olemme reagoineet maailman ja työelämän muutokseen, olemme systeemisyyskyvykkyyden osalta ammattikorkeakoulutuksessa hieman takamatkalla. Erityisesti Iso-Britanniassa järjestetään (Open University 2025a) systeemeihin liittyvää koulutusta (Open University 2025b) jo laajalla rintamalla. Huomionarvoista on sekin, että Iso-Britannian hallinto (Government Office for Science 2023) on jo sisällyttänyt systeemiajattelun hallituksen ohjaukseen ja koulutukseen virkahenkilöille useissa ammateissa.

Ammattikorkeakoulussa systeemiosaamista sijoitellaan usein pienin ripauksin eri opinnoille monissa koulutuksissa. Se on siis pistemäistä asiaan perehtymistä, jolla kuitenkin on positiivinen merkitys. Me haluamme järjestää myös opintoja, jonka keskiössä on systeemiajattelu ja kompleksisuustieteet, koska tarvitsemme ajattelumallien muutosta. Aikaisemmin keväällä 2025 englanniksi toteutettu opinto järjestetään nyt ensi kertaa suomeksi. Laurean YAMK-koulutusten täydentäviin opintoihin kuuluva ’HY00CB93 Johtajuus kompleksisessa maailmassa’ -opinto houkutteli syksyllä yli 70 ilmoittautunutta, joista avoimen korkeakoulun opiskelijoita oli yli 10. Opinnolla tarkastellaan johtajuutta systeemiajattelun ja kompleksisuusjohtajuusteorian näkökulmista. Lisäksi opitaan systeemiajattelun ja kompleksisuustieteiden perusteita, periaatteita ja sanastoa. Systeemisyyden ymmärtäminen syvenee, kun opiskelijat tarkastelevat ilmiöitä eri asiantuntijuuden, ammattien, tieteenalojen ja eri koulutusten kautta. Tavoitteena on, että oppija osaa edistää systeemiajattelua työyhteisössään.

Tämän lisäksi Haaga-Helian ja Laurean yhteinen, Työsuojelurahaston rahoittama, Systeemitoimijuus-koulutusmalli työelämälle -hanke tukee systeemisen osaamisen itseopiskelua suomeksi. Systeeminen kyvykkyys voi alkaa pienin askelin. Hanke tuottaakin yhden opintopisteen suuruisen opintokokonaisuuden verkkokurssina (MOOC), joka on saatavilla toukokuussa 2026. Sen voi suorittaa ilmaiseksi sekä Haaga-Helia että Laurea-ammattikorkeakoulujen avoimessa tarjonnassa ja löytyy myös verkkokaupoissa. Koulutusmallista tarjotaan myös soveltamisohjeet, niille asiantuntijoille, tiiminvetäjille, esihenkilöille tai opettajille, jotka haluavat laajemmin hyödyntää opintoa.

Emerkenttiä ja kompleksista – Suomen kielen vahvistaminen systeemisen maailman tarkastelussa

Miten sanoitamme suomeksi systeemiajatteluun ja kompleksisuustieteisiin sisältyvää vaikeaselkoista tai haasteellista sisältöä? Miten suomen kieli taipuu ilman anglismia? Esimerkiksi alalle tyypillinen sana ”emerkentti” (emergentti/ emergent) on esimerkki anglismista, siis englannin kielestä johdetusta sanasta, joka on otettu käyttöön. Systeemiajattelussa ja kompleksisuustieteissä emerkentti viittaa ilmiöön, joka yllättäenkin nousee tai työntyy esiin kokonaisuudesta, mutta ei ole suoraan johdettavissa yksittäisistä systeemin osista. Käytämme arkikielessä usein sanaa ”kompleksinen” (complex) kuvastamaan kaikenlaisia asioita tai ilmiöitä, jotka mielestämme ovat epäselviä, sekavia tai jotenkin epäjärjestyksessä. Systeemiajattelussa ja kompleksisuustieteissä kompleksisuuden käsitteeseen sisältyy ymmärrys siitä, että kokonaisuus on jotain enemmän kuin vain osiensa summa. Keskiössä on järjestelmän luonne ja rakenne, eri osien välinen vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuudet. Siten eri osien välinen suhde voi olla yhtä tärkeä kuin itse osat, koska asiat ja ongelmat kietoutuvat yhteen, ja vaikuttavat toisiinsa myös odottamattomin tavoin. Kompleksisella järjestelmällä on kyky muuttua ja sopeutua sekä järjestelmän sisäisiin että ulkoisiin tekijöihin. Keksisimmekö tämänkaltaisille anglismeille suomalaista sanastoa? Auttaisiko se systeemikyvykkyyden kehittymisessä? Tätä pohdimme ’Systeemitoimijuuden koulutusmalli työelämälle’ -hankkeessamme.

Systeeminen vuorovaikutus ja keskinäiset riippuvuudet vaativat lisää ponnisteluja

Asiantuntijoille tarjotussa korkeakoulutuksessa on merkityksellistä sisällyttää systeemiajattelu ja kompleksisuustieteet opintoihin. Laureassa kaikille YAMK-opiskelijoille suunnatut täydentävät opinnot -kokonaisuus tarjoaa hyvän alustan oppimiselle, jossa aiheen eri osien vuorovaikutusta ja keskinäisriippuvuuksia voidaan pohtia eri näkökulmista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opettajiakin koulutetaan ja heidän osaamisensa kehittämistä tuetaan tässä aihealueessa. Opetus ei kehity ilman ponnisteluja, sillä kompleksisuuden opettamisessa on omat haasteensa (Haukka & Ruohonen 2023b). Olemme myös riippuvaisia tutkimusalan edistymisestä, sen tulosten yhdistämisestä korkeakoulutuksen opetukseen ja kansainvälisistä vertailukohteista.

Laureassa suunnittelemme eurooppalaisen Pioneer -verkostomme (Launikari 2025) tarjontaan Blended Intensive Program (BIP) -tyyppistä opintoa, jonka työnimi on ’Resilient System Agency’. Tässä yhteydessä pohdimme erityisesti sitä, voisiko systeeminen kyvykkyys olla osa organisaation resilienssiä, jolle kestävä ja oikeudenmukainen uudistuminen rakentuu. Eurooppalaiset BIP-opinnot mahdollistavat opettajien osaamisen kehittämisen kansainvälisessä yhteistyössä, vertailun opetuksen sisällöistä ja käytännön pedagogisista ratkaisuista. Vaikka kansainvälinen yhteistyö parhaimmillaan voi johtaa jopa yhteistutkintojen kehittämiseen, lyhyen tähtäimen tavoitteenamme on koulutuksen ja opetuksen kehittäminen yhdessä myös kansainvälisen verkostomme kanssa.

Systeeminen tulevaisuus: Systeemiosaaminen ja systeeminen kyvykkyys kulkevat käsikädessä

Todellisuus koostuu erilaisista järjestelmistä eli systeemeistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Systeemiosaaminen viittaa siis siihen, että hyväksymme erityyppiset systeemit, niiden periaatteet sekä ymmärrämme erilaisten ongelmien tuomat haasteet: vuorovaikutukset, keskinäisriippuvuudet, palautekytkennät ja kokonaisuuden hahmottamisen tärkeyden. Erityisesti ihmisiä koskevat sosiotekniset systeemit eivät usein käyttäydy kovinkaan suoraviivaisesti, jolloin pienikin muutos voi johtaa suuriin vaikutuksiin. Muutos yhdessä osassa saattaa aiheuttaa ei-toivottuja muutoksia myös muissa osissa tai systeemeissä. Systeeminen kyvykkyys taas tarkoittaa käytännön valmiutta soveltaa tätä osaamista käytännön työelämässä esimerkiksi päätöksenteossa, suunnittelussa tai johtamisessa eri toimialoilla ja sektoreilla. Toisaalta kyvykkyys ei voi kehittyä ilman osaamisen perustaa. Systeeminen toiminta vaatii ymmärrystä siitä, miten niitä voidaan ohjata valvonnan ja hallinnan sijaan. Osaaminen ilman kyvykkyyttä jää helposti teoreettiseksi. Vasta kyvykkyys tuo osaamisen käytäntöön ja edistää suomalaista työelämää. Systeeminen toiminta edellyttää siis molempia – ajattelutapaa ja ymmärrystä sekä kykyä soveltaa .

’CAS Winter Symposium’ järjestetään Laurean Tikkurilan kampuksella ensi tammikuussa. Tallenna jo päivämäärä kalenteriisi: Keskiviikko 28.01.2026 kello 13-16. Seuraa tiedotteita, ilmoittaudu ja tule mukaan!

Lähteet

• Aalto, H-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, K., Mäki, M. & Pöllänen, M. 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi. Turun Yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
• ARENE 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Pp.14.
• Castellani, B. & Gerrits, L. 2021. Map of the complexity sciences. Art and Science Factory, LLC. 2021 Map of the Complexity Sciences.
• Government Office for Science. 2022. Guidance. The civil servant’s systems thinking journey: weaving systems thinking throughout the policy design process. Gov.uk.
• Haukka, M. & Ruohonen, T. 2023a. Kompleksisuus – hallita vai hyödyntää? eSIGNALS. Työelämä, Haaga-Helia. Julkaistu 21.2.2023.
• Haukka, M. & Ruohonen, T. 2023b. Kompleksisuuden opetus on kompleksista – mutta mahdollista. eSIGNALS. Pedagogiikka Haaga-Helia. Julkaistu 12.05.2023.
• Haukka, M. ja Ruohonen, T. 2023c. Asiantuntijuus kompleksisessa maailmassa. eSIGNALS. Tutkimus ja kehitys, Haaga-Helia. Julkaistu 09.06.2023.
• Lamminpää, S. 2021. Muotoiluajattelu ja kompleksisuus: teoreettiskäsitteellinen tutkimus muotoiluajattelun strategisista ja päätöksentekometodologisista mahdollisuuksista. Lapin Yliopisto. Acta electronica Universitatis Lapponiensis.
• Launikari, M. 2025. Eurooppalainen PIONEER-verkosto edistää tulevaisuuden kaupunkien kestävää kehitystä. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Open University. 2025a. The future is open with the Open University.
• Open University. 2025b. The future is open with the Open University.
• Raisio, H., Jalonen, H. & Uusikylä, P. 2018. Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma. Tiedon käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitran selvityksiä 139.
• SCiO Finland. 2025. SCiO is an international community for Systems Thinking Practitioners.
• Seppälä, M. 2025. Kuinka kohdata monimutkaisia haasteita ja luoda kestäviä ratkaisuja? – Systeeminen muotoilu organisaatioissa. Laurea Journal, Työelämä j a asiantuntijuus, Julkaistu 31.3.2025.
• Ståhle, P. 2024. Uudistumiskyky ja piilevät käsikirjoitukset. Pieni systeemikirja organisaatioille. Metanoia Instituutti.
• Systems Change Finland. 2025. Systems Change Finland.
• Tikkanen, S. 2024. Strateginen johtaminen kompleksisuuden hallinnassa : tarkastelussa koulutuskuntayhtymät. Vaasan yliopisto, Julkisjohtaminen.
• Uusikylä P. & Jalonen, H. (toim.). 2022. Epävarmuuden aika. Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? IntoKustannus, pp. 302, ISBN 9789523930742
• Vartiainen, P. & Raisio, H. (toim.) 2020. Johtaminen kompleksisessa maailmassa. Gaudeamus, pp.334. ISBN 9789523450721