Laurea ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuutta suorittaa kesken jäänyt korkeakoulututkinto L160-erillishaussa. Nimityksen L160 “L” tulee Laureasta ja “160” opintopistevaatimuksesta, jonka mukaan opiskelijan on täytynyt suorittaa tämän verran tutkintoon johtavia opintoja jossain suomalaisessa korkeakoulussa.
Kuvaaja: George Milton / Pexels
Syitä opintojen kesken jäämiseen lienee juuri niin monta kuin on kesken jääneitä tutkintojakin. Kesken jäänyt tutkinto saattaa estää opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia sekä hidastaa urakehitystä, sillä jatko-opintoihin ja moniin työtehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Sosionomi on ammattihenkilölain määrittelemä ammattihenkilö ja tutkinto tarvitaan, jotta saa oikeuden käyttää ammattinimikettä. Uralla ei siten pääse etenemään ilman valmista tutkintoa. Keskeytyneet opinnot saattavat painaa mieltä ja pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti myös itsetuntoon. Tähän mennessä Laureasta valmistuneita L160 opiskelijoita on jo 349 (tilanne 19.9.2024).
Tämä artikkeli on kirjoitettu valmistuvan L160-opiskelijan, hänen ohjaavan opettajan ja opinnäytetyön kakkosohjaajan yhteistyönä. Artikkelissa Satu Saastamoinen kertoo opiskelijan näkökulmasta millaisia oivalluksia L160-opinnot ja päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö ovat hänelle tarjonneet. Sosiaalialan lehtorit Johanna Häkkinen ja Riikka Kanervo kuvaavat tätä matkaa ohjaavan opettajan ja opinnäytetyöohjaajan näkökulmista.
L160 malli ja ohjaajuus
L160-opintoihin on jatkuva haku ja opiskelijat valitaan motivaatiokirjeen ja haastattelun perusteella. Opiskelijalle nimetään oma ohjaaja, jonka kanssa laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi. Ohjaaja on tukena koko opintojen ajan.
Usein opiskelijat ovat jo vahvasti kiinni työelämässä, ja heille on kertynyt monenlaista työssä opittua osaamista. Laureassa onkin viime vuosina panostettu paljon monipuolisempiin tapoihin näyttää omaa osaamistaan. Tällä ei tarkoiteta ilmaisia opintopisteitä, vaan jo hankitun osaamisen sanoittamista ja näkyväksi tekemistä. Osaamisen näyttö antaa mahdollisuuden osoittaa tutkintotavoitteiden mukaista osaamista riippumatta siitä missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu.
L160-ohjaajan rooli on auttaa räätälöimään jokaiselle L160-opiskelijalle yksilöllinen opintopolku, joka mahdollistaa tutkinnon suorittamisen. Räätälöidyt opintosuunnitelmat sisältävät esimerkiksi opintojaksoja, osaamisen näyttöjä, työn opinnollistamista, työharjoitteluja sekä yleensä myös opinnäytetyön. L160-opinnot mahdollistavat opintojen loppuun saattamisen osaaminen edellä. Opintoja suunnitellessa on oleellista huolehtia siitä, että tutkintoon vaadittava ja kompetenssien mukainen osaaminen saavutetaan.
L160-ohjaaja vastaa yhdessä opiskelijan kanssa koko L160-prosessista. Näin voidaan ohjaamisessa hyödyntää joustavalla tavalla erilaisia oppimisen ja osaamisen näyttämisen tapoja. Ohjauksen punaisena lankana on ratkaisukeskeisyys. Opiskelijan omaa osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan ja pyritään löytämään nopeasti ratkaisuja. Myös jumitilanteissa ohjaajan on tärkeää pitää toiveikkuutta yllä ja johdattaa opiskelijaa kohti ratkaisua.
Satu Saastamoisen opintopolku kohti sosionomin tutkintoa alkoi vuonna 1994, kun Satu aloitti sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnot.
“Suoritin viimeisen työharjoitteluni vuonna 1997 silloisessa Kriminaalihuoltoyhdistyksessä (nykyinen Rikosseuraamuslaitos) jonne jäin työskentelemään. Päättötyö ja valmistuminen jäivät kuitenkin kesken. Vuosien aikana kipuilin asian kanssa ja tutkinnon kesken jääminen aiheutti ajoittain häpeän tunnetta ja vaikeutti eri työtehtäviin hakeutumista.
Tutkinnon loppuun suorittaminen on ollut mielessäni ja tavoitteena kaikki nämä vuodet, vaikka usko omiin kykyihini oli pitkään heikko. Viime vuosina aloin systemaattisesti suorittaa pieniä opintokokonaisuuksia eri ammattikorkeakoulujen avoimesta tarjonnasta, mikä lisäsi itsevarmuuttani ja opiskelutaitojani. Näiden kokemusten myötä itsetuntemukseni oppijana vahvistui, ja aloin aktiivisesti selvittää mahdollisuuksia saattaa sosionomin tutkinto loppuun.
Kun luin Laurean sivuilta L160 opinnoista ja mahdollisuudesta toteuttaa opinnäytetyö päiväkirjamuotoisena, ymmärsin löytäneeni ratkaisun ja itselleni sopivan väylän kohti valmistumista. Pian huomasin jo hakeneeni Laurean L160 opintoihin ja olin valmis lähtemään tähän seikkailuun. Kirjoittaessani motivaatiokirjettä mietin, välittyykö siitä aidosti haluni saada opinnot päätökseen ja osoittaako se, että olen tosissani. Ilmeisesti onnistuin, sillä minut valittiin L160-opiskelijaksi.
Aloitin opinnot syksyllä 2023, ja alkuun olin kauhuissani, miten saisin ajan riittämään työhön, perheeseen ja opintoihin. L160-opiskelijoidelle järjestetyn yhteisen infon jälkeen huomasin, että olin jo pitkällä opintojen ja opinnäytetyön aiheen suunnittelussa.”
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö
Ammattikorkeakouluissa suoritettavien opinnäytetöiden yleisin tyyppi on kehittämispohjainen opinnäytetyö. Kehittämistyössä luodaan tai kehitetään jotain uutta: esimerkiksi prosessia, palvelua toimintamallia tai tuotetta. Kehittämistyö perustuu aina tutkimukseen. Tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä etsitään vastauksia kysymyksiin liittyen mm. asioiden tilaan, syys-seuraussuhteisiin tai asiakkaiden mielipiteisiin.
Näiden perinteisten opinnäytetyötyyppien lisäksi työ voidaan toteuttaa päiväkirja- tai portfoliomuotoisena opinnäytetyönä. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö (PONT) soveltuu erityisesti opiskelijalle, joka toimii oman alansa asiantuntijatehtävissä. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä kehitetään omaa työtä tai työyhteisön määrittelemää kehittämiskohdetta ja samalla omaa ammatillista osaamista päiväkirjaraportoinnin avulla. Portfoliona tuotetussa opinnäytetyössä materiaalia kerätään koko opintojen ajan.
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö (PONT) soveltuu omalla alallaan työskentelevälle opiskelijalle, jonka työhön liittyy kehittämistä. PONT tehdään omassa työssä yleensä lukukauden aikana ja prosessi kestää kokonaisuudessaan noin 15 viikkoa aina opinnäytetyön suunnittelusta julkaisuun. PONT prosessin aikana opiskelija kirjoittaa viikoittain päiväkirjamerkintöjä, sekä viikkoyhteenvedon. PONT tulee linkittää vahvasti tietoperustaan ja saada omat havainnot keskustelemaan kirjallisuuden ja tutkimuksen kanssa.
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö soveltui erinomaisesti Sadulle, jolla on vuosien monipuolinen työkokemus Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijatehtävistä. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on ollut mahdollista reflektoida omaa osaamistaan ja kehittää organisaation työprosesseja, käytänteitä tai työmenetelmiä.
“Vaikka kokemusta rikosseuraamusalalta oli jo kertynyt, antoi päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö mahdollisuuden reflektoida omaa osaamista ja työnkuvaa. PONT-opinnäytetyö oli matka itseeni, jonka aikana opin itsestäni ammatillisesti ja sain tehtyä näkyväksi omaa osaamistani. Matka oli myös haastava. Minulla ei ollut käsitystä, millainen PONTin tulisi olla. Pelkäsin tuotoksen olevan liian päiväkirjamainen, jolloin tutkimuksellinen ote jäisi ohueksi. Tutkin muita opinnäytetöitä ja sain niistä tukea tutkimuksellisen otteen vahvistamiseen. Lopulta määrittelin PONTin päiväkirjaan perustuvaksi tutkimukseksi, eli autoetnografiaksi. Koska opinnäytetyön tutkimuskohteena on oma osaaminen ja työ, on se samalla myös oman työn tutkimusta – ja mahdollistaa oman työn kehittämisen.
Pyysin prosessin aikana myös vertaispalautetta kollegoiltani. PONT toimi itsereflektiota vahvistavana ja tietyllä tavalla pakotti sellaiseen itsearviointiin, jossa annan palautetta itselleni. Vertaispalaute tasapainotti itsereflektion kautta muodostunutta tulkintaa ja mahdollisti kattavamman näkemyksen omasta osaamisesta.
Lähdekirjallisuus johdatti myös tärkeiden teemojen äärelle. Päiväkirjamerkinnät toivat näkyväksi työn monimuotoisuutta ja osaamiseni eri puolia ja vahvisti omaa ammatti-identiteettiäni. Tarkastelin omaa oppimistani ja kehittymistäni koko prosessin ajan. Tämän lisäksi tein havaintoja omasta organisaatiostani. Löysin kehittämiskohteita sekä itsestäni että organisaatiosta, jossa työskentelen. Opinnäytetyön aikana pyrin asettumaan itseni ulkopuolelle ja tarkastelemaan itseäni ulkopuolisen silmin. Välillä objektiivinen itsensä tarkkailu oli haastavaa, etenkin jos olin kokenut tunnetasolla jotain vahvasti. Pyrin liikkumaan tutkimusmatkallani yksilötasolla, tiimitasolla ja organisaatiotasolla.”
Vihdoin valmista
L160 ohjaajina meillä on mahdollisuus kulkea opiskelijoiden rinnalla se viimeinen rutistus, joka tutkinnon loppuun saattamiseen vaaditaan. Ohjaajien näkökulmasta Sadun opintoja ja PONT opinnäytetyötä on ollut ilo ohjata. Satu ei ole päästänyt itseään helpolla, vaan on päämäärätietoisesti koko prosessin ajan reflektoinut omaa työtään ja toimintatapojaan – ja pyrkinyt samalla kehittämään ja kehittymään. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö ei todellakaan ole vain oman työn ja osaamisen kuvausta, vaan tutkimusmatka oman ja työyhteisön toimintatapohin, sekä mahdollisuuksiin kehittää työn käytäntöjä.
“PONT oli matka itseeni ja nyt tunnen ylpeyttä itsestäni ja olen helpottunut. Jollain tapaa olo on myös haikea, kun prosessi on ohi. Tunnen olevani täynnä erilaisia ajatuksia ja pohdin, mihin matkani ammatillisessa mielessä johtaa. Olisin valmis kokeilemaan jotain uutta. Opinnäytetyön tekemisen prosessi avasi silmiäni ammatillisessa mielessä. Näen edessäni mahdollisuuksia: tutkinto mahdollistaa erilaisiin jatkokoulutuksiin hakeutumisen sekä erilaisiin työtehtäviin hakeutumisen. Ehkä nyt on aika pysähtyä, tutkia mahdollisuuksia – ja katsoa mihin suuntaan ammatillinen polkuni vie.
Matka opintojen loppuun saattamiseen kesti 30 vuotta. Tämäkin aika on ollut arvokas. En olisi se ihminen, joka olen ilman tätä matkaa. Toisaalta tämä lyhyt matka L160 opintojen aikana oli kokemuksellisesti hyvin merkityksellinen ja uskon sen laittaneen alulle ison muutosprosessin itsessäni. Näen ja koen itseni uudella tavalla.”
Lähteet
