Ammattikorkeakoulujen päätehtäviin kuuluu tutkintokoulutuksen ohella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta). TKI-toiminnan avulla ammattikorkeakoulut edistävät käytännön työelämää ja aluekehitystä. TKI-toiminta näkyy ammattikorkeakoulujen arjessa vuosi vuodelta enemmän ja se voi olla luonteeltaan kaikkea palvelumuotoilusta, innovaatiotoiminnan kautta tutkimukseen. (Arene Ry.) Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kehittynyt ja laajentunut vuosien saatossa. Aikaisemmin hankkeissa toteutettava tutkimustoiminta on mielletty enemmän yliopistojen tehtäväksi, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. Nyt myös ammattikorkeakoulut osallistuvat enenevässä määrin tutkimuksen tekoon. Tästä esimerkkinä voidaan mainita muun muassa Laureassa käynnistetty tutkijan urapolku (Laurea-ammattikorkeakoulu Oy 2023) ja Hämeen ammattikorkeakoulun saama tutkimusrahoitus, jossa ammattikorkeakoulu toimii ensimmäistä kertaa tutkimushankkeen vetovastuussa (Rissanen 2023).
Kuvaaja: Yan Krukau / Pexels
Laadukkaan tutkimuksen toteuttaminen on monimutkainen prosessi ja sen eri vaiheissa pitää osata kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin. Laadukkaasti toteutettu tutkimusprosessi helpottaa tulosten raportointia sekä lisää tutkimuksen painoarvoa ja luotettavuutta. Yhtenä esimerkkinä tutkimusprosessin vaiheista voidaan mainita tutkimuslupien hakeminen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata tutkimuslupien hakemiseen liittyviä näkökulmia erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ammattikorkeakoulussa. Näkökulmat perustuvat kahdessa Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa (Lempeä hoiva ja EMERIT – Emerita- ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa) kertyneisiin kokemuksiin.
Milloin tutkimuslupa tarvitaan?
Tutkimuslupa tarvitaan pääsääntöisesti aina kun kysytään tai kerätään aineistoa organisaatioiden henkilökunnalta tai asiakkailta. Organisaatiot haluavat varmistaa, että heidän työntekijöitään sekä asiakkaitaan kohdellaan tutkimusprosessin aikana eettisesti ja hyvin. Organisaatioita myös kiinnostaa tutkimuksen etenemisen lisäksi erityisesti aineistonhallintaan ja tietojen säilyttämiseen liittyvät näkökulmat.
Tutkimussuunnitelmaa tehdessä on hyvä miettiä tarkkaan keneltä ja miten aineistoa tullaan keräämään. Yleisesti voidaan todeta, että henkilökuntaa koskevaan tutkimukseen tutkimusluvan saa kohtalaisen helposti, mutta asiakkaisiin kohdistuva tutkimus vaatii yleensä eettisen ennakkoarvioinnin ja eettisen toimikunnan lausunnon, mikä on hyvin vaativa ja pitkällinen prosessi (lisätietoja: Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019).
Aloita ajoissa! Tutkimusluvan hankkiminen vaatii aikaa
Onkin syytä miettiä, mitkä ovat hankkeen aikataulu, tarpeet ja voimavarat tutkimuslupien hankkimiselle. Tavallisen tutkimusluvan käsittelyyn kohdeorganisaatioissa on hyvä varata aikaa 2–4 viikkoa ja eettisen toimikunnan lausunnon saamiseen 1–4 kk riippuen hakemuksen mahdollisista täydennystarpeista. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS.) Tavalliseen tutkimuslupaan ei liity kustannuksia, mutta eettisen toimikunnan lausunnon hakeminen aiheuttaa kuluja (HUS) hankkeelle, mikä on hyvä ottaa huomioon jo hankehakemusvaiheessa hankkeen budjettia suunniteltaessa.
Tutkimuslupahakemuksen perusta on tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelman laatiminen on aikaa vievä prosessi, joten siihen kannattaa korvamerkitä työaikaa hankkeen alkuun jo hankehakemusta kirjoittaessa. Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen on tyypillisesti yksi hankkeen ensimmäisistä tehtävistä. On myös hyvä sopia hankekonsortiossa tutkimussuunnitelman kirjoittamisvastuista. Kokonaisuus pysyy parhaiten hallinnassa, kun nimetty vastuuhenkilö huolehtii suunnitelman kirjoittamisen etenemisestä ja koordinoi kokonaisuutta. Seuraavissa luvuissa palataan tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen vielä tarkemmin.
Sosiaali- ja terveysalan erityisyys tutkimuslupaprosesseissa on, että prosessit ovat byrokraattisia ja hitaita, jos verrataan esimerkiksi yritysmaailmaan. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pienet toimijat (esim. säätiöt) ovat ketterämpiä kuin isot toimijat (esim. HUS tai hyvinvointialueet). Hyvinvointialueilla ja kuntayhtymillä on jokaisella omat lupaprosessinsa ja aikataulunsa hakemusten käsittelyyn. On siis hyvä heti hankkeen alussa selvittää kohdeorganisaatioiden ja yhteistyökumppanien tutkimuslupakäytännöt sekä tarvittavat liitteet yksityiskohtaisesti. Yleisimmin tämä tieto löytyy helposti organisaatioiden verkkosivuilta. Useat organisaatiot lisäksi vaativat, että ennen tutkimuslupahakemuksen jättämistä on neuvoteltu kohdeyksikön esihenkilöiden kanssa, eli heihin kannattaa olla yhteydessä heti alkumetreillä.
Hyvä tutkimussuunnitelma on kaiken perusta
Tutkimussuunnitelman laatua ei voi tarpeeksi korostaa. Sujuvan ja mahdollisimman nopean tutkimuslupaprosessin avain on huolella tehty tutkimussuunnitelma ja hyvin valmistellut liitteet. Mikäli tutkimussuunnitelmassa tai tutkimuslupahakemuksessa on puutteita, se viivästyttää luvan myöntämistä, eli kannattaa tehdä kaikki alusta asti huolellisesti. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki tutkimussuunnitelman sisällysluettelosta (Lempeä hoiva -hanke). Sisällysluettelossa on otettu huomioon eri tasoilla toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toiveet tutkimussuunnitelmalle ja sen liitteille.
Kuva 1: Esimerkki hankkeen tutkimussuunnitelman sisällysluettelosta
Tutkimussuunnitelma on paitsi tutkimusluvan myöntäjän tapa saada kokonaiskäsitys hankkeen toiminnoista ja toimenpiteistä, mutta myös oiva työkalu hanketiimille luoda kokonaiskäsitys hankkeen ja tutkimuksen etenemisestä sekä työnjaosta. On tärkeää kuvata suunnitelmassa mitä kukakin tekee tutkimuksen eri vaiheissa ja millaista aineistoa toimenpiteistä kertyy (esim. havainnointi- tai kyselyaineisto, työpajojen muistiinpanot jne). Tutkimussuunnitelmaan pitää lisäksi sanoittaa hankkeen aineistonhallinta ja tietosuojaan liittyvät näkökulmat, mikä auttaa myös hankkeen etenemistä. Katso lisätietoja: Aineistonhallintasuunnitelma – Suomen Akatemia
On tärkeää huomioida, että tutkimusluvan myöntämisen jälkeen tutkimuksen kulkua ei voi enää muuttaa muutoin kuin hakemalla uuden luvan organisaatiosta, eli jo haku vaiheessa on hyvä huomioida mahdolliset ongelmat ja niiden ratkaisut. Esimerkiksi EMERIT-hankkeessa tehtiin varasuunnitelma tilanteeseen, jossa haastattelututkimukseen ei saada riittävästi osallistujia. Tällöin aineistoa vointiin täydentää kyselyllä myöhemmin hankkeessa. Lempeä hoiva -hankkeessa opittiin myös, että tutkimuslupahakemuksessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon koko hankkeen elinkaari, jotta tutkimuslupaa ei tarvitse hakea useampaan kertaan. Toki monessa hankkeessa on mahdotonta etukäteen tietää, millaisia asioita esimerkiksi hankkeen loppukartoituskyselyssä on tarpeen kysyä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Itse tutkimusta ei voi aloittaa ennen kuin tarvittavat luvat on myönnetty. Kun lupa on saatu, tulee hanketiimin perehtyä luvan antajan mahdollisiin ehtoihin. Yleisimmin ehtona voi olla esimerkiksi, että tutkimuksen saatteissa on käytettävä luvan myöntäjän ilmoittamaa tunnusta (esim. numerosarja) tai tutkimustuloksien raportti pitää toimittaa luvan myöntäjälle tutkimuksen valmistuttua. Hankehallinnan näkökulmasta on myös arkistoitava myönnetyt luvat ja noudatettava tutkimusluvassa ilmoitettuja asioita hankkeen toteutuksessa. Jaettaessa tutkimuksen tuloksia erityisesti tieteellisissä julkaisuissa on tutkimusluvan olemassaolo hyvä mainita.
Ammattikorkeakouluissa tulevaisuuden tutkimusosaajat?
Ammattikorkeakoulujen hankkeissa tehtävä tutkimus ei ole uusia asia, mutta aikaisemmin sitä ei ole välttämättä mielletty painoarvoltaan ja laadultaan yliopistojen tutkimushankkeita vastaavaksi. Jos ammattikorkeakoulut haluavat tulevaisuudessa nousta yliopistojen rinnalle tasavertaisiksi tutkimuksen toteuttajiksi on meidän panostettava ja kiinnitettävä huomiota tutkimuksen laadun varmistamiseen sekä tutkimusprosessien eettisyyteen. Tutkimuslupien hakeminen sekä tutkimussuunnitelman kirjoittaminen ovat vain laadukkaan tutkimusprosessin osasia, mutta parhaimmillaan ne luovat vankan pohjan hankkeen etenemiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Laadukas tutkimussuunnitelma pohjustaa laadukasta tutkimusta, mikä puolestaan on nyt ja tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen vaikuttavan TKI-toiminnan perusta.
Lähteet
