Opiskelijalle opiskelupaikan saaminen ja opiskelun aloittaminen on usein suunnittelua, tehtyjä valintoja ja onnistumisia sisältänyt prosessi. Ja ihannetilanteessa ne opiskelut sitten alkavat ja ovet oppimisen mahdollisuuksiin tutkintokoulutuksessa avautuvat. Tässä artikkelissa tarkastellaan opiskelun aloittamista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittamisessa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Tavoitteena on tarkastella YAMK-tutkintojen täydentävien opintojen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeisen kaikille opiskelijoille suunnatun verkko-opintojakson tavoitteissa onnistumista opiskelujen aloitusvaiheen tukena. Opintojakson suunnittelun idea on lähtenyt tavoitteesta mahdollistaa onnistuminen opintojen aloituksessa, joka kantaa osaamisena läpi opintojen. Artikkelissa aihetta lähestytään erityisesti opiskelijoilta kerätyn palauteaiheiston avulla opiskelijanäkökulman esiin tuomiseksi.

YAMK-opinnot ja -opiskelijat

Vuonna 2023 YAMK-koulutuksia Laurea-ammattikorkeakoulussa on 18, ja niissä on 580 aloituspaikkaa. Opiskelut ovat laajuudeltaan 90 opintopistettä ja YAMK-tutkintojen opiskelujen tavoiteaika on 1,5 vuotta. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2023a; Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 11 §; Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014, 3 §). Jokaisen aloittavan opiskelijan opiskelu toteutuu yksilöllisestä lähtötilanteesta, joista muodostuu opiskeluun hyvin laaja tausta (Ojala & Isopahkala-Bouret 2020). Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia pääosin yhdistävinä tekijöinä ovat opiskelu aikuisella iällä, jo tehty korkeakoulututkinto ja ainakin kahden vuoden työkokemus (muun muassa Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 25 §). Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että YAMK-tutkintoa opiskellaan erityisesti oman osaamisen ja itsen kehittämiseen liittyvistä syistä (Ojala 2017, 83). Erityisesti sosiaalialan ylemmissä tutkinnoissa voitiin pelkistää opiskelemaan lähtemisen taustasyiksi oman ammatillisen osaamisen edistäminen, uusien työtehtävien saamisen mahdollisuus ja uralla eteneminen (Kinos 2020, 117, 159).

YAMK-opiskelut toteutuvat useimmiten työn ohessa (Böckerman, Haapanen & Jepsen 2019). YAMK-opiskelijoiden tyytyväisyyttä tutkintoon on seurattu myös uraseurantakyselyillä. Tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä tutkintoon, koska se on lisännyt työelämässä tarvittavia valmiuksia ja osaamista. Rouhelo, Nikander, Kilpinen ja Niinikoski (2020) ovat analysoineet tämän johtuvan tutkinnon yleisesti käytännönläheisestä ja työelämälähtöisestä otteesta. Laurea-ammattikorkeakoulussa vaikuttavana toimintamallina Learning by Developing- pedagogiikka tavoittelee työelämässä tarvittavan osaamisen saavuttamista. Tässä pedagogisessa toimintamallissa tavoitteena on yhdistää teoriaa ja käytäntöä, kehittää ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua ja reflektointia (Laurea-ammattikorkeakoulu 2023b).

Yhteisen opintojakson tavoitteista ja sisällöstä

Vuoden 2022 alusta toteutetun YAMK-opetussuunnitelmauudistuksen perusteella kaikille Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoille suunnattiin yhteinen, verkossa toteutettava aloitusopintojakso. Sen keskiössä ovat omien opiskelutaitojen kehittäminen ja johtaminen tutkinnon opiskelussa. Opetussuunnitelma asettaa opinnon keskeiseksi tavoitteeksi, että ”Opiskelija osaa kehittää ja johtaa omaa opiskeluaan, taitojaan ja uravalmiuksiaan”. Opintojakso toteutetaan verkko-opintona Laurean käyttämällä Canvas-oppimisalustalla, ja siihen suunniteltiin seuraavat osiot: orientaatio, aloituspäivän yhteiset -osuus, oma opiskelusuunnitelma (HOPS), avoin tiede, urasuunnittelu ja eettinen osaaminen.

Koska yhteinen opintojakso toteutuu kaikilla YAMK-opiskelijoilla, on ollut tärkeää tarkastella opintojakson tavoitteessa onnistumista tavanomaista opintojaksoa tarkemmin. Erillisen palautteen keräämiselle, analysoinnille ja johtopäätösten esittämiselle mm. artikkelimuodossa on haettu Laurea-ammattikorkeakoulun tutkimuslupa. Opintojaksolla, jolla tutkimuksellinen osuus toteutettiin, aloitti kaikkiaan 216 opiskelijaa keväällä 2022. Opintojakso sulkeutui tammikuun lopussa 2023.

Tutkimuksen toteuttaminen

Opiskelijanäkökulmaa tavoittava tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona ovat ensimmäisellä opintojaksolla opiskelleiden testiopiskelijoiden kirjallisten raporttien avulla kerätty vastausaineisto (N=9). Tässä tarkastelussa mukana ovat kysymykset, joita opiskelijoilta kysyttiin avoimina kysymyksinä opintojakson tietojen tarpeellisuudesta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa, opiskelijan omien vahvuuksien tunnistamista opinnoissa sekä opintojakson toteutusta arvioivia kysymyksiä (Opintojakson tarpeellisuus alkuvaiheessa, Opintojakson onnistunein osuus, Opintojakson kehitettävin osuus).  Testiopiskelijat olivat vapaaehtoisesti opintojaksolle tulleita, ennen vuotta 2022 opintonsa aloittaneita opiskelijoita. Opintojaksolta kerättiin erikseen palauteaineistoa myös kaikilta opiskelijoilta vapaaehtoisena kyselynä (N=96). Testiopiskelijoilta saatu aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla lukemalla aineisto useampaan kertaan ja luokittelemalla saadut vastaukset (Puusa 2020, 9). Saatuja vastauksia on tarkasteltu myös suhteessa yleiseen palautemateriaaliin, jotta on voitu arvioida, ovatko aiemmin opinnot aloittaneiden testiopiskelijoiden ja aivan uusien opiskelijoiden käsitykset opinnosta samassa suunnassa. Vastausten havainnollistamisessa käytetään sitaatteja annetuista aineistovastauksista.

Opiskelijavastausten analysointia

Testiopiskelijoiden vastausaineistossa keskeisinä tuloksina sisällöllisesti korostui opintojakson tuovan esiin opiskelijan oman, jo olemassa olevan osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisen merkityksen. Tässä opiskelijat kertoivat hyödyntäneensä suunnittelua ja reflektointia, toisaalta vastauksissa erottui myös opintojakson suoritusten toteuttaminen pääosin yksilötehtävinä.

”Vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää mielestäni, sillä antaa myös itsevarmuutta opiskeluun.”

”Opintojakson lopputuloksena kävin tarkastelemassa HOPSiani uudelleen ja muokkaamassa vähän kurssivalintojani, sillä sain tehtävän aikana kirkastettua omaa tulevaisuudensuunnitelmaani osaamisen suhteen.”

”[Opintojaksolla onnistuneinta oli] oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen. Jos tuommoista pääsisi vielä miettimään hieman ryhmässä ja tulisi toisten haastamaksi, niin tehtävästä voisi saada vielä enemmän irti.”

Opintojakson palauteaineistossa korostuivat opiskelun aloittamisessa tarvittavat tiedot. Tiedon esittämismuodon rakennetta kuvattiin toimivaksi. YAMK-opiskelussa tarpeellisten tietojen saatavilla oleminen koettiin hyödylliseksi. Vastauksista välittyi lisäksi myönteinen käsitys opinnon soveltuvuudesta opiskeltavaksi verkko-opintoina.

”Opintojakso etenee myös loogisesti eri asioiden välillä ja kerryttää tietoa aiemman tiedon päälle.”

”Opintojakso eteni loogisesti, vaikka moduuleissa oli paljon osioita, mielestäni ne on parempi olla pienissä osissa, jolloin aiheisiin palaaminen on todella helppoa, eikä tietoa tarvitse kaivella.”

”Mielestäni on hienoa, että kaikki tärkeä ja opintojen aloittamisen kannalta merkityksellinen löytyy yhdestä ja samasta työtilasta.”

”Työtila on mielestäni selkeä, etenee johdonmukaisesti ja on helppokäyttöinen.”

YAMK-opiskelussa tarvittavien tietojen ja järjestelmien käyttäminen nousi kuitenkin vastauksista myös kehittämiskohteeksi. Opiskelujen toteuttamisessa käytettävien järjestelmien määrää ja tarkoitusta ei pidetty helposti hahmotettavana asiana.

”Tiedon etsintä voi olla haastavaa ja siksi on mielestäni hyvä jos kaiken tarvittavan tiedon löytää samasta paikasta.”

”…eri järjestelmien määrä ja niiden keskinäinen suhde on melko monimutkainen.”

Lopuksi

Aineiston perusteella johtopäätöksinä voidaan tarkastella opintojakson onnistumista, mutta se sisältää varmasti myös muitakin tekijöitä, joita ei ole otettu tarkasteluun tässä artikkelissa. On tärkeää huomata, että systemaattista seurantatietoa opiskelujen etenemisestä ja toisaalta myös palautetietoina kerätään kuitenkin tilastojen ja valmistuneiden opiskelijoiden AVOP-kyselyvaiheen kautta. Tämän opinnon voidaan todeta palvelevan opintojen aloitusta sekä tarkoituksensa että opiskelijanäkökulman perusteella (saatavilla oleva opiskelijalle tarpeellinen tieto, vahvuuksien huomiointi ja kehittäminen sekä reflektoiva opiskeluote). Rinnalle saadaan kuitenkin selkeitä kehittämisen suuntia. Näistä opiskelussa tarvittavien järjestelmien käyttäminen nousi kehittämiskohteena ja sanoitettuna yleensä monimutkaisuutta ja epäselvyyttä kuvaavin ilmaisuin. Tällä voidaan vaikuttaa myös laajemmin YAMK-opiskelujen onnistumisen mahdollistumiseksi (järjestelmäkehitys). YAMK-opiskelijoille suunnattua aloitusopintojaksoa on tarpeen kehittää ja uudistaa sisällöllisesti tutkinnon ja työelämän tavoitteiden sekä Laurean pedagogisten linjausten kanssa yhtenevässä suunnassa opiskelijapalautteeseen erityistä huomiota kiinnittäen.

Lähteet:

• Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014. Viitattu 10.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129#Pidm45053758647920
• Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 10.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932#L6P25
• Böckerman, P., Haapanen, M. & Jepsen, C. 2019. Back to school: Labor-market returns to higher vocational schooling. Labour economics, 61, p. 101758. Viitattu 24.11.2022. doi:10.1016/j.labeco.2019.101758
• Kinos, S. 2020. Sosionomit (ylempi AMK) muuttuvilla työmarkkinoilla: Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään, osaaminen ja toimintaympäristön haasteet. Turku: Turun yliopisto.
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2023a. YAMK-koulutukset. Viitattu 12.1.2023. https://www.laurea.fi/koulutus/#YAMK-tutkinnot
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2023b. LbD eli kehittämispohjainen oppiminen. Viitattu 27.1.2023. https://www.laurea.fi/koulutus/pedagogisia-innovaatioita/lbd/
• Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. 2020. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto palvelee monenlaisia uravaihtoehtoja. AMK-lehti/UAS Journal. Vol.2020 (4). Viitattu 25.11.2022. https://uasjournal.fi/4-2020/yamk-antaa-uravaihtoehtoja/
• Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Turku: Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.
• Puusa, A. 2020. Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin. Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus.
• Rouhelo, A., Nikander, L., Kilpinen, T. & Niinikoski, S. 2020. YAMK-tutkinnot uudistavat työelämää ja osaamista – vai uudistavatko? AMK-lehti/UAS journal. Vol.2020 (4). Viitattu 1.12.2022. https://uasjournal.fi/4-2020/yamk-uudistaa-tyoelamaa/