Yhteiskunnassa jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Tähän on kaiken aikaa suurempi tarve työelämän muuttuessa ei vähiten muun muassa teknologistumisen ja digitalisaation vahvistumisen myötä. Korkeakouluja kannustetaan siten avaamaan koulutustarjontaansa ja kehittämään korkeakoulujärjestelmää jatkuvan oppimisen alustana. Keskeinen osa avointa jatkuvaa oppimista ammattikorkeakouluissa on kaikille avoin ammattikorkeakouluo- ja yliopistopetus. Avoimen oppimisen kehitys on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa (ks. Kuviot 1 ja 2).
Kuvio 1. Avoimen yliopiston opiskelijoiden määrän kehitys (Vipunen, luettu 29.12.2021)
Avoimen yliopiston opiskelijoiden määrän kasvu on ollut vuosikymmenen ajan tasaisempaa kuin avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden määrän kasvu. Kuviosta 2 voimme huomata, että avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on lähes tuplaantunut vuodesta 2019 (39.659 opiskelijaa) vuoteen 2020 (74.387 opiskelijaa) verrattuna.
Kuvio 2. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden määrän kehitys (Vipunen, luettu 29.12.2021)
Vuoden 2020 avoimen ammattikorkeakoulun valtava kasvu sekä opiskelijamäärässä että suoritettujen opintopisteiden määrässä (297.618 op vuonna 2019 ja 467.275 op vuonna 2020) selittynee ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muutoksella, josta Valtioneuvosto päätti tammikuussa 2019. Jatkuvan oppimisen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa nousi aiemmasta 5 prosentista 9 prosenttiin. Yliopistojen rahoitusmallissa jatkuvan oppimisen osuus alempi eli 5 prosenttia (aiemmin 2 %). Yliopistoissa avoin oppiminen on kuitenkin kokonaisvolyymiltään vielä ammattikorkeakouluja suurempaa eli yhteensä suoritettu opintopistemäärä oli vuonna 2020 561.224 ja opiskelijamäärä oli 141.806.
Voi todeta, että avoin oppiminen on kehittynyt positiivisesti sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Kymmenessä vuodessa kasvu on ollut todella merkittävää, sillä avoimen yliopiston opiskelijamäärä on kasvanut vuoden 2010 72.421 opiskelijasta vuoden 2020 141.806 opiskelijaan ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on kasvanut vastaavasti 9.191 opiskelijasta 74.387 opiskelijaan. Vaikka avoimen oppimisen kasvuun korkeakouluissa voi olla tyytyväinen, ei voi olla kiinnittämättä huomiota naisten osuuden voimakkaaseen kasvuun erityisesti ammattikorkeakouluissa. Se saa pohtimaan, että tavoittaako korkeakoulujen avoin oppiminen riittävän hyvin myös miehet vai olisiko tähän jokin muu looginen selitys.
Kymmenessä vuodessa avoin oppiminen korkeakouluissa on kasvanut opintopisteinä mitattuna vuoden 2010 n. 400.000 opintopisteestä (avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut 49.542 op ja avoimessa yliopistossa suoritetut 349.985 op) vuoden 2020 n. miljoonaan opintopisteeseen (1.028.499 op), joista avoimessa yliopistossa suoritettiin 561.224 ja avoimessa ammattikorkeakoulussa 467.275. Kehitys on varmasti aikuisväestön osaamisen kehittymisen näkökulmasta positiivista ja nykyisellä korkeakoulujen ohjauksella on vaikea uskoa, että kasvu ei jatkuisi myöskään 2020-luvulla vahvistaen suomalaista osaamisyhteiskuntaa.
Lähteet:
