Oletko toistuvasti kulkenut ohi mielenkiintoiselta näyttävän oven? Oletko suositellut asiakkaalle palvelua, jossa et ole koskaan käynyt? Ovatko paikalliset palvelut sinulle tuttuja vain internetin kautta? Sosiaalialan verkostotyöntekijä – tai asuinalueen uusi asukas – on usein tietämätön lähiympäristön palveluista. Smile-hankkeen Alueellinen avoimien ovien kävely kehitettiin vastaamaan tähän ongelmaan, ja tutustuttamaan alueelliset maahanmuuttaneiden perheiden kanssa toimivat tahot toisiinsa.

Paikallisyhteisöjen vahvistaminen on merkittävä keino polarisoitumista vastaan. Tätä varten tarvitaan myös konkreettisia toimia (Matthies 2021.) Smile-hanke on Vantaan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka lähtökohtana on perheen ja yhteisöjen merkitys kotoutumisessa. Yksi konkreettinen toimi yhteisöllisyyden edistämiseksi on hankkeessa kokeillut Avoimien ovien kävelyt. Ne toteutettiin 1-2 kertaa kolmella alueella Vantaalla: Hakunilassa, Koivukylässä ja Martinlaaksossa. Tässä artikkelissa kuvataan kokemuksia, joita hankkeesta saatiin. Kokemusten perusteella kannustetaan eri alueiden toimijoita järjestämään vastaavia kävelyjä.

Kävelyn organisoivat Smile-hankkeen kumppanuusasiantuntija ja alueen yhteisökehittäjä Vantaan kaupungin myönteisen erityiskohtelun ohjelmasta (MEK). He kontaktoivat alueen maahanmuuttaneiden perheiden kanssa toimivia kolmannen sektorin ja kaupungin organisaatioita. Näistä toimijoista muodostettiin kävelyn kohteet. Mukana olivat esimerkiksi alueen asukastilat, koulu, kirjasto ja erilaiset maahanmuuttajajärjestöt.

Kävelylle kutsuttiin mukana olevien organisaatioiden edustajat. Jokaisesta organisaatiosta toivottiin vähintään kaksi osallistujaa, joista toinen esitteli omaa organisaatiotaan ja toinen kiersi kävelykierroksen. Lisäksi kävelylle kutsu oli avoin: muut kiinnostuneet toimijat samoin kuin alueen asukkaat olivat tervetulleita.

Kävelyn tavoitteena oli tutustuttaa alueen toimijat toisiinsa. ja tutustua eri toimijoiden palveluihin ja tiloihin, joissa ne toimivat. Tällaisen konkreettisen tiedon avulla myös asiakkaiden ohjaaminen eri palveluihin on helpompaa. Näin päästäisiin eroon ” mututuntumasta” ja ehkä vääristäkin mielikuvista.

Tavoitteena oli myös tutustuttaa alueen asukkaat perheille suunnattuihin paikallisiin palveluihin. Myös osallistuvat työntekijät hahmottivat aluetta asukkaiden näkökulmasta.

Smile-hankkeen kumppanuusasiantuntija ja alueen MEK-työntekijä suunnittelivat reitin yhdessä.

He olivat yhteydessä alueen toimijoihin ja koordinoivat päivän suunnittelua. Teeman ja kohderyhmän lisäksi kohteet valikoituvat reitin ja aikataulun mukaan. Jokaista vierailukohdetta kohden varattiin minimissään 15 minuuttia, ja myös siirtymisiin varattiin reilusti aikaa. Huomattiin, että reitti kannattaa koekävellä ja testata muun muassa onko se esteetön.

Tapahtumaa mainostettiin toimijoiden verkostojen ja Vantaan kaupungin Neuvova Vantaa – keskustelupalstan kautta.

Tapahtumat kestivät yhteensä neljä tuntia, yhden iltapäivän ajan. Mukana oli 20-30 alueellista toimijaa. Joitain asukkaitakin oli rohkaistunut mukaan. Kierros tehtiin jalkaisin, ennalta määritellyn aikataulun ja reitin mukaan, siten että välimatkat olivat kohtuulliset. Tapahtumasta oli kartta ja siihen oli merkitty aikataulu. Vierailupaikkoja oli kuudesta seitsemään. Kirjasto, koulu, moskeija, seurakunta, avoin kohtaamispaikka ja järjestöt esittelivät toimintaansa. Vierailun avulla tilat ja palvelut konkretisoituivat.

Kävelyn aikana keskustelu oli vapaamuotoista, silloin voitiin puhua yhteistyöstä, tulevaisuudesta tai vaikka säästä.

Noin puolet osallistujista osallistui koko kierrokseen. Kohteita saattoi myös valita oman kiinnostuksen tai aikataulun mukaan. Kierros oli erityisen hyvä perehdytystilaisuus uusille työntekijöille, mutta kaikki osallistujat kertoivat oppineensa jotain iltapäivän aikana.

Mitä opittiin?

Osallistujilta saatiin palautetta, että kierros on helppo tapa tutustua paikkoihin, joihin muuten ei tule mentyä. Yhteistyön mahdollisuudet paranevat, kun kasvot ovat tulleet tutuksi. Ryhmässä yhdessä kulkien oli helpompaa tutustua itselleen uusiin paikkoihin. Rohkeimmat kysyivät, mutta myös hiljaa saattoi seurata joukon jatkona. Verkostoitumisen kannalta tärkeää oli myös yhteinen liikkuminen iltapäivän ajan.

Kaikki palautteen antajat pitivät tilaisuutta hyvänä tai erittäin hyvänä ja olivat saaneet uutta tietoa kierroksen aikana. Reittiä kuvaavaa karttaa pidettiin hyvänä visuaalisena apuna. Kierroksen pituutta kuitenkin arvosteltiin: neljän tunnin kierros oli hiukan liian pitkä. Viimeisissä paikoissa oltiin väsyneitä. Toisaalta kierroksen monipuolisuutta arvostettiin.

”Kiitos tästä päivästä! Olipa hienoa oppia, kuinka monta monikulttuurista palvelua on saatavilla Hakunilassa ja nähdä asiakkaittenne onnelliset kasvot. Mahtava!”
”Kiitos lämminhenkisestä ja informatiivisesta tapahtumasta kaikille osallistujille ja esittelijöille.”
Kumppanuusasiantuntija Suvi Törrösen saamaa palautetta Hakunilan kierroksen jälkeen

Smile-hankkeen kumppanuusasiantuntijoiden työpajassa kesäkuussa 2024 pohdittiin, miten tätä toimintamallia voitaisiin jatkossa toteuttaa. Seuraavia näkökulmia nostettiin esiin:

• Suunnittelun alkaessa kierroksen tavoite ja kohderyhmä on hyvä miettiä tarkasti.
  • Onko kävely suunniteltu työntekijöille vai myös asukkaille?
  • Osallistuvat organisaatiot valikoituvat teeman mukaisesti: Smile-hankkeessa teemana oli maahanmuuttaneiden perheiden palvelut, mutta malli sopisi monelle eri kohderyhmälle, esimerkiksi perheiden palvelut, ikääntyneiden palvelut jne.
• Suunnittelussa on tärkeää alueen tuntemus
• Paras aika kävelylle on alkusyksy, maalis-huhtikuussa hyvä käsitellä kesän toimintaa
• Kierroksen pituus keskustelutti: neljä tuntia koettiin pitkäksi ja väsyttäväksi, toisaalta oli hienoa nähdä paikkoja niin monipuolisesti. Tauottamalla ja toisaalta aikataulun ja kartan avulla osallistujat voivat valita osan kohteista.
• Vierailupaikkojen isännät tulee ohjeistaa etukäteen siitä, mitä esittelyltä odotetaan:
  • Mitä tarjottavaa heillä on asukkaille ja toimijoille?
  • Aika on rajallinen, joten tulisi esittää selkeät tietoiskut ja tämän lisäksi jakaa esitteitä yms.
• Tärkeää pohtia alueen toimijoita, siten että myös uudet, vakiintumattomat toimijat pääsevät esille – eli miten esitellä ruohonjuuritason liikettä.

Kävelyn toteuttamiseen vaaditaan sitoutunut työryhmä. Voisivatko opiskelijaryhmät toimia toteuttajina jatkossa?

SMILE-hanke rahoitetaan osana Euroopan neuvoston kehityspankin (CEB) ja Euroopan komission välistä sopimusta, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttaneiden inkluusioita EU jäsenvaltioissa kehittämällä uusia yhteistyön ja rahoituksen muotoja. SMILE-hanke on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleille vantaalaisille.

Lähteet

• Matthies, A. L. 2021. Next-generation modelling of community work and structural social work in Finland. Nordic Social Work Research, 12(2), 229–242.