Avoin ei ole ilmaista – tieteellisen julkaisemisen kustannukset ja niiden seuranta Laureassa. Osa 1.

Teksti | Anna Laakkonen

Suomalaisen tiedeyhteisön yhteistyönä valmistelema Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus julkistettiin marraskuussa 2019. Laurea-ammattikorkeakoulu allekirjoitti julistuksen kuluvan vuoden helmikuussa ja on sitoutunut edistämään julistuksen päämääriä osana omaa strategiatyötään.

Yksi julistuksen osa-alueista käsittelee tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta ja hankkeista syntyy ammatillisten julkaisujen lisäksi myös tieteellisiä julkaisuja. Digitalisoituminen ja avoimen tieteen edistäminen ovat muuttaneet perinteistä julkaisutoimintaa ja sen kustannusrakennetta.

Aihetta käsitellään kahdessa artikkelissa: ensimmäisessä esitellään avoimen tieteen julistusta ja avoimen julkaisemisen kustannuksia. Toisessa artikkelissa käsitellään ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa sekä esitellään kirjoittajamaksuihin liittyvän projektin tuloksia Laurean osalta.

Sitoumus avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi

Laurea allekirjoitti helmikuussa 2020 Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta koskevan sitoumuksen (Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, 2020). Julistuksen tekemiseen osallistui laajalti suomalainen tiedeyhteisö ja mukana oli myös Laurean asiantuntijoita. Allekirjoittamalla julistuksen Laurea sitoutuu omassa strategia- ja ohjaustyössään edistämään yhteisiä avoimen tieteen päämääriä ja tarjoamaan työntekijöilleen tukea ja kannustusta jokapäiväiseen työskentelyyn tavoitteiden saavuttamiseksi.

Julistuksessa asetetut päämäärät ja linjaukset ovat laurealaisesta näkökulmasta ennestään tuttuja kokonaisuuksia:

  • Toimintakulttuurin avoimuus
  • Tutkimusjulkaisuiden avoin saatavuus
  • Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoin saatavuus
  • Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus

Laurean avointa toimintakulttuuria ja sen osa-alueita on tarkemmin esitelty koko organisaation näkökulmasta Laurean vastuullisen tieteen ja innovaatiotoiminnan verkkosivuilla. Lisäksi kehitteillä olevan Avoin kulma -palvelukokonaisuuden päämäärä on edistää avointa toimintakulttuuria Laureassa ja olla jokaisen laurealaisen tuki ja ohjauspalvelu näiden toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Tutkimusjulkaisujen avoin saavutettavuus

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen tutkimusjulkaisujen avointa saavutettavuutta koskevalla osalinjauksella (Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus 2019, 6) on neljä strategista periaatetta ja neljä tavoitetta. Tässä artikkelissa sivutaan niistä seuraavia:

Strateginen periaate 1.

  • Tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannukset pysyvät korkeintaan nykyistä vastaavalla tasolla avoimeen saatavuuteen siirryttäessä. Kokonaiskustannusten arvioinnissa otetaan huomioon kaikki nykyiset kustannukset ja tutkimuksen kokonaismäärä

Tavoitteet 1. ja 2.

  • Viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla
  • Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia

Tieteellisten julkaisujen maksut 2020-luvulle siirryttäessä

Digitalisaatio ja avoimen tieteen toimintamallien edistäminen ovat muuttaneet tieteellistä julkaisutoimintaa ja siihen liittyviä kuluja. Korkeakouluille hankittujen maksullisten tietokantapakettien lisäksi tarjolla on nykyään myös Open Access -kustantajia ja -verkkojulkaisuja, joiden artikkelit ovat välittömästi ilmaiseksi verkossa. Tästä yhtenä esimerkkinä on yhdysvaltainen PLoS One. Kyseessä on vertaisarvioitu tiedejulkaisu, joka julkaisee artikkeleita laajasti eri tieteenaloilta. Myös perinteiset kansainväliset tiedekustantajat ovat tarjonneet viime vuosina erilaisia uusia avoimen julkaisemisen malleja tiedeyhteisön ja tutkimusrahoittajien painostuksesta.

Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tieteellisille kustantajille maksamat tietokantojen lisenssimaksut ovat julkista tietoa vuodesta 2010 lähtien. Tähän mennessä hintatiedot on kerätty vuoteen 2017 saakka ja niihin voi tutustua Avoin tiede -sivustolla. Tyypillisimmin tietokantojen lisenssimaksut määräytyvät yhtäaikaiskäyttäjien määrän ja organisaation koon perusteella. Hintatietojen avoimella saatavuudella halutaan tehdä läpinäkyväksi perinteisen tieteellisen julkaisumallin todelliset kustannukset ja lisenssimaksujen vuosittainen kasvu. Lisäksi tavoitteena on edistää avoimen tieteen toteutumista sekä tukea FinELib-konsortion työtä. Kansalliskirjaston osana toimiva FinELib neuvottelee ja hankkii suomalaisille jäsenorganisaatioille keskitetysti elektronisia aineistoja eli tietokantoja tiedekustantajilta kuten Elsevier, SAGE, Springer, Taylor & Francis ja Wiley.

Avoimen julkaisemisen yleistyttyä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tietokantojen lisenssimaksujen ohella kustantajille myös yksittäisten artikkeleiden avoimesta julkaisemisesta kirjoittajamaksuja, ns. APC-maksuja (Article Processing Charge). Osa tieteellisistä julkaisukanavista, kuten edellä mainittu PLOS One, rahoittaa kirjoittajamaksuilla toimintaansa (toimitustyö, vertaisarviointi, julkaisualustan toiminta, jne.), ja osa kustantajista tarjoaa avoimen julkaisemisen mahdollisuutta perinteisen julkaisutoimintansa ohella. Lisäksi on olemassa täysin maksuttomia Open Access -julkaisukanavia, joita voi etsiä esimerkiksi Directory of Open Access Journals -hakemiston (DOAJ) kautta.

Julkaisemisen kulut: pienistä puroista isoja virtoja

Julkaisemisen kulut koostuvat monista pienistä puroista. Korkeakoulun näkökulmasta on tärkeää saada kaikki julkaisemiseen liittyvät kulut näkyville, jotta TKI-toiminnan tulosten julkaisemiselle saadaan hintalappu. Mahdollisten kirjoittajamaksujen lisäksi julkaisemisen kustannuksia syntyy niin sanotuista piilevistä kustannuksista kuten kuvituskuvien käytöstä, painatuskuluista, taittotyöstä sekä kielenhuolto- ja käännöstyöstä.

Kirjoittajamaksun suuruus vaihtelee tieteenalasta, kustantajasta ja lehdestä riippuen muutamista kympeistä useaan tuhanteen euroon.

Kirjoittajamaksuissa piilee paradoksi: tieteellisten lehtitietokantojen tilausmaksut nousevat joka vuosi, ja samaan aikaan korkeakoulut maksavat yksittäisten artikkeleiden julkaisemisesta kirjoittajamaksuja samoille kustantajille. Ilmiötä kutsutaan termillä double dipping – avoimuuden varjolla kustantajat hyötyvät maksujen tuplavirroista. Tiedekustantamisessa on kyse rahakkaasta bisneksestä. Guardian-lehden mukaan (Buranyi, 2017) vuonna 2017 tiedelehtien kustantajat keräsivät lähes 22 miljardin euron voitot. Kokoluokaltaan tiedekustantaminen asettuu näin ollen musiikki- ja elokuvabisneksen välimaastoon.

Artikkelin avointa saatavuutta saatetaan edellyttää tutkimuksen rahoittajan vaatimuksesta, mutta tutkimustulosten avoin saatavuus on merkittävää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Avaamalla TKI-toiminnan tuloksia korkeakoulut edistävät tiedon avointa saatavuutta, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, lisäävät tasa-arvoa ja edistävät uusien innovaatioiden syntyä. Yksittäisen tutkijan näkökulmasta tutkimuksen avoin saatavuus edistää myös meritoitumista.

kuvituskuva.

Kansallisella yhteistyöllä kohti tavoitteita

Alussa viitattiin Laurean allekirjoittamaan avoimen tieteen julistukseen, johon sisältyy tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta koskeva linjaus. Tavoitteen mukaisesti vuoteen 2022 mennessä kaikki uudet tieteelliset artikkelit ja konferenssiartikkelit olisivat välittömästi avoimesti saatavilla joko kustantajan oman julkaisukanavan kautta tai rinnakkaistallentamalla tutkimusorganisaation omassa julkaisuarkistossa. Laurean tapauksessa rinnakkaistallentaminen tapahtuu Theseus-tietokantaan. Välitön avoimuus puolestaan saavutettaisiin FinELib-konsortion tiedelehtisopimusten kautta.

Tavoitteen mukaisesti julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat pyritään saamaan läpinäkyviksi ja julkisiksi. Tämän tavoitteen osalta FinELibin lisäksi myös tutkimusorganisaatioilla on merkittävä vastuu tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoteen 2022 mennessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen sitoutuneet tutkimusorganisaatiot toimittavat kirjoittajamaksutiedot Open APC-tietokantaan. Tätä aihetta käsitellään tarkemmin artikkelin seuraavassa osassa.

Isoja askelia tavoitteiden saavuttamiseksi on jo otettu. Tietokantamaksut ovat jo avointa vertailukelpoista dataa, kirjoittajamaksujen seurantaan on tulossa piakkoin kansallisia suosituksia FinELib-konsortiolta ja samaan aikaan tekniset valmiudet tietojen keräämiseen parantuvat. Lisäksi kesäkuun alkupuolella julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tarjoama Tiede ja tutkimus -palveluportaali, jonne kerätään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkaisut sekä tieto niiden avoimesta saatavuudesta, meneillään olevat hankkeet, tiedeuutisia, tilastotietoa, analyysityökaluja ja rahoittajatietoja. Myöhemmin lisättäviä ominaisuuksia ovat muun muassa erilaiset visualisoinnit, tutkijaprofiilit, tutkimusaineistot ja kirjoittajamaksutiedot.

Kansallisen tiedeyhteisön, FinELibin ja OKM:n yhteistyöllä työvälineet tieteellisen julkaisutoiminnan avoimuuden eteen parantuvat koko ajan. Yllä kerrotut esimerkit osoittavat, että paljon on jo tapahtunut ja paljon on vielä tapahtumassa tulevaisuudessa.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062545686

Jaa sivu