Yksi avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen osa-alueista käsittelee tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta ja hankkeista syntyy ammatillisten julkaisujen lisäksi myös tieteellisiä julkaisuja. Digitalisoituminen ja avoimen tieteen edistyminen ovat muuttaneet perinteistä julkaisutoimintaa ja sen kustannusrakennetta.Tässä artikkelissa esitellään ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa ja FinELib-konsortion vetämän kirjoittajamaksuihin liittyvän projektin tuloksia Laurean osalta.
Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta
Tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin verrattuna ammattikorkeakoulujen julkaisuprofiili painottuu vahvasti ammatilliseen julkaisemiseen, mutta TKI-toiminnasta ja hankkeista syntyy paljon myös tieteellisiä julkaisuja. Moneen muuhun ammattikorkeakouluun verrattuna Laurea julkaisee huomattavan osan vuotuisista julkaisuistaan tieteellisissä julkaisukanavissa (Merimaa, 2019). Tieteelliseksi julkaisemiseksi luetaan artikkelit konferenssijulkaisuissa ja tieteellisissä journaaleissa sekä tieteelliset kirjat tai niiden yksittäiset kappaleet.
Ammattikorkeakoulujen omat julkaisusarjat ja verkkolehdet edustavat tyypillisimmillään ammatillisia julkaisuja. Lisäksi tarjolla on lukuisia ammattiyhteisöille suunnattuja lehtiä, joissa julkaistaan asiantuntija-artikkeleita, sekä yhdessä opiskelijoiden kanssa kirjoitettuja artikkeleita, joissa tyypillisesti esitellään opinnäytetyön kehittämistyön tuloksia. Lisäksi ammatilliseen julkaisemiseen luetaan suurelle yleisölle tarkoitetuissa lehdissä julkaistut yleistajuiset tekstit ja toimitetut blogikirjoitukset.
Korkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa (2021–2024) julkaisuiden avoimelle saatavuudelle annetaan korkeampi lisäkerroin, 1,2. Tämä tarkoittaa, että avoimesti saatavilla olevista julkaisuista maksetaan 1,2-kertainen korvaus verrattuna julkaisuihin, jotka eivät ole kaikkien lukijoiden saatavilla avoimesti. Ammattikorkeakouluilla lisäkerroin kattaa julkaisutyypit tieteellisistä ammatillisiin julkaisuihin, kun taas yliopistoilla lisäkerroin koskee ainoastaan tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja. Julkaisuiden avoimuuden lisäkerroin kannustaa avaamaan tutkimustuloksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi myös korkeakouluille myönnetyn taloudellisen hyödyn takia.
Ammattikorkeakoulujen käytännöt rinnakkaistallentamiseen vaihtelevat: osa ammattikorkeakouluista rinnakkaistallentaa Theseus-tietokantaan vain tieteelliset vertaisarvioidut artikkelit, kun taas osa rinnakkaistallentaa myös ammatilliset ja suuren yleisön julkaisut. Ammatilliset artikkelit ilmestyvät usein painetuissa lehdissä tai lehdissä, jotka ovat vain elektronisesti saatavilla tilaajille. Rinnakkaistallentaminen aukaisee laajalle yleisölle toisenlaisen näkökulman korkeakoulujen toimintaan ja kehittämistyön tuloksiin. Rinnakkaistallenteiden keskitetty saatavuus Theseuksen kautta edesauttaa auttaa oman julkaisukokoelman hallinnointia ja organisaation TKI-toiminnan tulokset ovat keskitetysti saatavissa yhdestä paikasta.
APC-hanke ja sen taustaa
FinELib-konsortio käynnisti helmikuussa 2019 vuoden mittaisen projektin, jonka aikana muun muassa kartoitettiin, miten kirjoittajamaksujen seuranta on toteutettu suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa. Kokemusten pohjalta luotiin kansallisia suosituksia. Hankkeen loppuraportti ilmestyy myöhemmin kesän 2020 kuluessa.
Projektin puoli vuotta kestäneeseen pilottivaiheeseen kutsuttiin mukaan kuusi julkaisuprofiililtaan erilaista korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Laurea edusti pilotissa ammattikorkeakouluja, Luonnonvarakeskus (Luke) tutkimuslaitoksia, ja yliopistoista mukana olivat Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Hanken-kauppakorkeakoulu.
Laurean lähtötilanne ennen pilottia
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene antoi jo vuonna 2009 Open Access -lausuman, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen tavoite on edistää tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten avointa saavutettavuutta. Julkisesti rahoitetun tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten tulee olla avoimesti verkossa kenen tahansa saavutettavissa (Arene, 2009). Opinnäytetöiden lisäksi Theseukseen kannustettiin rinnakkaistallentamaan henkilökunnan julkaisuja. Vuodet vierähtivät ja vasta OKM:n Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (2014–2017) myötä rinnakkaistallentaminen käynnistyi toden teolla. Laureassa henkilökunnan julkaisut on rinnakkaistallennettu systemaattisesti vuodesta 2016 lähtien.
Laurea kannustaa avoimeen julkaisemiseen aina silloin kun se on mahdollista. Avoimuus voidaan saavuttaa julkaisemalla valmiiksi avoimessa julkaisukanavassa (ns. Gold Open Access). Tähän julkaisemismalliin liittyy usein ns. kirjoittajamaksu eli APC-maksu. Toinen mahdollisuus saavuttaa avoimuus on rinnakkaistallentaminen (ns. Green Open Access), johon puolestaan liittyy usein julkaisuviive eli embargo. Green Open Access -mallissa kustantaja saattaa lisäksi asettaa rajoitteita sille, minkä version artikkelista saa rinnakkaistallentaa.
Ennen pilottiin osallistumista Laureassa ei ollut systemaattisesti kerätty tietoa julkaisuiden avoimuuteen liittyvistä kirjoittajamaksuista, eikä julkaisupalveluilla ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni tieteellinen artikkeli oli julkaistu avoimesti esimerkiksi jonkin hankkeen budjetista.
Maksukäytännöt muuttuvat
Parin edellisen vuoden aikana Laurean julkaisupalvelut oli saanut kirjoittajilta tiedusteluita, voiko julkaisupalvelut maksaa kustantajan pyytämän APC-maksun. Maksumahdollisuus huomioitiin ensimmäisen kerran valmisteltaessa julkaisupalveluiden vuoden 2019 budjettia. APC-maksuja varten varattiin kokeilumielessä pieni rahasto. Alkuvuodesta 2019 korkeakouluyksiköiden esimiehiä ja TKI-toimijoita tiedotettiin uudesta käytännöstä, ja julkaisupalvelut sai useita yhteydenottoja vuoden varrella.
Osallistuminen FinELib-konsortion vetämään APC-pilottiin osui sopivaan saumaan täydentämään juuri käynnistynyttä APC-maksukäytäntöä ja -seurantaa.
Jotta julkaisupalvelut pystyisivät paremmin hallinnoimaan julkaisemiseen liittyviä kuluja, asetimme pilotin tavoitteeksi luoda APC-maksujen prosessikaavion. Ennen APC-pilottia Laureassa ei ollut yhtenäistä käytäntöä siihen, miten julkaisukulut huomioidaan hankevalmisteluvaiheessa osana koko budjettia. Tähän haluttiin saada projektin myötä muutos. Asetimme julkaisupalveluissa projektin tavoitteeksi luoda julkaisumaksuja koskeva prosessi ja tiedottaa siitä keskeisiä TKI-toimijoita, hankehakemusvalmistelijoita sekä laskuntarkastajia.
Kokonaiskustannukset haltuun – APC-maksujen prosessikaavio
Kirjoittajamaksujen seurannan prosessikaavio lähtee oletuksesta, että tieteellinen artikkeli julkaistaan joko osana hanketta tai sitten itsenäisenä artikkelina, osana Laureassa tapahtuvaa TKI-toimintaa. APC-maksu pyritään saamaan osaksi hankebudjettia. Jos tämä ei ole mahdollista, kirjoittaja ottaa yhteyttä Laurean julkaisupalveluihin, joka maksaa APC-maksun ja edellyttää artikkelille Creative Commons -lisenssiä.
Prosessin taustalla pyritään hahmottamaan julkaisemisen kokonaiskustannukset ja vertaamaan niitä tietokantamaksujen kehittymiseen.
Kuvio 1. Laurean APC-maksujen prosessikaavio (Kuvio: Anna Laakkonen & Maija Merimaa, 2020)
Artikkelikohtaisten maksutietojen avoimuus
APC-pilotin aikana Laurean vuoden 2019 APC-maksutiedot toimitettiin Excel-taulukolla Open APC -tietokantaan. Vuoden 2020 maksutietojen osalta toimitus automatisoituu, kun JUSTUS-julkaisutietojen tallennusjärjestelmään lisätään palveluntarjoajan CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) tekemänä kenttä APC-maksutietoa varten.
Open APC -sivustolle on vuodesta 2015 lähtien kerätty kirjoittajamaksutietoja. Palvelussa pääsee tarkastelemaan artikkeleita ja niistä maksettuja APC-maksuja maa- ja organisaatiokohtaisesti. Sivusto on saksalaisen Bielefeldin yliopiston kirjaston ylläpitämä ja osa Transparent Infrastructure for Article Charges -hanketta.
Sivustolta saa useita erilaisia visualisointeja maksutiedoista. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa (Kuva 1.) on näkymä kaikista raportoiduista APC-maksuista ja miten ne jakautuvat kustantajakohtaisesti. Hollantilainen kustantaja Elsevier johtaa maksuissa selkeällä erolla muihin isoihin kustantajiin verrattuna. Elsevierillä artikkelikohtainen APC-maksu on keskimäärin 2 773 euroa. Vastaavasti aiemmassa artikkelissa mainitun PLoS ONE -tiedejulkaisun artikkelikohtainen APC-maksu on keskimäärin 1 467 euroa.
Kuva 1. Kustantajakohtainen jakauma ja APC-maksun keskiarvot kustantajittain
Kuvassa 2. on nähtävillä Suomen vastaava kustantajakohtainen APC-maksujen jakauma. Springer Naturelle on maksettu eniten kirjoittajamaksuja artikkelikohtaisen maksun ollessa keskimäärin 1 805 euroa.
Kuva 2. Suomen kustantajakohtainen näkymä ja APC-maksujen keskiarvot
Laurean osalta vuoden 2019 näkymä on alla esitetyn Kuvan 3 mukainen. Artikkelikohtaisia tietoja pääsee tutkimaan Laurean omalta datasivulta. Artikkelikohtaisissa kirjoittajamaksuissa huomio saattaa kiinnittyä Elsevierin ja SAGEn osalta keskimääräistä pienempään APC-maksuun. Tämä selittyy sillä, että Laurea on oikeutettu FinELibin neuvottelemien sopimusten myötä alennettuun kirjoittajamaksuun osassa Elsevierin ja SAGE:n kustantamia lehtiä. Kustantajakohtaisiin kirjoittajamaksualennuksiin voi tutustua FinELibin verkkosivuilla.
Kuva 3. Laurean 2019 maksamat APC-maksut
Tällä hetkellä kirjoittajamaksutietoihin pääsee tutustumaan vain Open APC -tietokannan kautta. Jatkossa avoimen julkaisemisen kulujen läpinäkyvyys paranee, kun kirjoittajamaksutieto liitetään osaksi muita artikkelikohtaisia tietoja jo julkaisutiedonkeruussa. Lopputulos saadaan kaikkien näkyville myöhemmin kuluvan vuoden aikana Tiede ja tutkimus –palveluportaalissa.
Lopuksi
Ammattikorkeakoulut ovat tuoneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen keskusteluun näkökulman, joka nostaa esiin TKI-toiminnan ja soveltavan tutkimuksen erityispiirteet. Vaikka ammattikorkeakoulujen julkaisumäärät ovat vain murto-osa yliopistojen vuosittaisesta julkaisutuotannosta, jokainen julkaisu on yhtä arvokas tiedon välittäjänä. Sama pätee avoimuuden kustannusten julkisuuteen: jokainen Open APC -tietokantaan ladattu kirjoittajamaksutieto on tärkeä avoimuuden kustannusten kokonaiskuvan hahmottamisessa.
Laurea edusti kirjoittajamaksutietojen keräämistä pilotoineessa projektissa ammattikorkeakouluja. Toivottavasti saamme jatkossa lisää kirjoittajamaksudataa myös muilta ammattikorkeakouluilta.
Avoin julkaiseminen on hyvin harvoin ilmaista. FinELib-konsortio tulee käyttämään yhteistyöllä kerättyä APC-maksudataan pohjautuvaa tietoa hyväksi neuvotteluissa, joilla pyritään siihen, että tiedelehtien tilausmaksut kattaisivat jatkossa myös avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut.
Lähteet:
