Avointa kulmaa oppimiseen – Avoin oppimaan pääsy nykyhetkessä

Teksti | Minna Fred , Aino Helariutta

Koronaepidemia on pakottanut keväällä 2020 lähes koko Suomen etätöihin ja -opintoihin. Uudessa tilanteessa olemme siirtyneet nopein liikkein digiaikaan osana opetuksen muutosta. Laureassa siirtymä etätyöhön ja etäopetukseen on kokemuksemme mukaan onnistunut sujuvasti. Se on mahdollistunut erityisesti siitä syystä, että verkko-opetusta ja verkko- ja verkkopainotteisia tutkintoja ollaan kehitetty pitkäjänteisesti kaikilla koulutusaloilla. Henkilöstöä on kannustettu jo reilun vuoden ajan tuottamaan opetusta digitaalisessa ympäristössä. Työnantaja on tarjonnut siirtymään tukea ja koulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen eAmk-hanke on edistänyt verkko-opetuksessa tarvittavaa pedagogista ja tietoteknistä osaamista. Kampusten sulkeuduttua koronaepidemiasta johtuen saatavilla olevaa verkko-opintotarjontaa laajentaa se, että opiskelijat voivat osallistua opintojaksoille, joita on tarjolla CampusOnline.fi:ssä ja DigiCampus.fi:ssä.

Yhdeksi opetuksen ja oppimisen ongelmakohdaksi on muodostunut laadukkaan digitaalisen oppimateriaalin saatavuus ja löydettävyys, koska painettua oppimateriaalia on kirjastojen sulkemisen vuoksi mahdotonta saada. Suomen ammattikorkeakoulut ovatkin vedonneet suomalaisiin kustantajiin, aineistovälittäjiin ja palveluntarjoajiin kotimaisen tietoaineiston saamiseksi opiskelukäyttöön joko maksutta tai nimellistä korvausta vastaan. (Arene 2020)

Nykyhetkessä on elintärkeää, että oppimaan pääsee avoimesti ja myös virtuaalisesti. Oppimaan pääsy mahdollistaa opintojen etenemisen ja tutkintojen suorittamisen vallitsevassa tilanteessa. Mitä tämä tarkoittaa korkeakoululle? Miten avoimuus näyttäytyy opiskelijalle?

Käsittelemme artikkelissamme avointa oppimista Euroopan komission ”Opening up Education” -raportin pohjalta. Laurea Journalissa julkaistavassa artikkelisarjassamme keskitymme yhteen oppimisen avoimuuden ulottuvuuteen kerrallaan. Avoimen oppimisen EU-viitekehyksen ydinulottuvuudet (kuva 1) vastaavat kysymykseen ”mitä avoin oppiminen on?” Ydinulottuvuudet sijaitsevat viitekehystä mallintavan kuvan sisäosassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme mitä tarkoitetaan ydinulottuvuudella ”Pääsy”, (Access) oppimisen näkökulmasta.

kuvituskuva.
Kuva 1: Avoimen oppimisen ulottuvuudet EU:n määrittelyn mukaisesti (mukaellen Inamorato dos Santos, Punie & Muñoz 2016)

EU-raportin mukaan avoin oppimaan pääsy tarkoittaa sellaisten taloudellisten, teknologisten, maantieteellisten ja institutionaalisten esteiden poistamista tai vähentämistä, jotka estävät tiedon saatavuuden. Avoin oppiminen mahdollistaa koulutussisältöjen, kurssien, tutkintojen, harjoitteluyhteisöjen, verkostojen ja muiden tiedon rakentelun mahdollistavien yhteisöjen hyödyntämisen osana oppimisprosessia. Se tarkoittaa myös tiedonvälitystä ja toimintaa niin muodollisessa kuin epämuodollisessakin oppimisessa ja koulutuksessa. Kyse on myös siitä, että oppimista voi tapahtua missä ja milloin vain ja siitä, että tämä osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. (Dos Santos, Punie & Muñoz 2016, 25)

Muodollisen ja epämuodollisen oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelijalla on mahdollisuus päästä käsiksi informaatioon ja tietoon. Tiedon saavutettavuus onkin avoimen oppimisen päätavoitteena. Laurean näkökulmasta sitä voidaan edistää niin oppimateriaalien, opintojaksojen kuin vertaisoppimisenkin kautta. Se voi tarkoittaa pääsyä tutkintoon johtavaan koulutukseen tai pääsyä yksittäisille opintojaksoille. Tietoa saavutetaan myös pääsyllä oppimaan erilaisten oppimateriaalien kautta. Dos Santos, Punie & Muñoz (2016, 25) nostavat esiin avoimeksi oppimiseksi myös pääsyn osaksi korkeakouluyhteisöä ja verkostoja, joiden kautta oppimista tapahtuu. Tarkoitamme korkeakouluyhteisöllä niin opiskelijoita, opettajia, TKI-henkilöstä kuin yhteistyökumppaneitakin kunnissa ja eri yrityksissä. Seuraavaksi tarkastelemme sitä, miten avoin oppimaan pääsy mahdollistetaan Laureassa.

Pääsy tutkintoon johtavaan koulutukseen

Suomessa opiskelu on ilmaista ja kaikilla hakukelpoisilla on mahdollisuus hakea korkeakouluun. Pääsykoeuudistuksen myötä noin puolet uusista opiskelijoista valitaan aikaisemman opintomenestyksen perusteella todistusvalinnalla; ammattikorkeakouluissa ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon perusteella. Ammattikorkeakoulujen suomenkielisten tutkinto-ohjelmien pääsykokeet harmonisoitiin vuonna 2019. Koronaepidemian vuoksi joudumme tällä hetkellä pohtimaan erilaisia tapoja järjestää kuluvan kevään pääsykokeet.

Pääsykokeiden rinnalle on kehitetty myös rinnakkaisia väyliä, jotta entistä useammalla olisi mahdollisuus päästä koulutukseen. Yhtenä niistä on avoimen ammattikorkeakoulun väylä, joka tarkoittaa sitä, että sellainen tutkinto-opiskelijaksi haluava, joka ei ole menestynyt todistusvalinnassa eikä pääsykokeissa, voi kuitenkin päästä opiskelemaan tutkintoa osana opiskelijaryhmää. Avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opintoihin osallistuvia opiskelijoita kutsutaan polkuopiskelijoiksi.  Heidän opintonsa ovat maksulliset, mutta pääsy koulutuksen opintoihin on samanlaista kuin tutkinto-opiskelijoillakin, lukuun ottamatta ulkomaan vaihto-opiskelua.  Suoritettuaan lukuvuoden aikana 60 opintopistettä alan opintoja, on polkuopiskelijalla mahdollisuus hakea tutkinto-opiskelijaksi ja saada hyväksi luettua tutkintoonsa suoritetut opinnot.

Laureassa on lisäksi suunnitteilla näyttöön perustuva opiskelijavalinta, joka on otettu käyttöön keväällä 2020 mm. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden kandiohjelmassa. Opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että mikäli hän suorittaa tietyn avoimen korkeakoulun opintojakson riittävällä menestyksellä, hän pääsee tutkinto-opiskelijaksi joko suoraan tai näyttökokeen kautta. Helsingin yliopistossa näyttökokeeseen otetaan 160 parhaiten opintojaksolla menestynyttä ja vähimmäispistemäärän saavuttanutta hakijaa.  (Rautio 2019)

Pääsy opintojaksoille

Avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa yksittäisiä opintojaksoja ilman tutkinto-oikeutta. Avoimia ammattikorkeakouluopintoja tarjotaan edellä mainittuina polkuopinto-kokonaisuuksina, mutta myös yksittäisinä maksullisina opintojaksoina. Väyläopinnot puolestaan on tarkoitettu toisen asteen tutkintoa suorittaville ja niihin kuuluvat avoimen ammattikorkeakoulun opintosuoritukset sisällytetään osaksi ammatillista tutkintoa. Viiden ammattikorkeakoulun AMKoodari -koulutus tarjoaa yksittäisiä opintojaksoja, joilla opiskelija voi varmistaa alan sopivuuden itselleen. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2020)

Avoimet korkeakouluopinnot tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen myös alumneille. Laurea tarjoaakin valmistuville opiskelijoille vuoden ajaksi avoimet ammattikorkeakouluopinnot maksuttomina. Lisäksi sen henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoille maksutta, jos niissä on tilaa. Työelämän kehittämiseksi Laurea tarjoaa avoimia erikoistumiskoulutuksia ja täydennyskoulutusta.

Oppimaan pääsy mahdollistuu yhä laajemmin niin kutsutun ristiinopiskelun kautta korkeakoulujen opiskelijoille. Ristiinopiskelu tarkoittaa opintoja muissa korkeakouluissa ja ristiinopiskelukumppanikorkeakoulujen opintosuoritteiden hyväksymistä osaksi opiskelijan tutkintoa. Ristiinopiskelua on Suomen ammattikorkeakouluissa kehitetty viimevuosina eAMK-hankkeen puitteissa, jonka tuloksena syntyi ammattikorkeakoulujen yhteinen CampusOnline.fi https://campusonline.fi/ . Toinen merkittävä ristiinopiskelua edistävä toteutus on yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen DigiCampus https://digicampus.fi/ . Se on oppimisympäristö, jonka kautta korkeakoulut tarjoavat yhteisiä kurssejaan, kaikille avoimia MOOC-toteutuksia, avoimia oppimateriaaleja sekä korkeakoulujen omia kursseja.

Oppimisen avoimuuteen liitetään MOOCit (Massive Open Online Course), jotka ovat tietyn aihepiirin ympärille rakennettuja verkkokursseja tai ohjausmateriaaleja. MOOC-kursseja löytyy verkosta varsin monessa muodossa, mutta yleisesti ajatellaan, että ne mahdollistavat laajojen opiskelijamassojen yhtäaikaisen osallistumisen. Kurssille pääsyä ei yleensä olla rajoitettu. Avoimuus viittaa MOOC-kurssien kohdalla usein siihen, että niihin pääsy on ilmaista ja kaikille mahdollista. MOOC-kurssien sisältämiä oppimateriaaleja on saatettu myös julkaista avoimilla lisensseillä. Avoimuudessa on myös reunaehtoja, joissain tilanteissa vain maksavat opiskelijat saavat kurssin suoritettuaan todistuksen ja/tai opintomerkinnän. Vaikka MOOCin suorittamisella ei olisi alku- tai loppuajankohtaa tai siitä ei saisi suoritusmerkintää, ovat ne silti kursseja. (Blackmon & Major 2017).

Avoimuus toteutuu MOOC-kursseissa erityisesti avoimen pääsyn kautta. MOOCeja on viime vuosina kehitetty suomalaisissa korkeakouluissa ja ne ovat onnistuessaan keränneet suuria osallistujajoukkoja ja tuoneet tekijäorganisaatioilleen näkyvyyttä. Tästä hyvänä esimerkkinä Helsingin yliopiston Elements of AI https://www.elementsofai.com/fi/).  MOOCit madaltavat oppimaan pääsyn kynnystä myös tutkintoon johtavan koulutuksen osalta, niitä on kehitetty korvaamaan perinteisiä pääsykokeita korkeakouluihin esimerkiksi tietojenkäsittelytieteessä (esim. Ohjelmoinnin MOOC 2020 https://ohjelmointi-20.mooc.fi/).

Pääsy avoimiin oppimateriaaleihin

Avoimet oppimateriaalit (OER) ovat eri muotoisia digitaalisia tai muita opetukseen, kasvatukseen tai oppimiseen kohdennettuja materiaaleja, jotka on vapautettu public domainiin tai jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin. (Unesco 2019).

Avoimet oppimateriaalit voivat olla siis mitä tahansa opetukseen käytettäviä materiaaleja, joihin käyttäjällä on maksuton pääsy sekä oikeus muokata ja uudelleen jakaa materiaalia. Avointen oppimateriaalien skaala on laaja: raakadatasta kuviin, taulukoista blogikirjoituksiin. Avointen oppimateriaalien kohdalla keskeistä on avoin pääsy sekä avoin lisensointi.

Oppimateriaalien avointa saatavuutta on lähdetty Suomessa edistämään Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n toimesta Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen –hankkeen puitteissa. Tuloksena on hiljattain avattu Avointen oppimateriaalien kirjasto, joka sijaitsee osoitteessa https://aoe.fi/. Laurea edistää oppimateriaalien avoimuutta uuden oppimisalustan Canvasin myötä suosittamalla Canvasiin tuotettujen kurssien ja materiaalien lisensoimista CC-lisenssillä (CC BY-SA) ja jakamalla näitä materiaaleja laurealaisten kollegojen käyttöön.

Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan tutkitun tiedon avointa levittämistä verkossa, siten että tutkimustulokset olisivat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Avoimesta julkaisemisesta käytetään englanninkielistä termiä open access –julkaiseminen. Open access –julkaiseminen mahdollistaa vapaan pääsyn tutkimusjulkaisuihin​. Tutkimustulosten avoin julkaiseminen on edistynyt ammattikorkeakoulusektorilla. Tämä käy ilmi Opetus- ja kulttuuriministeriön suorittamasta tuoreesta kypsyystasoselvityksestä, jossa myös Laurea menestyi erinomaisesti nousten avoimen toimintakulttuurin kypsyystasoarvioinnissa ylimmälle tasolle 5. (Päällysaho & Lahtinen 2020).

Avoimuus ja pääsyn esteiden madaltuminen eivät kuitenkaan aina toteudu ammatti- ja oppikirjapuolella. Suomenkielistä ammatti- ja oppikirjallisuutta julkaistaan edelleen paljon pelkästään painetussa muodossa ja kustantajien e-kirjahinnoittelu esimerkiksi kirjastoille vaihtelee paljon.

Korkeakouluyhteisön oppiminen ja verkostot

Avoimessa oppimisessa oppija on keskiössä. Laurean palvelulupaus ”Me Laureassa olemme juuri Sinua varten” laittaa yhtä lailla opiskelijan keskiöön ja lupaa, että opiskelija rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä korkeakouluyhteisön kanssa, työelämä mukaan lukien. Opiskelija voi tehdä opintojaan monella eri tavalla: lähiopetuksessa, verkko-opinnoissa, projekteissa, hankkeissa, harjoitteluissa ja vaikkapa harrastustensa parissa. Laureassa tunnistetaan ja tunnustetaan myös aikaisemmin hankittu osaaminen, jota on karttunut erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa.

Kun avointa oppimista tarkastellaan jatkuvan oppimisen näkökulmasta, voidaan todeta, että nykyisin oppimaan pääsy on helpottunut. Tarjontaa niin kursseissa kuin oppimateriaaleissakin on runsaasti. Oppimaan pääsyn esteeksi saattaa kuitenkin muodostua kurssien, oppimateriaalien ja verkostojen löydettävyys.  Oppimaan pääsyn tulisi olla saatavuuden perusperiaatteen mukaisesti “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeen”. Miten voisimme korkeakouluyhteisönä jatkaa oppimaan pääsyn avoimuuden edistämistä?

Artikkelisarja on osa OKM:n rahoittamaa Avoin TKI, oppiminen ja innovaatiotoiminta –hanketta. Kirjoittajat toimivat myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan Oppimisen avoimuus -asiantuntijatyöryhmässä.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710678

Jaa sivu