Kun opiskelun painopiste on siirtynyt luentosaleista omaehtoiseen työskentelyyn, moni opiskelija – ja opettaja – etsii keinoja säilyttää opiskeluun ja työskentelyyn keskittyminen ja motivaatio. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelu on muuttunut viime vuosina merkittävästi, kun itsenäisen työskentelyn osuus on kasvanut sekä koronapandemian aikana että sen jälkeen. Muutosta ovat vauhdittaneet rahoitusmallien uudistukset, niistä seuranneet kiristyneet opetusresurssit sekä opetusteknologian nopea kehitys.

Opettajien rooli on painottunut ohjauksen, oppimisprosessin rakenteistamisen ja opiskelijoiden työskentelyedellytysten tukemiseen. Samassa oppimista on siirretty yhä enemmän opiskelijoiden omalle vastuulle. Siinä, missä vielä vuosikymmen sitten korkeakouluopinnot sisälsivät paljon luento- ja lähiopetusta, nykyään opiskelijoilta vaaditaan yhä enemmän itsensä johtamista. Itsenäinen opiskelu on erityisen haasteellista neuroepätyypillisille ihmisille.

Useat viimeaikaiset tutkimukset viittaavat (mm. Schwichtenberg ym. 2025) siihen, että noin joka viides aikuinen voidaan luokitella neuroepätyypilliseksi, mikä tarkoittaa, että neuroepätyypillisyys koskettaa merkittävää osaa korkeakoulujen opiskelijoista, henkilöstöstä ja opettajista. Body doubling on neuroepätyypillisten yhteisöjen itse kehittämä menetelmä, joka tukee tehtävien aloittamista ja loppuunsaattamista (Eagle, Baltaxe-Admony & Ringland 2024). Body doubling tarkoittaa sitä, että henkilö työskentelee toisen ihmisen läsnä ollessa – joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Toinen henkilö auttaa pelkällä läsnäolollaan pysymään käsillä olevassa tekemisessä. Body doubling on yksinkertainen, mutta tehokas keino parantaa keskittymistä ja motivaatiota. Se voi olla erityisen hyödyllinen opiskelijoille ja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea tehtävien aloittamiseen ja loppuun saattamiseen. (Newport Institute, 2026).

Menetelmästä hyötyvät myös monet muut, kuten hankinnaisesta keskittymishäiriöstä kärsivät. Hankinnainen keskittymishäiriö (Attention Deficit Trait, ADT) tarkoittaa kuormituksesta syntyvää tilaa, jossa henkilön tarkkaavaisuus heikkenee jatkuvien keskeytysten ja pirstaleisen työskentelyn vuoksi. Se ei ole diagnoosi, vaan ympäristötekijöiden aiheuttama reaktio, joka voi muistuttaa ADHD:n oireita. (Huotilainen 2025; Mielenterveystalo 2026). Korkeakouluissa ADT näkyy esimerkiksi vaikeutena keskittyä luennoilla, kyvyttömyytenä saada tehtäviä valmiiksi tai hallita päällekkäisiä tehtäviä. ADT vaikeuttaa myös kuormituksesta palautumista, mikä kertautuu ja vaikeuttaa entisestään keskittymistä.

Body doubling -menetelmälle ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä, mutta sen merkitys voidaan ilmaista useilla tavoilla kontekstista riippuen. Sopivia suomennoksia voisivat olla esimerkiksi keskittymiskumppani, työskentelykumppani, läsnäolotuki tai yhteistyöskentely.

Tässä artikkelissa käytämme termiä keskittymiskumppani. Artikkelin tavoitteena on levittää tietoisuutta menetelmästä ja antaa ideoita sekä työkaluja sen käyttöön korkeakouluopiskelijoille ja -henkilöstölle.

Body Doubling -menetelmän taustaa

Body doubling -määritelmä syntyi yhteisölähtöisesti: tutkimuksen osallistujat kuvasivat menetelmää omien kokemustensa kautta, ei ulkopuolisten asiantuntijoiden määrittämänä. Heidän tutkimuksensa tavoitteena oli selvittää, miten neuroepätyypilliset ihmiset kokevat body doubling -menetelmän. Haastateltavat (n=193) kertoivat, miten ja miksi he käyttävät body doubling menetelmää. (Eagle ym. 2024.)

Tutkimuksen pohjalta Eagle ym. (2024) esittävät, että body doubling voidaan ymmärtää kaksijakoisena jatkumona, johon liittyy sekä 1) tila ja aika (Space/Time) sekä 2) vuorovaikutus ja tietoisuus (Mutuality). Body doubling voi tapahtua reaaliaikaisesti samassa tilassa tai esimerkiksi tallennetun sisällön kautta eri ajassa ja paikassa. Body doubling voi olla tietoista ja yhteisesti sovittua, kuten opiskelutreffit ystävän kanssa, tai passiivista ja huomaamatonta, kuten työskentely kahvilassa muiden läsnä ollessa. Jälkimmäisessä toinen henkilö ei edes tiedä toimivansa keskittymiskumppanina.

Keskittymiskumppani ei ole vuorovaikutuksessa tehtäviä suorittavien henkilöiden kanssa, eikä välttämättä edes saman tehtävän äärellä. Keskittymiskumppanin merkitys on toimia visuaalisena muistutuksena työn alla olevasta tehtävästä, sekä pelkällä läsnäolollaan rauhoittaa tekemisen äärelle. Tämä auttaa keskittymishaasteiden kanssa kamppailevaa henkilöä syventymään sekä parhaimmillaan saattamaan loppuun aloittamansa tehtävän. Vaikka empiiristä tutkimusta aiheesta on tehty vasta vähän, on olemassa näyttöä keskittymiskumppanin hyödyistä. Kynnys jättää työ kesken ja lähteä pois työskentelytilanteesta on paljon korkeampi, kun paikalla on toinen ihminen (Schuenke, Dickenson & Moore 2025).

Body doubling käytännössä

Body doubling -menetelmä toimii, koska se luo työskentelyyn rutiinia ja rakennetta: toisen ihmisen läsnäolo auttaa aloittamaan tehtävän ja pitämään yllä työskentelyrytmiä. Samalla syntyy kevyt vastuun tunne. Tietoisuus toisen läsnäolosta vähentää impulssia siirtyä häiriöihin, kuten puhelimen selaamiseen. Lisäksi yhteinen työskentely lisää motivaatiota, sillä se lievittää tunnetta siitä, että olisi yksin haasteiden kanssa.

Menetelmän ytimessä on vastavuoroisuus: kumpikin osapuoli hyötyy toisen läsnäolosta ja samalla tukee toisen työskentelyä. Se ei siis ole yksisuuntainen palvelu, vaan yhteinen sopimus, jossa molemmat sitoutuvat luomaan toisilleen työrauhan, rytmin ja kevyen sosiaalisen vastuun tunteen. Vastavuoroisuus näkyy esimerkiksi siinä, että kumpikin osapuoli jakaa työskentelyn alussa omat tavoitteensa, aloittaa samaan aikaan ja sitoutuu olemaan läsnä koko sovitun jakson ajan. Tämä tasavertainen asetelma voi lisätä motivaatiota ja vähentää suorituspaineita, koska kumpikaan ei ole ohjaajan tai valvojan roolissa, vaan osallistujat ovat toistensa kumppaneita. Moni kuvaa, että juuri tämä tasapainoinen vastavuoroisuus tekee menetelmästä turvallisen ja kannustavan: toisen läsnäolo ei ole kontrollia, vaan yhteinen lupaus keskittyä.

Keskittymiskumppani-menetelmä voi ilmetä korkeakouluopiskelijan arjessa monin eri tavoin. Yksi yleisimmistä muodoista on yhteinen opiskeluhetki kirjastossa tai kahvilassa, jossa toisen ihmisen läsnäolo auttaa keskittymään ja vähentää itseaiheutettuja häiriötekijöitä, kuten ajatusten harhautumisen muihin tehtäviin. Etäyhteyksien avulla opiskelijat voivat myös pitää videopuhelun auki ja työskennellä hiljaisesti rinnakkain, esimerkiksi Pomodoro-tekniikkaa hyödyntäen. Keskittymiskumppanityöskentely voi tapahtua myös kotona, esimerkiksi perheenjäsenen tai kämppiksen läsnä ollessa, jolloin tuttu seura luo rauhallisen työskentelyilmapiirin.

Keskittymiskumppanuutta verkosta

Keskittymiskumppaneita on tarjolla myös verkosta. Virtuaaliset yhteisöt, kuten Discord tai Study Stream, tarjoavat reaaliaikaisia työskentelytiloja, joissa voi opiskella muiden kanssa ilman pakollista vuorovaikutusta. Study Stream -sivustolta löytyy aina opiskeluseuraa ja sen kautta voi liittyä virtuaalisiin keskittymishuoneisiin (Focus Rooms), joissa voi videoyhteyden välityksellä seurata muita opiskeluun keskittyviä ihmisiä. Sivustolta löytyy myös työkaluja, kuten ajastimia, taustaääniä, sekä yhteisöllinen chat, jonka kautta voi viestitellä muiden ihmisten kanssa.  

YouTubessa on tarjolla kattava valikoima ”study with me” -videoita, jotka tarjoavat passiivisempaa keskittymisseuraa. Esimerkiksi LoFi Girl -Youtube kanavalla on jatkuva livelähetys rauhallista musiikkia sekä lukuisia taustavideoita, jotka voivat toimia keskittymisen tukena. Ranskalaisen Lofi Girl ‑levy-yhtiön tuottamat hiphop‑tyyliset keskittymismusiikin soittolistat ja niiden yhteydessä esitetty japanilaishenkinen animaatio opiskelijasta ikkunan ääressä luovat visuaalisen työskentelyseuran. (Wikipedia 2026.) Tätä voidaan pitää eräänlaisena keskittymiskumppani-ilmiönä. Soittolistojen avulla on raportoitu toteutetun useita intensiivisiä opiskelusessioita, joiden aikana on valmistunut esimerkiksi esseitä ja käsikirjoituksia (Zack, Goldberg & Gafy 2019).

Tutustu: Lofi Girl YouTube

Keskittymiskumppanuutta korkeakoulun arkeen

Keskittymiskumppanuus antaa hyvät lähtökohdat inklusiivisempien ja saavutettavampien tukimuotojen kehitykselle korkeakouluissa (Schuenke ym. 2025). Toisaalta siitä on hyötyä kaikille, jotka kamppailevat itsenäisen työskentelyn kanssa. Esimerkiksi kirjoittavien ihmisten keskuudessa yhteiset etäkirjoitushetket ovat kasvattaneet suosiotaan. Työkseen kirjoittavat tai kirjoittamista harrastavat ovat valmiita maksamaan yhteisistä kirjoitussessioista, joiden aikana ei ole välttämättä minkäänlaista ohjausta tai opetusta, vaan ainoastaan pieni ryhmäpaine.

Korkeakoulut voivat edistää keskittymiskumppanuuden käyttöönottoa luomalla matalan kynnyksen työskentelytiloja ja järjestämällä säännöllisiä, ohjattuja tai avoimia yhteisöllisiä työskentelyhetkiä kampuksella ja verkossa. Menetelmä voidaan sisällyttää osaksi opintojen ohjausta esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus työskennellä rinnakkain ohjaajan tai toisen opiskelijan kanssa. Opiskelijapalvelut voivat tukea menetelmän yleistymistä kouluttamalla tuutoreita ja mentoreita hyödyntämään keskittymiskumppania osana ohjaus- ja vertaistukitoimintaa. Henkilöstön työhyvinvointia voidaan vahvistaa järjestämällä yksiköissä yhteisiä hiljaisen työn tunteja tai virtuaalisia työskentelyhuoneita, jotka tarjoavat rakenteen keskittyneelle työskentelylle. Parhaimmillaan keskittymiskumppanuus toteutuu kirjoitusretriiteissä, joita on järjestetty korkeakoulujen yhteistyönä, sekä omaehtoisesti kollegoiden kanssa (Nikula 2024a; Nikula 2024b; Kanervo, Nikula & Normann 2024).

Tehtävän aloittaminen tunnilla ja jatkaminen sovitusti keskittymiskumppanin kanssa edistää kurssitehtävien suorittamista. Opettaja voi tukea työskentelyä monin eri tavoin. Ennen luennon päättymistä aloitetaan tehtävä yhdessä, asetetaan henkilökohtainen välitavoite, kirjoitetaan muutama lause tai haetaan yksi hyvä lähde keskeneräiseen tehtävään (Leppäniemi 2025). Menetelmän käyttöönotossa on tärkeää huomioida yksilöllisyys ja tarjota vaihtoehtoisia tapoja osallistua, sillä kaikki eivät koe esimerkiksi virtuaalista työskentelyä tuntemattomien kanssa miellyttäväksi. Toiminnan kehittämiseksi korkeakoulujen kannattaa kerätä palautetta ja seurata, miten keskittymiskumppanuus vaikuttaa opiskelijoiden ja henkilöstön työskentelyyn, hyvinvointiin ja opintojen etenemiseen.

Thesis Bootcamp on yksi kirjoittajien omakohtainen kokemus menetelmän toimivuudesta. Sosiaalialan englanninkielisen koulutusohjelman opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille tarjottiin syksyllä 2025 kaksi Thesis Bootcamp -lauantaita, jolloin kampukselle varattuun tilaan sai tulla kirjoittamaan omaa opinnäytetyötään. Ensimmäisenä lauantaina paikalla oli kahdeksan osallistujaa, seuraavalla kerralla neljä. Päivän aluksi käytiin keskustelukierroksen siitä, missä vaiheessa kukakin opinnäytetyönsä kanssa on, ja mitä päivän aikana olisi tarkoitus työstää. Sen jälkeen opiskelijat keskittyivät kirjoittamaan. Thesis Bootcamp tarjosi kirjoittajille keskittymiskumppanuutta ja hiljaista vertaistukea. Opiskelijoiden palaute kertoi kokeilun hyödyllisyydestä: ýhdessä saman asian äärellä työskentely vähensi ahdistusta ja kannusti tarttumaan toimeen.

Keskittymiskumppanuus ja läsnäolon voima

Body doubling -menetelmän ytimessä on toisen ihmisen läsnäolon voima, joka auttaa ja tukee keskittymistä ja motivaatiota. Keskittymiskumppanuus on joustava ja yksilöllisesti sovellettava menetelmä, jota kannattaa kokeilla sekä opetuksessa että oman työn tukena.

Mitä jos seuraavalla opintojaksolla tarjoaisit opiskelijoille mahdollisuuden keskittymiskumppanuuteen? Jonkun isomman tehtävän voisi aloittaa luentojen yhteydessä, niin että opiskelijat saisivat käyttää aikaa tehtävän aloittamiseen tai tekemiseen. Sopisitko kollegan kanssa yhteisen aamupäivän mittaisen työskentelyrupeaman, jolloin molemmat voivat keskittyä omiin työtehtäviin, ja lopuksi suunnata hyvillä mielin yhdessä lounaalle?

Lähteet

• Eagle, T., Baltaxe-Admony, L. B., & Ringland, K. E. 2024. “It was something I naturally found worked and heard about later”: An Investigation of Body Doubling with Neurodivergent Participants. ACM Transactions on Accessible Computing, 17(3), 1-30.
• Huotilainen, M. 2025. ADT yleistyy ja tutkimusta digiajan haasteista kaivattaisiin. 4.3.2025. Duodecim. Terveyskirjasto. Viitattu 9.1.2026.
• Kanervo, R., Nikula, K., & Normann, M. 2024. Hyvinvoinnin teemavuosi: Keskittyneen työajan vaaliminen – Kirjoitusretriittiin valmistautuminen. Viitattu 10.1.2026.
• Leppäniemi, T. 2025. Aloittamisen anatomia: prokrastinaation ymmärtäminen ja ylittäminen. eSignals Pro. Haaga-Helia. Viitattu 9.1.2026.
• Mielenterveystalo 2025. Mikä on hankinnainen keskittymisvaikeus? Viitattu 10.1.2026.
• Nikula, K. 2024a. Kirjoitusretriitti keinona työn tuotteliaisuuteen ja (työ)hyvinvointiin? Viitattu 10.1.2026.
• Nikula, K. 2024b. Yhteisöllinen kirjoitusretriitti 3AMK-yhteistyössä. Viitattu 10.1.2026.
• Schuenke, R., Dickenson, S. R.& Moore, M. 2025. Reading Between the Lines: Exploring Body Doubling in ADHD Using EEG. In Proceedings of the 27th International ACM SIGACCESS Conference on Computers and Accessibility (ASSETS ’25). Association for Computing Machinery, New York, NY, USA, Article 140, 1–6.
• Schwichtenberg, A. J., Mirah, K., Janis, A., West, M., & Atkin, A. L. 2025. Diversity in Education Study (DivES): Investigating a neurodiversity module in higher education. PLoS One, 20(7), e0327379.
• Wikipedia. (2025, 6. joulukuuta). Lofi Girl. Viitattu 10.1.2026.
• Zack, E., Goldberg, J. & El Gafy, F. 2019. Staff Recs: Good music for studying. 22.11.2019. NYU News: The Arts Desk – Music. Viitattu 10.1.2026.