Arvon tarkastelu on keskeistä kiertotaloudessa, kun yritysten arvonluontia ryhdytään tarkastelemaan laajemmin kuin vain taloudellisesta näkökulmasta. WeCircle – kestävää kasvua kiertotaloudesta -hankkeessa yritysten arvonluonnin tarkastelua helpotettiin hankkimalla Cambridgen yliopistossa kehitetty Cambridge Value Mapping Tool -työkalu. Työkalun avulla yritykset pystyvät tiiviissä aikataulussa tarkastelemaan arvoa kaikkien kestävyyden ulottuvuuksien eli taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön näkökulmista. Kerromme tässä artikkelissa, millainen työkalu on kyseessä ja kuinka yritykset siitä hyötyivät.

Mikä Cambridge Value Mapping Tool?

Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on pyrkiä säilyttämään tavaroiden ja materiaalien arvo kierrossa mahdollisimman pitkään. Halusimme WeCircle-hankkeen (toiminta-aika 1.4.2023–30.9.2025) alussa löytää keinon, joka helpottaisi yritysten mahdollisuutta tarkastella arvonmuodostusta kiertotalouden näkökulmasta heidän omassa liiketoiminnassaan. Kun lähdimme kartoittamaan hankkeeseemme sopivaa menetelmää, arvostimme Cambridgen yliopistossa tehtyä pitkää tieteellistä kehitystyötä Cambridge Value Mapping Tool (jatkossa CVMT) -työkalun parissa.
Kun työkalua ryhdyttiin kehittämään Cambridgen yliopistossa noin 10 vuotta sitten, tutkijat huomasivat, että olemassa olleet yrityksille suunnatut työkalut ja metodit eivät tarkastelleet kestävyyttä kaikista kolmesta näkökulmasta, eivätkä yritykset olleet käsitelleet kestävyyden kaikkia puolia omassa liiketoiminnassaan (Bocken, Short, Rana ja Evans, 2013, 5, 8). Ilmeinen tarve uudelle työkalulle oli siis olemassa.

Vaikka maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa paljon, talous tuntuu edelleen määrittävän yritysten strategiaa ja suunnitelmia. Jos yritysten muutokset kohti vastuullisuutta ovat ”vain” vastuullisuusihmisten varassa, eikä yrityksen johto sitoudu vastuullisuuteen strategiatasolla, ovat tulokset laihoja (Vänttinen 2024). Tästä syystä edelleen on tarvetta työkalulle, joka auttaa tarkastelemaan yritysten ydintoimia kaikista vastuullisuuden näkökulmista. Lisäksi pitkäjänteiseisen kehitystyön kautta CVMT-työkalusta on muokattu riittävän yksinkertainen, jotta sen käyttäminen ja ymmärtäminen olisi helppoa (Bocken, Short, Rana & Evans 2013).

Työkalu on strukturoitu menetelmä arvonluontiin ja sitä voi käyttää kestävän liiketoiminnan suunnitteluun ja innovointiin. Työkalua käytetään kasvokkain (eli ei etänä) tapahtuvissa työpajoissa, jolloin saadaan riittävä työrauha ja kontakti muihin tekijöihin. CVMT-työpajaan on ohjeistuksen mukaan hyvä varata kuusi (6) tuntia aikaa. Työpajat tukevat yritystä sisällyttämään kestävyys oman liiketoimintamallin ytimeen arvonluonnin tarkastelun kautta, mitä fasilitaattorit myös tukevat omalla panoksellaan.

Työkalun kehittäjät (Bocken ym, 2013, 8–9) tunnistivat tarpeen jäsentää arvon käsitettä seuraavasti:

• tuotettu arvo (value captured),
• negatiivinen arvo (value destroyed),
• tiedostamaton arvo (value missed),
• menetetyt arvonluonnin mahdollisuudet (missed value opportunities) ja
• uudet arvonluonnin mahdollisuudet (new value opportunities).

Saivatko yritykset työpajasta eväitä omaan toimintaansa?

Kutsuimme neljään työpajaan hankkeeseen osallistuvia yrityksiä. Työpajat pidettiin keväällä 2024 Laurean Porvoon kampuksella. Kuhunkin työpajaan kutsuttiin 2–3 yritystä ja lisäksi yhdelle yritykselle toteutettiin aikataulusyistä oma työpaja yrityksen tiloissa. Yrityksistä osallistujia oli 1–7 henkilöä yritystä kohden. Jokaisen yrityksen työskentelyä tuki kaksi fasilitaattoria.

Työpajojen aluksi yrityksiltä kerättiin odotuksia työpajasta. Useimmiten toiveina oli oppiminen ja konkreettisen hyödyn löytäminen. CVMT-työkalu onkin erittäin käytännönläheinen, sillä yritykset pääsivät sen avulla pureutumaan oman yrityksensä liiketoimintoihin arvonluonnin kautta. Palautteen perusteella yritykset tuntuivat olevan yleisesti hyvin tyytyväisiä työpajaan sekä saavan kaivattua konkretiaa, mitä myös seuraava palaute heijastaa:

”Konkreettisia ajatuksia uusista mahdollisuuksista ja ymmärrystä omista heikkouksista.” (yritykseltä saatu palaute)

Joskus on myös tärkeää päästä tarkastelemaan asioita arkisen ympäristön ulkopuolella. Pelkästään se, että yritykset kokoontuivat oman tiiminsä kanssa arvon käsitteen äärelle ja pystyivät keskittymään vain siihen, koettiin arvokkaana. Siksi suosittelemme työpajojen toteuttamista ”livenä” eikä etätoteutuksena. Eräs yritysedustaja kuvasi työpajakokoemusta näin:

”On tärkeätä välillä poistua työympäristöstä ja miettiä liiketoimintoja päivittäisen tekemisen ulkopuolelta.” (yritykseltä saatu palaute)

Yhtenä osoituksena työkalun toimivuudesta voidaan pitää sitä, että kaikille yrityksille syntyi konkreettisia toimenpiteitä edistettäväksi. Osalla työpajan tulokset vahvistivat jo aiemmin havaittuja kehittämiskohteita, mutta myös uusia kehittämiskohteita löytyi. Ilahduttavan usein myös sosiaalinen kestävyys nousi esille, erityisesti yritysten työntekijöiden osalta. Yrityksistä välittyi sellainen kuva, että työntekijöitä arvostetaan ja esimerkiksi työnantajamielikuva on tärkeää. Monessa yrityksessä myös korostui ylpeys siitä, että työntekijät ovat motivoituneita ja vaihtuvuus on vähäistä. Tätä myös monessa yrityksessä halutaan tukea, esimerkiksi edistämällä työntekijöiden hyvinvointia ja mahdollisesti kehittämällä erilaisia palkitsemistapoja yrityksen sisällä.

Aiemmin mainitut arvon eri käsitteet ja niiden hahmottaminen vaatii työpajoista saamamme kokemuksen mukaan aikaa ja hyviä esimerkkejä. Konkreettiset esimerkit ja niiden muokkaaminen samaan toimialaan osallistuvien yritysten kanssa edesauttaa käsitteiden hahmottamista. Niiden käsittelyyn kannattaa myös käyttää aikaa, koska niiden pohjalta löytyvät uudet arvonluonnin mahdollisuudet sekä siemenet kestävän kehityksen mukaiseen innovointiin.

Lisäksi ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten kohdalla ilmeni, että globaaleista toimitusketjuista ei yksinkertaisesti ole dataa saatavilla. Tämän tietämättömyyden tunnistaminen riskitekijäksi oli yksi oleellisista tuloksista työpajoissa, jonka useimmat yritykset vaikuttivat ottavankin mukaan jatkokehittämiseen.

Yksi CVMT-työkalun ehdoton vahvuus onkin tarkastella kaikkia yrityksen toimia, myös ympäristölle ja yhteiskunnalle tuotettu arvo huomioiden.

”Herätti uusia ajatuksia sekä näkökulmia ajatella asioita toisin huomioiden kestävän kehityksen.” (yritykseltä saatu palaute)

Kehitettävää

Pk-yritysten parissa toimivat tiedostavat sen, että yrittäjien aika on yleensä kortilla. CVMT-työpajoissa yritimme tasapainoilla tämän asian kanssa niin, että pyrimme tiivistämään yhden työpajan 4,5 tuntiin. Halusimme pitää työpajan mahdollisimman lyhyenä, jotta yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua. Kynnys koko päivän kestävään osallistumiseen tuntui liian suurelta. Tällä oli sekä hyvät että huonot puolensa. Hyvää oli se, että aika käytettiin erittäin tehokkaasti, jonka mahdollisti työpajojen huolellinen valmistelu.

”Tehokkuus, fasilitointi, systemaattisuus helpottivat. Rajallisessa ajassa saatiin todella paljon aikaiseksi” (yritykseltä saatu palaute)

Huonona puolena tiiviissä aikataulussa oli se, että kiireen tunne vaivasi ja joitain osioita jouduttiin kiirehtimään. Lopulta monet yrityksetkin toivoivat palautteessaan, että aikaa olisi ollut enemmän. Ideaalitilanteessa työpajalle voisi hyvin pyhittää koko päivän, jolloin osallistujat saisivat rauhassa keskittyä vain tähän tärkeään teemaan. Tämä onkin perusteltua, sillä laadukkaan ymmärryksen ja suunnittelun pohjatyö tukee liiketoiminnan kehittämistä ja vähentää riskejä tässä muutoksen ajassa.

Lisäksi olisi heti aluksi syytä miettiä jatkotoimenpiteet siihen, miten työpajassa syntyneitä ideoita lähdetään viemään konkretiaan. Millaista tukea yrityksissä tarvitaan niiden toteuttamiseksi ja edellyttävätkö uudet ideat esimerkiksi investointeja, koulutusta tai jotain muuta? Tämä mietitytti myös yrityksiä:

”Tehokas. Vaatii jatkotoimenpiteitä. Onnistuuko omatoimisesti yrityksessä?” (yritykseltä saatu palaute)

Yksi työpaja ei muuta maailmaa, mutta voi sysätä muutoksen alkuun

Yksi menetelmä tai työkalu ei voi yksistään muuttaa maailmaa, mutta voi olla osa pitkäjänteistä työtä vaativassa muutosprosessissa kohti kestävämpää maailmaa. Cambridge Value Mapping Tool -työkalu tukee näkemyksemme mukaan yrityksiä tällä muutosmatkalla, koska se mahdollistaa kestävyyden huomioimisen yrityksen strategiassa ja arvonluonnissa. Kun tarkasteluun lähdetään tutkailemalla omia sidosryhmiä, tulee kestävyys mukaan automaattisesti.

Työkalu soveltuu osaksi iteratiivista prosessia, jossa voidaan tarkastella erilaisia kokonaisuuksia, kuten liiketoiminnan eri osa-alueita, tuotteita, osastoja tai uusia innovaatioita. Samaa työkalua voidaan hyödyntää yhä uudelleen. Oletuksemme on, että useampi käyttökerta parantaa työkalun hyödyntämisen laatua ja siten siitä voi saada myöhemmin vieläkin enemmän irti.

Voimme suositella CVMT-työkalua käytettäväksi teollisten pk-yritysten kanssa tässä kestävän kehityksen murrosvaiheessa. Työkalun käyttö vaatii koulutuksen, joka hankkeen tiimille on hankittu, ja voimme tätä jatkossakin hyödyntää. Työkalu ei vain auta huomioimaan kestävyysnäkökulma, vaan tukee vahvasti myös liiketoiminnan kehittämistä.

Kirjoittajat Hanne Laasonen ja Tero Hokkanen työskentelevät WeCircle – kestävää kasvua kiertotaloudesta -hankkeessa, jonka toiminta-aika on 1.4.2023–30.9.2025. Hankkeen tavoitteena on edistää teollisten pk-yritysten kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. Päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Lisätietoa WeCircle – kestävää kasvua kiertotaloudesta -hankkeesta löytyy nettisivuilta.

Lähteet

• Bocken, N.M.P, Short, S., Rana, P. & Evans, S. 2013. A value mapping tool for sustainable business modelling. Corporate Governance, Vol. 13 Iss: 5, pp. 482–497.
• Vänttinen, P. 2024. Vastuullinen talouskasvu huomioi ympäristön. Kauppapolitiikka. Luettu 13.6.2024.