Celia ja korkeakoulukirjastot – yhteistyötä saavutettavuuden puolesta

Teksti | Kaisa Puttonen ,

Tiedonsaannin saavutettavuus tarkoittaa, että vastaanottaja pääsee käsiksi tietoon sen esitysmuodosta riippumatta. Saavutettavuutta voi luonnehtia verkon esteettömyytenä, jolloin palvelua tai tuotetta voi käyttää yhdenvertaisesti vammoista ja toimintarajoitteista huolimatta.  Saavutettavuus on tärkeää myös kirjastoille. Esimerkiksi saavutettavia sähköisiä kirjoja voi lukea apuohjelmien avulla.

Syksyllä 2018 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi (Directive on Web Accessibility) on laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta ja se asettaa velvoitteita julkisten palveluiden verkkosivuille, myös ammattikorkeakoulukirjastoille. Tuleva esteettömyysdirektiivi (Accessibility Act) asettaa yhteiset esteettömyysvaatimukset keskeisille julkisen ja yksityisen sektorin tuotteille ja palveluille, mm. pankkipalvelut, kuljetuspalvelut ja sähköiset kirjat. Esimerkiksi sähköisten kirjojen DRM-suojauksen on oltava sellainen, että se ei estä lukuohjelmien käyttöä.  Kolmas ajankohtainen kirjastoihin liittyvä sopimus on ns. Marrakeshin sopimus, joka liittyy tekijänoikeuslakien luomiin esteisiin ja saavutettavuuteen.

Celia on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, erityiskirjasto joka tuottaa palveluita henkilöille, joille painetun tekstin lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta lukivaikeuden, vamman tai sairauden takia. Celian historia ulottuu 130 vuoden taakse, jolloin perustettiin yhdistys tekemään pistekirjoja sokeille. Nyt saavutettavuuden edistäminen ja sen tietoisuuden lisääminen erilaisilla foorumeilla ja digitaaliset ympäristöt ovat tärkeitä. Ytimessä on lukemisen sekä oppimisen yhdenvertaisuuden tukeminen.

Celia tekee aktiivisesti yhteistyötä korkeakoulukirjastojen kanssa saavutettavuuden parantamiseksi. Laurea-kirjasto on ollut mukana korkeakouluyhteistyössä alusta lähtien. Keskustelin Celian korkeakoulujen asiakkuusvastaavan, suunnittelija Rebekka Laaksosen kanssa korkeakoulukirjastojen ja Celian yhteistyöstä. Alla oleva teksti pohjautuu ajatuksia herättävään keskusteluumme.

Celian ja korkeakoulukirjastojen yhteistyö

Celian palveluiden käyttäjillä on luki- tai oppimisvaikeus, näkövamma, motorinen sairaus tai muu vastaava, joka estää tai haittaa painettujen kirjojen lukemista. Oikean kohderyhmän konkreettinen kohtaaminen on kuitenkin hankalaa. Siksi Celia aloitti yhteistyön asiakkaiden rekisteröimisestä yleisten kirjastojen kanssa. Rekisteröinti saatiin kentälle niiden tehtäväksi, jotka kohtasivat kohderyhmän arjessa. Yhteistyötä haluttiin laajentaa korkeakouluihin ja se aloitettiin syyskuussa 2015. Korkeakoulukirjastot olivat luonteva kumppani, koska ala on sama ja kirjaston perusrooli on sama jokaisessa korkeakoulussa. Lisäksi Celialla ja kirjastoilla on yhteinen intressi, edistää opiskelua tukevan kirjallisuuden saavutettavuutta. Näiden pohjalta oli mahdollista luoda palvelumalli opiskelua tukeville saavutettaville kirjoille.

Yhteistyön aloittamiseksi Celia otti yhteyttä korkeakoulukirjastoihin ja kysyi kiinnostusta yhteisöasiakkuudesta. Laurea liittyi mukaan ensimmäisten joukossa syksyllä 2015. Nyt melkein kaikki korkeakoulukirjastot ovat mukana. Celian edustaja vieraili aluksi korkeakoulukirjastoissa kertomassa palveluista ja kouluttamassa, myös Laurea-kirjastossa. Yhteistyön edetessä korkeakoulukirjastoille annettuja ohjeita on selkeytetty.

Toiminta on vakiintunut ja seuraava askel on järjestää alueellisia useampien kirjastojen tilaisuuksia, joissa tavataan yhden korkeakoulun yhteyshenkilöiden sijaan edustajia useista korkeakoulukirjastoista. Alueellisissa tapaamisissa ohjeistetaan, ideoidaan palveluiden kehittämistä ja jaetaan hyviä käytäntöjä sekä käsitellään saavutettavuuteen liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Tammikuussa järjestettiin Helsingissä Celian tiloissa koko Suomen yhteyshenkilöille korkeakouluseminaari, johon osallistui 20 henkeä korkeakoulukirjastoista eri puolilta maata. Saman verran seurasi aamupäivän luento-osuuksia etänä. Seminaarissa käsiteltiin saavutettavuuslainsäädäntöä ja kirjaston saavutettavuuspalveluiden kehittämistä. Lisäksi pidettiin työpajat korkeakoulukirjastojen omien e-aineistojen saavutettavuudesta sekä ruudunlukuohjelmista ja apuvälineistä.

Celia järjestää korkeakoulukirjastoille myös webinaareja. Tietoa tapahtumista saa Celian korkeakoulukirjastoille kohdennetusta uutiskirjeestä. Uusimmassa uutiskirjeessä kyseltiin kiinnostuksesta järjestää yhteinen Saavutettavuus-teemapäivää samaan aikaan korkeakoulukirjastoissa ympäri Suomen.

Celian tavoitteena on vahvistaa yhteyshenkilöiden verkostoa siten, että verkosto toimisi omaehtoisesti. Celian rooli on muuttunut fasilitaattoriksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että yhteistyö laajenee asiakkaiden rekisteröinnistä. Jokaisessa kirjastossa voisi olla nimetty henkilö, joka seuraa saavutettavuuteen liittyviä asioita ja tiedottaa niistä muille. Vielä laajemmin ajateltuna korkeakoulukirjastot ovat vain yksi osa opiskeluun liittyvän materiaalin tuottamisen prosesseja. Tulevaisuudessa kirjaston edustaja voisi olla mukana asiantuntijana, kun omassa organisaatiossa viedään eteenpäin saavutettavuutta kehittäviä prosesseja esim. opettajien tuottamien materiaalien osalta.

Kirjojen tuotanto

Celian korkeakouluaineiston tuotanto perustuu aina ehdotuksiin, joista suuri osa tulee opiskelijoilta. Kirjoja tuotetaan noin sata vuodessa ja yhden kirjan tuotanto kestää kolme kuukautta. Hankintaehdotuksen jälkeen Celiassa selvitetään, onko sama materiaali saatavana muista palveluista saavutettavassa muodossa. Esimerkiksi korkeakoululla voi olla lisenssi sähköiseen aineistoon, josta opiskelija jo saa oppi- ja tietokirjat saavutettavassa muodossa. Kun asiakas rekisteröidään korkeakoulukirjastossa ja opiskelijat ehdottavat tai kertovat kurssikirjoistaan, henkilökunta voisi tarkistaa heti tarjoaako korkeakoulu ao. materiaalia saavutettavassa muodossa. Jos se on saatavilla muualta, Celia ei tee kirjaa.

Hankintaehdotuksen käsittelyn jälkeen tehdään tuotantopäätös ja ollaan yhteydessä kustantajaan. Kustantajalta pyydetään kirjan pdf-tiedosto tai epub. Jos sitä ei saada, kirja skannataan pdf-muotoon. Tuotantoon tulevat kirjat ovat aina julkaistuja, tuotantoon ei koskaan tule julkaisemattomia oppikirjoja. Pdf lähetetään ohjeistuksen kera Intiaan alihankkijalle, jossa se muutetaan XML -muotoiseksi. Tämä pohja ajetaan Celiassa koneääniseksi. Koneääni on melko mekaaninen ja sen rinnalla on tarjolla vaihtoehtoinen formaatti, jossa asiakas voi kuunnella tekstin oman laitteensa tai sovelluksensa äänellä. Kun asiakkailta on kysytty vaihtoehdoista, he yleensä kuitenkin vielä haluavat koneääntä.

Celia tekee korkeakouluopiskelijoiden tarvitsemat saavutettavat kurssikirjat pääosin koneäänisiksi Daisy Trioiksi, joissa tekstiä, kuvia ja taulukoita voi seurata näytöltä samaan aikaan kun koneääni lukee sisältöä ääneen. Tekstissä on korostettu sitä kohtaa, jota koneääni kulloinkin lukee. Celian tuottamissa saavutettavissa kirjoissa kiinnitetään huomiota navigointiin, otsikkorakenteisiin ja helppoihin siirtymiin. Kirjat ovat saavutettavia sekä tietokoneella että mobiililaitteilla.

Ihmisäänellä luettuja Daisy-kirjoja tehdään toisen asteen ammatillisista kirjoista. Tähän mennessä on tehty erityisammattioppilaitosten ja toisen asteen hoitotyön opiskelijoille tarkoitettuja oppikirjoja, jotka ovat muidenkin Celian asiakkaiden lainattavissa. Ihmisäänisiä kirjoja ei tuoteta hankintaehdotusten perusteella, vaan Celian valintaryhmä päättää tuotannosta. Lisäksi opettajat vinkkaavat kentältä. Joskus kirjoja tuotetaan yhteistyössä tekijöiden kanssa. Esimerkkinä SPR:n kanssa on tehty saavutettava versio Ensiapu-kirjasta, jossa kuvilla on tärkeä merkitys tiedon välittämisessä. SPR:n asiantuntijat selittivät kuvat auki. Haluttiin varmistaa, että tieto ensiavusta välittyy varmasti oikein.

Celia tuottaa hyvin vähän englanninkielisiä kirjoja, koska ne voidaan yleensä saada saavutettavina muista palveluista. Englanninkielisiä saaavutettavien kirjojen tuottajia ovat esim. RNIB Bookshare (Iso-Britannia)  ja Bookshare (Yhdysvallat).  Jos kirjaa ei saa saavutettavana muualta, Celia tekee englanninkielisen kirjan.

Uusia ja yhä toimivampia ruudunlukuohjelmia kehitetään jatkuvasti. Ongelmana on, että kaikilla niitä tarvitsevilla ei välttämättä ole tietoa ohjelmista tai he eivät osaa käyttää niitä. Esimerkiksi Windows10 käyttöjärjestelmässä Edge selaimessa on Lue ääneen -toiminto sekä Narrator -ruudunlukuohjelma. Adobe Readerillä on oma Lue ääneen-toimintonsa. Olisi tärkeää, että kirjastoissa tunnettaisiin tavanomaiset lukemista tukevat ohjelmat ja ohjeistettaisiin tarvittaessa niiden käyttöön. Ruudunlukuohjelmat voisivat olla korkeakoulukirjastojen webinaarin aiheena.

Haastattelupäivänä 17.4.2019 korkeakoulujen rekisteröimiä opiskelijoita oli Celian asiakkaana 1118, näistä 434 rekisteröitiin vuonna 2018.  Yleisin palvelun käytön syy on lukihäiriö (kolmella neljäsosalla). Naisia rekisteröidyissä on lähes 80 %. Naisvaltaisuus saattaa vaikuttaa siihen, että Celiaan lähetetään paljon hankintaehdotuksia sosiaali- ja terveysalan oppikirjoista. Seuraavaksi eniten saavutettavia kirjoja tehdään oikeustieteen, kasvatustieteen, kaupallisten alojen ja teologian opintoihin. Korkeakoulukirjoja on Celian kokoelmassa n. 3800.  Vuonna 2018 Celian tuottamia korkeakoulukirjoja lainattiin 2724 kertaa.

Näistä lainoista 205 oli Laurea-kirjaston rekisteröimien asiakkaiden. Laurea-kirjasto on rekisteröinyt joka vuosi edellisvuotta enemmän opiskelijoita Celian asiakkaaksi. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut yhteistyö erityisopettajan kanssa, tiedottaminen Celian palveluista tutor-opettajille sekä sopivissa tilanteissa opiskelijoille.

Muualla Euroopassa

Pohjoismaissa lukemisesteisten kirjastopalvelut on keskitetty kuten Celiassa. Se helpottaa käyttöä ristiin sekä yhteistä kehittämistä. Celian asiakkaat voivat käyttää Ruotsin (MTM, Myndigheten for Tillgängliga Medier), Norjan (NLB, Norsk Lyd- og Blindeskriftbibliotek) ja Tanskan (Nota) kirjastopalveluita. MTM:n sivuilla on tietoa laajasti ruudunlukuohjelmista ja ohjeistuksia apuvälineiden sekä ohjelmien käyttöön. Britannia ja Irlanti ovat esimerkkejä maista, joissa yliopistot itse tuottavat opiskelijoille materiaalia saavutettavaan muotoon. Esimerkiksi Trinity Collegessa yliopistokirjasto on mukana tuotantoprosessissa ja kirjasto tekee yhteistyötä yliopiston saavutettavuuspalvelun kanssa.

Saksa puolestaan on esimerkki maasta, jossa ei ole selkeää toimijaa saavutettavan aineiston tuottamisessa. Toisin sanoen vallitseva tilanne on, että tuotanto ja palvelut vaihtelevat maakohtaisesti.

Katseet tulevaisuuteen

Haastateltava Rebekka Laaksonen työskenteli aiemmin ammattikorkeakoulukirjastossa. Nyt taaksepäin peilatessaan hän on huomannut, että verkkosivuilla ja järjestelmissä olisi voinut ottaa enemmän huomioon opiskelijoiden saavutettavuutta tukevia asioita esim. Finnan kehitystyössä. Nyt oma osaaminen on kasvanut. Rebekka on myös huomannut, että saavutettavuuteen liittyvät tarpeet vaihtelevat näkövamman, lukivaikeuden tai motorisen sairauden mukaan. Ei ole helppoa tehdä kaikille saavutettavaa kirjaa.  Myös teknologian kehitys tuo jatkuvasti uutta opittavaa sekä itselle että asiakkaille. Tekoäly on tulossa vauhdilla, esimerkiksi korkeakouluissa on jo testattu Iiris tekoälyä, joka auttaa valitsemaan materiaalia puheohjauksen avulla. Tekoäly tuo uutta lukuohjelmiin ja virtuaalinen todellisuus tulee helpottamaan saatavuutta.

Tulevaisuudessa korkeakoulukirjastoilla pitäisi olla saavutettavuusstrategia ja palvelut selkeästi esillä. Saavutettavuus ei ole erillinen asia vaan sen pitäisi olla sisällä kaikissa kirjastopalveluissa.  Ideaalina olisi kirjaston, erityisopettajan ja esteettömyysasiantuntijan systemaattinen yhteistyö korkeakoulussa. Ylätason tavoitteena on oppimisen saavutettavuus: universal design for learning. Saavutettavuuden parantaminen edistää kaikkein opiskelua.  Rebekan mielestä avoimuus pitää ymmärtää laajasti ja kun puhutaan avoimesta tiedosta sen pitäisi olla myös saavutettavaa tietoa.

 

Lisätietoa:

European Accessibility Act. European Commission, Employment, Social Affairs & Inclusion.

Palvelut korkeakoulukirjastoille. Celia

Saavutettavuus. Valtiovarainministeriö.

Saavutettavuus ja Marrakeshin sopimus.
Laurea-kirjasto. Hakuammunnasta täysosumiin -blogi 21.3.2019.

Ylänne, Kirsi. Mikä ihmeen saavutettavuusdirektiivi?  Celia. Blogi 17.5.2017.

 

 

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101833685

Jaa sivu