Dialogin rakentaminen yhteisöjen välillä: Kulttuurillisen kontekstin ja ennakkoluulojen huomioiminen

Teksti | Jori Linnamäki

Maailma on monimutkainen paikka, jossa kulttuurit, uskomukset ja arvot kohtaavat toisensa jatkuvasti. Tämä kohtaaminen ei ole aina sujuvaa, ja se voi johtaa jännitteisiin ja konflikteihin. Erityisesti kun otetaan huomioon herkkä kulttuurillinen konteksti ja mahdolliset ennakkoluulot ja -käsitykset, dialogin rakentaminen voi olla haastavaa. SMILE-hankkeessa pyrimme kuitenkin rakentamaan siltoja näiden jännitteiden yli ja edistämään ymmärrystä ja yhteistyötä eri yhteisöjen välillä. Hankkeen perusajatus ei ole niinkään jännitteiden purkaminen, vaan yhteyden tukeminen eri konteksteissa. Tässä tekstissä pohditaan kuitenkin erityisesti yhteisöjen dialogin löytymistä, joissa jännitteet liittyvät ennen kaikkea mahdollisiin ennakkoluuloihin ja -käsityksiin.

kuvituskuva, tyhjä puhekupla ja kysä henkilön kädessä.
Kuva: Pexels

Maahanmuuttaneiden integroituminen

SMILE-hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttaneiden integroitumista kolmella alueella Vantaalla sekä tukea toimintoja, jotka mahdollistavat uudenlaista dialogia ja kytkeytymistä niin kaupunkiin kuin kaupungin eri toimijoiden, kuten uskonnollisten yhteisöjen välillä. Tämä on erityisen tärkeää alueilla, kuten Koivukylässä, missä huoli kohdistuu erityisesti nuorten tilanteeseen. Tässä yhteydessä ei ole kyse ryhmien välisestä konfliktista, vaan yhteisestä pyrkimyksestä löytää ratkaisuja ja uusia tapoja työskennellä yhdessä. Tätä varten rakennetaan prosessi, joka pyrkii ottamaan huomioon mahdolliset ennakkoluulot ja jännitteet, ja tässä tekstissä avataan, mitä prosessia rakennettaessa on otettu huomioon.

Yhteisöjen väliset jännitteet voivat johtua monista syistä, kuten kulttuurisista, uskonnollisista tai sosioekonomisista eroista. Vaikka SMILE-hanke keskittyy yhteisöihin, jotka näkevät yhteistyölle tarvetta ja mahdollisuuden, on tärkeää ymmärtää ja ottaa huomioon mahdolliset ennakkoluulot ja -käsitykset, jotka voivat vaikuttaa dialogin rakentamiseen.

Dialogin rakentaminen

Dialogin rakentamisessa on tärkeää, ettei korosteta konfliktia, vaan yhteistä keskustelua ja ymmärrystä. Ihmisillä ja organisaatioilla on taipumus pysyä tutussa ja turvallisessa ympäristössä, ja sen vuoksi näihin kohtaamisiin tarvitaan fasilitointia. SMILE-hankkeessa pyrimme luomaan tilaisuuksia, joissa eri toimijat voivat kohdata toisensa ja rakentaa yhteistyötä.

Avaan vähän esimerkkejä siitä, miten tällaisia dialogeja on rakennettu muissa hankkeissa, joissa on tunnistettu etukäteen jännitteitä hankkeen eri kohderyhmien välillä.

Suomessa lähiöiden kehittämiseen on tehty paljon hankkeita, ja niitä on myös monia meneillään. Monet hankkeet keskittyvät palveluihin ja alueen viihtyisyyteen rakennusten sekä arkkitehtuurin näkökulmasta (Kaupunkiakatemia 2021).
Kumpulainen ja Husu (2022) pohtivat hankkeiden ja dialogin muodostamisen haasteita ja uusia muotoja. Suuret verkkotapahtumat eivät välttämättä rakenna dialogisuutta ja todellisen yhteyden muotoutuminen vaatii muotoja, jotka ovat helpommin lähestyttäviä. He mainitsevat jalkautumisen ja kävelykierrokset yhdessä muotoina, jotka saattavat herättää parempaa dialogia ja yhteyttä. Artikkeli kirjoitettiin Kylä-OSKU hankkeen yhteydessä, jonka tavoitteena oli innostaa asukkaita ja yhteisöjä osallistumaan oman alueensa kehittämiseen sekä edistää asukkaiden ja paikallisten yhteisöllisten toimijoiden verkostoitumista keskenään. Dialogin muodostuminen vaatii aina turvallisen ympäristön, jonka pitäisi myös inspiroida ihmisiä samaan dialogiin ja saada osallistujille olo, että osallistumisella on väliä. Nämä ovat haasteita, joihin osin voi vastata menetelmällisesti, mutta tilanteessa tapahtuvalla vuorovaikutuksella ja läsnäololla lienee suurempi rooli.

Uskonnollisten ja etnisten ryhmien dialogi Euroopassa

Euroopassa on monia aloitteita, jotka tukevat eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien välistä dialogia. Esimerkiksi ”Les Deux Rives” -hanke keskittyy kristittyjen ja muslimien väliseen vuoropuheluun. Tämä verkosto edistää ymmärrystä ja kunnioitusta järjestämällä tapahtumia, kuten kulttuuri-iltoja ja keskustelutilaisuuksia, joissa osallistujat voivat oppia toistensa uskonnoista ja kulttuureista. Hankkeen seurauksena on havaittu lisääntynyttä ymmärrystä ja kunnioitusta molempien ryhmien välillä, ja monien osallistujien ennakkoluulot ja -käsitykset ovat muuttuneet positiivisemmiksi (Society of Jesus in Europe, n.d.). Lisäksi useat organisaatiot, kuten The RSA, ovat kehittäneet samankaltaisia dialogia edistäviä hankkeita, jotka pyrkivät rikkomaan stereotypioita ja edistämään yhteistyötä eri uskontojen ja kulttuurien välillä (The RSA, n.d.).

Ex-vankien ja poliisien välinen dialogi

Ex-vankien ja poliisien välillä on tunnistettu monia ennakkoluuloja. Nämä luonnollisesti rooliensa takia ovat huomattavasti laajempia kuin esim. ennakkoluulot tai -asenteet, joita SMILEn yhteydessä eri yhteisöjen välillä on. Monet ex-vangit kokevat, että heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja leimataan menneisyytensä perusteella, kun taas jotkut poliisit saattavat nähdä ex-vangit edelleen potentiaalisina rikoksentekijöinä. Hankkeet, jotka pyrkivät rakentamaan dialogia näiden kahden ryhmän välille, on suunniteltu vahvistamaan molempien ryhmien välistä luottamusta ja ymmärrystä. Esimerkiksi erilaiset työpajat, joissa ex-vangit ja poliisit voivat jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään, ovat auttaneet molempia osapuolia näkemään toisensa inhimillisemmässä valossa. Palautteessa korostui usein, kuinka tällaiset kohtaamiset auttoivat murtamaan ennakkoluuloja ja rakentamaan yhteistyötä (Beauregard, Linds & Goulet 2020).

Dialogin rakentaminen

Näissä esimerkeissä korostuu, että dialogin rakentaminen jännitteisten yhteisöjen välille vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Vaikka SMILEn konteksti on alueellinen ja tulee paikallisista tarpeista, samat lainalaisuudet pätevät. On tärkeää tunnistaa ja ottaa huomioon mahdolliset ennakkoluulot ja -käsitykset, mutta samalla on myös tärkeää keskittyä yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin.

SMILE-hankkeessa voimme hyödyntää näitä oppeja suunnitellessamme toimintoja ja tapahtumia, jotka edistävät dialogia ja yhteistyötä eri yhteisöjen välillä. Tarkoituksenamme on pitää erilliset työpajat eri tahoille, tutkia tarpeita, ennakkoluuloja ja mahdollisia pelkoja kohtaamiselle ja dialogille ja lopussa järjestää tilaisuus, jossa kaikki ovat yhteisen pöydän ääressä löytämässä uusia mahdollisuuksia sekä tapoja tehdä yhteistyötä. Dialogin alkuun pääseminen on tärkeintä, ja siinä SMILE on omalta osaltaan tukemassa.

Kirjoittaja

Jori Linnamäki on SMILE-hankkeessa fasilitointiasiantuntijana ja opettaa Laureassa draamaa sekä psykodraamaa. Laurean ulkopuolella hän toimii useiden työyhteisöjen kanssa työnohjaajan ja konsultin roolissa Werka kehitys Oy:n kautta.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231127149366

Jaa sivu