Istuminen ja näyttöpäätetyöskentely ovat lisääntyneet ja samalla yleistyvät myös nuorten niska- hartiaseudun sekä selän kivut (Salminen & Pohjolainen 2010, 87, 95). Kouluterveyskyselyiden tulokset puhuvat karua kieltä muun muassa 1. ja 2. vuoden lukiolaisten tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnista. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä alaselkäkipuisia oli pojista 15,6 % ja tytöistä 24,8 %. Samassa kyselyssä kysyttiin myös niska-hartiaseudun kivuista, joita vähintään kerran viikossa ilmeni pojista 43,7 %:lla ja tytöistä 19,9 %:lla. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.)

Laurean opiskelija Jaakko Peipon toiminnallisen opinnäytetyö Ennaltaehkäisevää liikettä digistä – Harjoitteita tuki- ja liikuntaelinongelmiin fysioterapeuttisen ohjauksen keinoin vastaa osaltaan ylläolevaan ongelmaan. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa materiaalia, joissa ohjataan istumisen haittoja ehkäiseviä harjoitteita fysioterapeuttisen ohjauksen keinoin älypuhelinsovellusta hyödyntäen. Opinnäytetyö on tehty tiiviissä yhteistyössä Espoonlahden lukion kanssa.

Istumisen yhteys tuntemuksiin

Istuminen on yksi selkää eniten kuormittavista työasennoista (Sandström & Ahonen 2011, 96). Istumisen staattisuus vaatii asentoa ylläpitävien lihasten jatkuvaa jännittämistä. Se aktivoi toistuvasti samoja lihaksia, ja lihasten sekä hermojen jatkuva aktiivisuus väsyttää näistä muodostuvan kokonaisuuden eli motorisen yksikön. (Leppäluoto ym. 2017, 105.) Asentoa ylläpitävän lihasvoiman tuotto heikkenee ja seurauksena on usein lysähtänyt istuma-asento. Yleensä jo 20 minuutin yhtäjaksoisen istumisen jälkeen istuma-asento muuttuu epäryhdikkääksi. (Akkarakittichoke & Janwantanakul 2017.) Hyvän istuma-asennon ylläpitäminen päivittäin pitkiä aikoja on haastavaa (Sandström & Ahonen 2016, 197; Aalto 2006, 57).

Istumatyö ja erityisesti samanaikainen työskentely tietokoneella lisää riskiä huonontuneeseen istumaryhtiin (Sandström & Ahonen 2016, 180-181). Istumisesta aiheutuvat tuntemukset paikantuvat usein niska-hartiaseutuun sekä alaselkään. Myös yläselän jäykkyys ja arkuus ovat tyypillisiä oireita. (Hakala 2011, 256; Salminen & Pohjolainen 2010, 87). Istumiseen käytetyn ajan lisääntyminen on yhteydessä kovempiin selkäkipuihin (Lunde ym. 2017).

Lysähtäneessä ryhdissä istuminen venyttää selän lihaksia ja nivelsiteitä, jolloin asentoa ylläpitävä passiivinen tuki vähenee. Pitkäkestoinen istuminen vähentää välilevyjen nestepitoisuutta ja fasettiniveliin kohdistuvaa liikettä. Liikkeen vähentyessä nivelpintojen voitelu vähenee ja selkä voi jäykistyä. (Beach, Parkinson, Stothart & Callaghan 2005; Chan, Ferguson & Gantenbeinritter 2011.) Jatkuva selän nivelsiteiden ja lihasten venyminen tai puristuminen johtaa epämukaviin tuntemuksiin tai kipuun (Sand ym. 2012, 152).

Istumisen tauottaminen on paras tapa ehkäistä liialliseen istumiseen liittyviä tuntemuksia. (Sandström & Ahonen 2016, 197; niskakipu: Käypä hoito -suositus 2017.) Asennon vaihtelu ennaltaehkäisee myös heikosta verenkierrosta johtuvia kudosvaurioita. (Sand, Sjaastad, Haug, Bjålie & Tåverud 2012, 152). Erilaisten tuntemusten ja kipujen ehkäisemiseksi tehokkaimpia tapoja ovat mm. taukojen käyttäminen seisomiseen, kävelyyn tai taukoliikuntaan (Nyberg 2010, 258).

Digitaalinen ohjaaminen fysioterapiassa

Ennaltaehkäisevän harjoittelun tavoitteena on vähentää lukio-opiskelijoiden istumisesta aiheutuvia tuntemuksia. Ennaltaehkäisevässä ohjaamisessa ei etsitä ongelmaa suoraan vaan pyritään ennakoimaan mahdollisia ongelmia tämän hetkisen toiminnan perusteella. Fysioterapeuttista ohjausta käytetään menetelmänä harjoitteiden ohjaamiselle sekä niihin liittyvän tiedon opettamiselle. Tavoitteena on muokata asiakkaan tottumuksia ja vaikuttaa asiakkaan toimintaan hänen terveytensä edistämiseksi (Talvitie ym. 2006 178-180). Digitaalisessa ohjauksessa pyritään vaikuttamaan asiakkaan oppimiseen ja merkityksen löytämiseen (Vänskä, Laitinen-Väänänen, Kettunen & Mäkelä 2011, 21-22).

Digitaalinen ohjaaminen on fysioterapiassa melko uusi tapa ohjata asiakasta. Sovelluksen avulla ohjaamisessa tärkeimpinä ohjauksen muotoina ovat sanallinen ja visuaalinen ohjaus. Ohjeiden on oltava niin selkeitä ja yksinkertaisia, että asiakas pystyy itse arvioimaan omaa suoritustaan niiden avulla. (Turunen & Sankilampi 2019, 33-44.) Sovellusta suunniteltaessa voidaan huomioida joitakin asiakkaan käyttäytymistä muokkaavia esteitä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. (Litman ym. 2015) Tällaisia esteitä voivat olla esimerkiksi epävarmuus itsestään, pitkät etäisyydet tai taloudelliset esteet (Litman ym. 2015; Turunen & Sankilampi 2019, 33-44). Esteisiin vaikuttamalla voidaan todennäköisemmin luoda asiakkaan kanssa tilanne, joka mahdollistaa tiedon vastaanottamisen ja harjoitteiden tekemisen.

Älypuhelinsovellus harjoittelun tukena

Peipon opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö ja se toteutettiin palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Harjoitteiden ja ohjeiden pohjaksi valikoitui älypuhelinsovellus. Harjoitteet perustuivat opiskelijoille teetettyyn kartoittavaan kyselyyn sekä teematyöpajaan. Sovellukseen koottiin kolme harjoitetta kolmelle yleisimmälle oirealueelle, joita olivat alaselkä, hartia ja niska. Oirealueet sisälsivät hyvä tietää -tietolaatikot, joissa kerrottiin lyhyesti vaikutusalueesta sekä huomioista siihen liittyen. Harjoitteet sisälsivät kuvat, sanalliset ohjeet ja perustelut. Harjoitteissa ja ohjeistuksessa painotettiin turvallisuutta ja yksinkertaisuutta.

Espoonlahden lukion oppilaat saivat sovelluksen käyttöönsä kahdeksi viikoksi. Harjoitteiden tekeminen ja sovelluksen käyttäminen olivat oppilaille vapaaehtoista. Sovelluksesta ja harjoitteista kerättiin palautetta sovelluksessa olevan palautekyselyn kautta. Lisäksi palautetta pyydettiin lukion rehtorilta sekä liikunnan ja terveystiedon lehtorilta.

Opiskelijoilta saatu palaute oli hyvää, ja yhteistyökumppanilta saatu palaute erinomaista. Sovellus oli opiskelijoiden mielestä mukava tapa ohjata harjoitteita ja harjoitteet olivat toimivia. Yhteistyökumppanin mielestä sovellus ylitti odotukset ja tarjosi helpon ja ajasta riippumattoman ohjeistuksen harjoitteiden tekemiseen.

Digitaalisten palveluiden tulevaisuus

Digitaaliset palvelut kasvavat huimaa vauhtia terveydenhuollossa ja niillä voidaan parantaa ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Erilaisten ratkaisujen avulla voidaan tarjota uudentyyppisiä palveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta. Terveyttä edistävät digitaaliset palvelut saattavat lisätä motivaatiota omaehtoiseen harjoitteluun ja omasta terveydestä huolehtimiseen. Tällöin myös sitoutuminen terveyttä edistävään toimintaan on todennäköisempää ja tulokset siirtyvät paremmin osaksi arkea.

Tulevaisuuden palveluissa korostuvat yhä enemmän käyttäjälähtöisyys ja palvelujen suunnitteleminen yhdessä asiakkaiden kanssa, jotta palvelut kohtaavat asiakkaan tarpeet. Haasteena on kuitenkin löytää helposti tavoitettavia ja nuorten mielenkiinnon herättäviä digitaalisia ympäristöjä. Olisi tärkeää pystyä ennaltaehkäisemään erilaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia entistä varhaisemmassa vaiheessa ja kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa.

Tutustu sovellukseen: