Tässä artikkelissa tarkastellaan DigiPoint-hankkeen Laurean, Espoon ja Vantaan osatoteutusta ja kuvataan kahden sosionomiopiskelijan perehtymistä hanketyöskentelyyn. Teksti perustuu opiskelijoiden kokemuksiin työharjoittelusta DigiPoint-hankkeessa ja vaikuttavuusarviointiin hanketyössä sekä heitä ohjanneen Laurean uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijan työharjoitteluprosessin arviointiin.
Kuvaaja Anna Shvets palvelusta Pexels
Syksyllä 2020 me – Neele ja Meri – aloitimme sosionomitutkinnon verkkototeutuksena Laureassa. Silloin emme tienneet, että meidän olisi mahdollista suorittaa myös yksi työharjoitteluistamme etänä verkossa. Työharjoittelu DigiPoint-hankkeessa toteutettiin kuitenkin etänä ja pääsimme osallistumaan vaikuttavuusarviointiin Mika Launikarin sekä DigiPoint-opiskelijoiden vertaisohjaukseen Katja Hämäläisen johdolla.
DigiPoint (ESR, 2020-2022) on Turun, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kehittämishanke. Hankkeessa on vahvistettu nuorten ja aikuisten pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytyksiä tarjoamalla heille työpajatoimintaa, digialan koulutusta ja ohjauksellista tukea. Keskiössä ovat olleet työelämämurroksen synnyttämät osaamisvaatimukset, osallistujien itsetuntemus, sosiaaliset taidot sekä heidän motivaationsa tukeminen yksilöllisillä ratkaisuilla. Toimenpiteet ovat parantaneet osallistujien digitaitoja, yleisiä työelämävalmiuksia sekä yhteiskunnallista osallisuutta. (Launikari & Simon, 2022).
Kummallakaan meistä ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta hanketyöstä, mutta harjoittelun myötä pääsimme tutustumaan hankemaailmaan. Harjoittelussa teimme ja raportoimme Laurean, Espoon ja Vantaan DigiPoint-osatoteutuksen itsearvioinnit syksyllä 2021 sekä keväällä 2022. Käytännössä haastattelimme Laurean, Espoon ja Vantaan noin 10 henkilön hanketiimin työntekijät kahteen otteeseen. Haastattelujen perusteella laadimme yhteenvedon havainnoistamme, jonka esittelimme hanketiimille. Hanketiimissä käytiin keskustelua näistä löydöksistä, ja niitä hyödynnettiin hanketoiminnan tulevien toimenpiteiden suunnittelussa. Kevätkaudella 2022 toteutimme espoolaisten ja vantaalaisten DigiPoint-opiskelijoiden yritysyhteistyöhön liittyvät ryhmähaastattelut sekä loimme yritysyhteistyöhön osallistuville yrityksille verkkokyselyn. Kysymysten laatimiseen, vastausten raportointiin, sekä haastatteluaineiston analysointiin saimme tukea ohjaajaltamme Mika Launikarilta.
Oli paitsi opettavaista myös ammatillisen kasvun näkökulmasta hyödyllistä saada nähdä ja kuulla monipuolisesti hankkeeseen liittyviä eri tahoja. Hanketiimille raportoimamme koosteet vahvistivat myös tulosten luotettavuutta, koska eri tahoilta saadut vastaukset tukivat toisiaan. Esimerkiksi DigiPoint-opiskelijoiden ja hanketyöntekijöiden näkemykset koulutuksen hyödyistä olivat pitkälti yhteneväiset.
Tasapainottelua kahden roolin välissä
Työharjoittelussa pääsimme myös toteuttamaan vertaistuellista ohjausta Espoon ja Vantaan DigiPoint-opiskelijoille osana Laurean isompaa sosionomiopiskelijoiden ryhmää. DigiPoint-opiskelijoiden ohjauksesta nousikin esille tarve haastatella myös ohjaavia sosionomiopiskelijoita. Siitä saimme ammatillisesti kiinnostavan kehittämistehtävän harjoitteluumme.
Erilaiset roolit sekä asiakasohjauksen parissa sosionomiopiskelijan näkökulmasta että toisaalta laajemmin hankkeen vaikuttavuusarvioinnin kautta, haastoivat meitä pohtimaan esimerkiksi ammattietiikkaan liittyviä asioita. Sosionomin työkuvaan kuuluu vahvasti ammattieettisyys ja vaitiolovelvollisuus. Työharjoittelumme keskeisessä roolissa oli erilaisten palautteiden ja vastausten käsittely, joten jouduimme usein pysähtymään sen äärelle, mistä lähteestä jokin tieto on peräisin. Näin pystyimme varmistamaan, että vaitiolovelvollisuus ja eettisyys toteutuvat.
Yhdessä oppimassa
Suoritimme harjoittelun työparina. Koska tunsimme toisemme entuudestaan opintojen kautta, meidän ei tarvinnut käydä ryhmäytymisen vaiheita ensin läpi vaan pääsimme suoraan asiaan. Toisen tunteminen auttoi myös siinä, että tunnistimme jo harjoittelun alussa toistemme vahvuuksia ja voimavaroja. Tämä mahdollisti myös ammatillisen vuoropuhelun, sillä usein pohdimme tai analysoimme erilaisia tuloksia yhdessä. Merkittävä osa työtunneistamme kertyikin yhteisistä pohdinnoista. Häiriöiltäkään ei aina vältytty, sillä etätyöskentelyä ’ilahduttivat’ aina silloin tällöin jommankumman flunssaiset lapset tai kaatunut verkkoyhteys. Toisaalta juuri perhetilanteiden samankaltaisuus toi armollisuutta työskentelyyn. Toinen otti kopin, jos toiselle tuli este ja seuraavalla kerralla päinvastoin. Pääosin työskentely sujui kuitenkin sulavasti.
Etänä verkossa tehty harjoittelu antoi osviittaa myös siitä, millaiseksi tulevaisuuden työelämä on muodostumassa ajankäytön sekä työympäristön suhteen. Työnteon joustavuus lisääntyy ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus vähenee tulevaisuudessa. Se tekee työstä itseohjautuvampaa ja sallii aiempaa yksilöllisemmät ratkaisut työn ja vapaa-ajan suhteen.
Verkossa tehtävä työ kehitti osaamistamme suuresti. Erityisesti verkkoympäristössä korostui vuorovaikutustaitojen merkitys. Aiempi kokemus työelämästä ja ihmisten kohtaamisesta auttoi tässä varmasti, mutta olimme silti uuden asian äärellä, kun vuorovaikutus tapahtui verkon välityksellä eikä kasvotusten. Etenkin DigiPoint-opiskelijoille tekemämme ryhmähaastattelut Teamsilla kehittivät ammatillista osaamistamme paljon. Yhdessä tekemämme haastattelut vaativat pelisilmää oikea-aikaiselle kommunikoinnille: emme tulkinneet pelkästään haastateltavia vaan myös toisiamme.
Ryhmähaastattelun suurin onnistumisen tunne tuli siitä, kun saimme kaikki espoolaiset ja vantaalaiset DigiPoint-opiskelijat jakamaan kokemuksiaan siitä, mitä he olivat hankkeen kautta tarjotussa AMK-tasoisessa koulutuksessa ja yritysyhteistyössä oppineet. Toki pohdimme, että aito kohtaaminen olisi ollut antoisampaa, koska verkossa ihmisten tulkitseminen voi olla haastavampaa, ja etenkin videokuvan puuttuessa pelkkä ääni jätti tulkinnanvaraa.
Työharjoittelumme jakaantui yhdeksän kuukauden ajalle. Tuona aikana harjoittelussa oli työmäärältään vuorotellen intensiivisempiä ja kevyempiä jaksoja. Jos olisimme tehneet koko 15 opintopisteen laajuisen työharjoittelun yhtäjaksoisesti, olisi se vastannut kymmentä täyttä työviikkoa. Ammatillisen kehityksen näkökulmasta pidempi harjoitteluaika tarjosi hyvän näköalan paitsi hanketyöhön itsessään, myös vaikuttavuuden arviointiin. Pidemmällä aikavälillä saimme tilaisuuden nähdä, miten monitoimijainen EU-rahoitteinen hanke toimii sekä, miten hanketoiminnan haasteisiin reagoidaan.
Mitä tekisit toisin? Sitä kysyimme monelta ja moneen kertaan harjoittelun aikana muun muassa hankkeen itsearviointia varten. Oma vastauksemme tähän kysymykseen harjoittelua kokonaisuutena tarkastellen olisi varmaankin: ei mitään. Oppia (ja muutama erehdyskin) on matkalla riittänyt ja näin jälkikäteen katsellen voimme todeta, että juuri näin sen pitikin mennä, uusia näkökulmia saavuttaen. Harjoittelun jälkeen hankemaailma onkin alkanut näyttäytyä potentiaalisena tulevaisuuden työkenttänä.
Opiskelijaintegraatio TKI-toimintaan tukee ammatillista kasvua
DigiPoint-hankkeessa Neelen ja Merin työharjoittelulle asetetut tavoitteet johdettiin ammattikorkeakoulussa suoritettavien sosionomiopintojen osaamisalueista: sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyö-, palvelujärjestelmä- sekä yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen kehittämisosaaminen sekä johtamisosaaminen. Näistä osaamisalueista Neelen ja Merin DigiPointissa tekemä vaikuttavuusarviointi keskittyi ensisijaisesti tutkimuksellisen kehittämisosaamisen vahvistamiseen.
Työharjoittelu DigiPoint-hankkeessa lisäsi Neelen ja Merin ymmärrystä ja osaamista laadullisen haastattelu- ja kyselytutkimuksen käytännön toteutuksesta (aineiston keruun suunnittelu, toteutus, luokittelu, analysointi ja raportointi) kolmen eri osallistujaryhmän kohdalla (hanketyöntekijät, yritykset, opiskelijat). Vuorovaikutus eri asiantuntijoiden ja asiakasryhmien kanssa oli vahvasti läsnä Neelen ja Merin työharjoittelussa. Elävien ihmisten kanssa toimiminen toi työharjoitteluun autenttisuutta ja tarvittavaa kokemuksellisuutta.
Lopuksi voidaan todeta, että sosionomiopintoihin sisältyvät työharjoittelujaksot integroituina Laurean-ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan edistävät opiskelijoiden reflektio-osaamisen kehittymistä ja ammatillista kasvua. Opiskelijan ammatillinen identiteetti vahvistuu ja selkiintyy parhaiten silloin, kun työharjoitteluun kuuluvat tehtävät ovat riittävän konkreettisia ja sisällöllisesti ja työtavoiltaan heijastelevat sosiaalialan osaamistarpeita ja työn todellisuutta.
Lähteet:
