Digitaalinen kaksonen – virtuaalinen versio minusta

Tekoälyteknologian kehittyminen ja datan saatavuus ovat mahdollistaneet digitaaliset kaksoset. Niiden soveltaminen ei ole enää rajoittunut isoihin tai kalliisiin projekteihin, vaan digitaalisen kaksosen voi nykyisin luoda jopa itsestään. Tässä artikkelissa kerrotaan mikä on digitaalinen kaksonen ja miten sellaisen voi luoda.

Kuva Outi Loikkasen tekoälykaksosesta (https://hey.speak-to.ai/outi-loikkanen)

Mikä ihmeen digitaalinen kaksonen?

Digitaalinen kaksonen on virtuaalinen kopio fyysisen maailman kohteesta, joka hyödyntää kohteen dataa ja erilaisia simulaatiomalleja ja tekoälyä (IBM 2021). Digitaalisen kaksosen voi luoda esimerkiksi henkilöstä, rakennuksesta, kaupungista tai esineestä.

Autovalmistaja Tesla on tehnyt kaikista autoistaan digitaaliset kaksoset, jotka sisältävät autojen tiedot. Jokainen Tesla-kaksonen kerää ja käsittelee dataa sitä vastaavasta fyysisestä autosta. Keräämäänsä tietoa autovalmistaja hyödyntää mm. tuotekehityksessään mutta myös yksittäisten autojen toimintaa parantavissa ohjelmistopäivityksissä. (Kalil 2024.)

Digitaalisen kaksosen avulla voidaan esimerkiksi optimoida rakennuksen energiankulutusta tai ennustaa maastopalojen leviämistä digitaalisen kaksosen avulla mallinnetulla alueella. Ihmisten tapauksessa digitaalinen kaksonen voisi seurata yksilön kehitystä syntymästä aikuisuuteen, auttaen havaitsemaan sairauksia, kuten sydänsairauksia tai syöpää, jo varhaisessa vaiheessa. On myös ollut esimerkkejä rakkaan edesmenneen läheisen mallintamisesta ja mallin kanssa keskustelusta virtuaalitodellisuudessa lohtuna suruun. Vaikka ihmisen virtuaalikopiointi kuulostaa tieteisfiktiolta, se saattaa olla arkipäivää tulevaisuudessa. (Blom 2024.)

Kaksisuuntainen tietojen päivitys ja tekoälyn hyödyntäminen tekevät digitaalisesta kaksosesta erityisen tehokkaan. Kaksonen voi esimerkiksi jakaa tietoa, suorittaa tehtäviä tai vastata kysymyksiin automaattisesti, jolloin oikea henkilö voi keskittyä muihin tehtäviin. (Peterson Technology Partners 2024.)

Opettajana on kiinnostavaa, että tekoälypohjaiset digikaksoset tarjoavat mahdollisuuksia myös opetuksessa ja oppimisessa. Digitaalisen kaksoset voivat auttaa oppimisen tukemisessa, oppijoiden avustamisessa ja mentoroinnissa. Oppimisen tukemisessa digikaksoset voivat auttaa välittämään tietoa tai testaamaan taitoja ja antamaan palautetta. Avustamisessa ne voivat tarjota tukea tehtävien tekemiseen ja mentoroinnin avulla digitaaliset kaksoset edistävät oppijoiden henkilökohtaista kehitystä ja motivaatiota. (Fink, Robinson & Ertl, 2024.)

Opiskelija voisi minun sijastani jutella digikaksoseni kanssa ja saisi palautetta ja ohjeistusta opinnäytetyöhönsä. Digikaksonen voisi myös vastata opiskelijoiden kysymyksiin opintojakson ryhmätyön sisältöön liittyen tai neuvoa opiskelijaa opintosuunnitelman laatimisessa ja kurssien valinnassa, kysyttyään ensin opiskelijan urasuunnitelmia ja mielenkiinnon kohteita.

Haasteet ja riskit

Digitaalisen kaksosen tehokkuus riippuu kerätystä datasta. Mitä tarkempaa data on, sitä parempi kopio kaksonen on fyysisestä kohteestaan, täydellinen klooni digitaalinen kaksonen ei kuitenkaan ole. Puutteellinen tai virheellinen tieto voi johtaa vääriin johtopäätöksiin, erityisesti terveydenhuollossa tai koulutuksessa. Lisäksi kaksonen on altis tietoturvariskeille, kuten kyberhyökkäyksille ja identiteettivarkauksille. Eettiset ja yksityisyydensuojakysymykset korostuvat, sillä ilman selkeitä standardeja kaksoset voivat olla vaikeasti hallittavissa ja alttiita väärinkäytöksille. (Peterson Technology Partners 2024.)

Digitaalisten kaksosten käyttöön henkilöiden mallintamisessa liittyy myös ”vierauden laakso” -ilmiö (uncanny valley), jossa ihmismäiset mutta ei täysin aidot hahmot voivat herättää epämiellyttävää outouden tunnetta ja vähentää luottamusta. Vaikka tämä ei yleensä heikennä uuden tiedon omaksumista, se voi vaikuttaa halukkuuteen vuorovaikuttaa digitaalisten kaksosten kanssa. (Lind 2025.)

Lisäksi omistajuuskysymykset herättävät huolta. Nykyinen lainsäädäntö ei vielä tarjoa yksiselitteisiä ohjeita siitä, kuka omistaa digitaalisen kaksosen tai sen tuottaman sisällön. Esimerkiksi asiantuntijan tietämyksen siirtäminen malliin voi jättää juridisesti epäselväksi, kuka hyötyy mallin tekemästä työstä, kuten opetuksesta tai konsultoinnista. Tämän vuoksi huolellinen oikeuksien dokumentointi on tärkeää sopimusten laatimisen yhteydessä. (Peterson Technology Partners 2024.)

Miten teen oman henkilökohtaisen digitaalisen kaksosen?

Personoituja digikaksospalveluja tarjoaa jo useampi yritys. Perusidea vaikuttaa olevan sama. Mallille annetaan kuva ja taustadataa sekä sisältöjä, joita digitaalisen kaksosen malli, tässä tapauksessa siis minä, on tuottanut. Digitaalisen kaksosen taustalla oleva algoritmi oppii saamastaan materiaalista ja pystyy tuottamaan pyynnöstä uutta samantyylistä sisältöä.

Oman kaksosen tein Prifina-nimisen, suomalaisten perustaman palvelun avulla. Heidän luomansa digikaksonen hyödyntää Chat GPT -kielimallia ja on keskusteleva kaksonen, ei niinkään terveystietoja sisältävä ja potentiaalisia sairauksia simuloiva malli.

Mallin luominen alkoi kuvan ja taustadatan syöttämisellä. Linkitin palveluun LinkedIn cv:ni, sekä Laurea Journalissa julkaistut artikkelini. Taustadatan syöttämiselle on oma hallinnointikäyttöliittymä, jonka avulla kaksosta voi opettaa säännöllisesti. Hallinnointikäyttöliittymässä voi myös lisätä kuvauksen kaksosesta ja esimerkkikysymyksiä, joita kaksoselta voi kysyä. Näiden on tarkoitus helpottaa käyttäjiä ymmärtämään, että he eivät keskustele oikean henkilön kanssa, mitä varten kaksonen on olemassa ja mitä siltä kannattaa kysyä. Mitä enemmän dataa digitaaliselle kaksoselle annan, sitä paremmin se pystyy keskustelemaan kuin minä. Saan myös päivittäin sähköpostiini koosteen kaksoselta kysytyistä kysymyksistä ja voisin syöttää eniten kysyttyihin kysymyksiin vastauksia, jolloin digitaalinen kaksoseni osaa jatkossa vastata entistä paremmin. Koska taustalla on Chat GPT ja sen laajat tiedot, kaksoseni pystyy vastaamaan myös kysymyksiin, joihin en ole syöttänyt taustadataa.

Prifina vakuuttaa säilyttävänsä tiedot tietoturvallisesti. He myös kertovat, että omistan itse tietoni. He kuitenkin suosittelevat, että digitaaliselle kaksoselle annetaan vain tietoja, jotka ovat muutenkin julkisesti saatavilla ja näin olen tehnytkin. Tein digitaalisen kaksosen, jotta voisin kokeilla, miten se toimii ja oppii syöttämästäni tiedosta. Toivottavasti voin hyödyntää sitä myös esimerkkinä digitalisaation mahdollisuuksista opetuksessa ja hankkeissa. Toistaiseksi en oleta, että se voisi toimia mentorina tai ohjaajana minun tilallani.

Jos haluat jutella digitaalisen kaksoseni kanssa, löydät sen täältä https://hey.speak-to.ai/outi-loikkanen. Se osaa useita kieliä ja toimii ensimmäiseksi selaimen oletuskielellä.

SaavutaÄly – Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeen päätavoitteena on parantaa osallistujien tekoälyosaamista ja valmiuksia hyödyntää tekoälyä oman työn ja organisaation kehittämisessä. Hanke on suunnattu kolmannen sektorin organisaatioille ja niiden työntekijöille sekä vapaaehtoisille. Hanke pyrkii tunnistamaan ja vastaamaan työelämän muutoksista johtuviin osaamistarpeisiin tulevaisuusorientoituneesti, tukien osaltaan osallistujien muutoskyvykkyyttä, toimintojen uudistamista sekä kestävämpiä työuria. Lisäksi hankkeessa kehitetään organisaatioiden toimintaa kokeilullisesti tekoälyä hyödyntäen, jotta löydettäisiin uusia ratkaisuja arjen työhön ja parannettaisiin saavutettavuutta. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-rahoitteinen hanke, joka toimii ajalla 1.11.2024-31.10.2026 Uudenmaan alueella. Toteuttajina Laurea-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.