Laureassa tehdään paljon niin kansallisia kuin kansainvälisiä hankkeita. Usein näissä hankkeissa myös rakennetaan hankkeen sisällöistä erilaisia digitaalisia mikrosisältöjä ja verkossa toteutettavia opintoja. Laadukkaiden digitaalisten mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentaminen vaatii hankkeelta hyvää suunnittelua ja resursseja. Tässä artikkelissa käydään läpi niitä asioita, joita hankkeiden tulisi ottaa huomioon suunnittelussaan, jotta laadukkaiden mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentaminen on mahdollista.

Johdanto

Laureassa tehdään paljon erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita liittyen sen keskeisiin aloihin, kuten sosiaali- ja terveysalaan ja palvelumuotoiluun, mutta Laureassa tehdään myös useita opetuksen kehittämiseen, pedagogiikkaan ja digipedagogiikkaan liittyviä hankkeita (Laurea 2025). Sisällöllisesti moninaisia hankkeita kuitenkin yhdistää lähes poikkeuksetta se, että niissä on tavoitteena tuottaa jonkinlaisia mikrosisältöjä, tai verkkokursseja, joiden avulla voidaan jakaa ja levittää hankkeissa tuotettua tietoa ja kehitettyjä ratkaisuja mahdollisimman laajasti. Voi myös olla, että hankkeen rahoittaja edellyttää, että hankkeissa tuotettu tieto ja materiaalit jaetaan avoimesti, jolloin digitaaliset ratkaisut korostuvat.

Onnistuneen hankkeen edellytyksenä on, että hankkeessa on varattu riittävät resurssit ja oikeanlaista osaamista mikrosisältöjen ja verkko-opintojen tuottamiseen ja että valittu verkkoalusta mahdollistaa mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentamisen ja ylläpidon. Tästä syystä jo hankkeen hakemusvaiheessa on syytä pohtia näitä asioita. Artikkelissa tarkastellaan sekä digitaalisten mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentamiseen liittyvien teknisten ratkaisujen ja osaamisen näkökulmia että niiden rakentamiseen tarjolla olevan digipedagogisen tuen ja osaamisen näkökulmia.

Digitaalisten mikrosisältöjen ja verkko-opintojen tekniset ratkaisut ja tarvittava osaaminen

Digitaaliset mikrosisällöt (microcontent tai micro learning content) voidaan määritellä pieniksi, digitaalista informaatiota sisältäviksi, itsenäisiksi, pedagogisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, jotka rakentuvat esimerkiksi yhden tavoitteen, idean tai käsitteen ympärille. Mikrosisältö voi olla esimerkiksi video, podcast, interaktiivinen elementti, peli, tai blogi. (Jaronen & Pajarre 2022; Jomah, Masoud, Kishore & Aurelia 2016; Nikou & Economides 2018; Pekkarinen 2020.) Digitaalisten mikrosisältöjen tuotannossa keskeistä osaamista onkin muun muassa mediatuotanto-osaaminen. Hankkeiden on hyvä jo suunnitteluvaiheessa pohtia mahdollisia mediatarpeita ja varata mediatuotantoon ja sen tukeen tarvittavat resurssit ja budjetti.

Mikrosisältöjä voidaan myös yhdistellä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kuten verkossa toteutettaviksi, opintopisteytetyiksi opinnoiksi, esimerkiksi MOOCeiksi (massive open online course) (Pekkarinen, 2020). Verkko-opinnot rakennetaan aina jollekin digitaaliselle alustalle. Laureassa käytössä on pääasiallisesti kaksi oppimisalustaa: Canvas ja DigiCampus Moodle. Karkeasti voidaan jaotella, että tutkintokoulutukseen kuuluvat verkossa toteutettavat opinnot rakennetaan Canvasiin, kun taas hankkeissa rakennettavat ja korkeakoulujen yhteiset opinnot rakennetaan DigiCampus Moodleen. Tämä jako ei kuitenkaan ole jäykkä, vaan myös tutkintoon sisältyviä opintoja voi olla Moodlessa ja hankkeissa tuotettuja opintoja voi olla Canvasissa. Molemmat alustat toimivat hyvin myös mikrosisältöjen tekemisen ja tarjoamisen alustana. Lisäksi Laureassa on käytössä WordPress-pohjainen mikro.laurea.fi -alusta hankkeissa rakennetuille mikrosisällöille ja -kursseille. Hankkeissa voidaan myös haluta testata jotakin aivan uutta alustaa tai sovellusta. Mikäli hankkeessa päädytään valitsemaan jokin muu alusta kuin Canvas tai Moodle, tulee hankkeessa varata resursseja alustan hankkimiseksi mahdollisesti tarvittavaan tekniseen konsultaatioon. Lisäksi tulee varata resursseja digipedagogisen asiantuntijan ja hankkeessa mikrosisältöjä tai verkko-opintoja rakentavien henkilöiden alustaan perehtymiseen ja käyttöönottoon.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa voi olla vaikeaa tietää, että aiotaanko hankkeessa tehdä digitaalisia mikrosisältöjä tai verkko-opintoja. Ellei kuitenkaan ole täysin poissuljettua, että hankkeessa voidaan tehdä mikrosisältöjä tai verkko-opintoja, kannattaa jo hankkeen suunnittelussa huomioida myös mahdolliset digitaalisten sisältöjen rakentamisen kulut, kuten verkko-oppimisalustoihin, käyttäjähallintaan (opiskelijatietojärjestelmä, ilmoittautuminen) ja lisenssien hankintaan liittyvät kulut.

Eritysesti kansainvälisissä, mutta myös laajemmissa kansallisissa hankkeissa, mahdollisten kulujen lisäksi alustaa valitessa on syytä pohtia sen soveltuvuutta kansainväliseen yhteistyöhön, esimerkiksi sitä, millä tavoin eri organisaatioiden edustajille mahdollistetaan pääsy alustalle, mikäli sellaiselle on tarve. Lisäksi on hyvä pohtia alustan valintaan liittyen sitä, miten valitulle alustalle rakennetut digitaaliset mikrosisällöt ja verkko-opinnot ovat hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen.

Digipedagoginen tuki digitaalisten mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentamiselle

Digitaalisten mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentamisessa tarvitaan teknisen osaamisen lisäksi sisällöllistä ja pedagogista osaamista. Ei kuitenkaan vielä riitä, että hankkeessa on osaamista näiltä alueilta, vaan lisäksi tarvitaan digipedagogista osaamista, jossa yhdistyy sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen osaaminen. Käytännössä digipedagoginen osaaminen tarkoittaa sitä, että digitaalisia sovelluksia ja työkaluja käytetään oppisisällön tarjoamiseen opiskelijoille pedagogisesti mielekkäällä tavalla (Koehler & Mishra 2009).

Hankkeiden suunnittelussa onkin hyvä varata resursseja myös digipedagogisen osaamisen varmistamiseksi. Laureassa digipedagogista osaamista ja tukea digitaalisten mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentajille tarjoaa dCELL-tiimi, jonka asiantuntijoita voi pyytää mukaan jo hankevalmisteluun. On myös mahdollista sopia, että digipedagoginen asiantuntija osallistuu hanketoimintaan joko konsultatiivisessa roolissa tai myös laajemmalla resurssilla mikrosisältöjen ja verkko-opintojen rakentamiseen.

Lisäksi Laurean MOOC-tiimi tarjoaa MOOC-opintojen ja automatisoitavien opinnon osien rakentajille digipedagogista tukea koulutuksen muodossa. Koulutus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa suoritetaan kokonaan verkossa ja sen aikana perehdytään MOOCien rakentamisen teemoihin, kuten erilaisiin MOOC-tyyppeihin, opinnon pedagogiseen rakentamisen prosessiin, tekijänoikeus- ja saavutettavuusasioihin sekä luodaan automatisoitavalle opinnolle tai rakennettavalle MOOCille pedagoginen käsikirjoitus. Koulutuksen toisessa osassa opinto rakennetaan valittuun verkko-oppimisympäristöön käsikirjoituksen pohjalta.

Koulutuksen osallistujille on tarjolla temaattisia työpajoja liittyen esimerkiksi automaattisen arvioinnin työkaluihin, pelillisiin ja interaktiivisiin elementteihin ja MOOCien ylläpitoon ja elinkaaren hallintaan. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus varata sparraussessioita digipedagogisten asiantuntijoiden kanssa, joissa voidaan keskittyä kunkin opinnon rakentamisen kannalta keskeisiin kohtiin ja saada tukea ja ohjausta erilaisten digitaalisten sovellusten valinnassa ja käyttämisessä. Mikäli hankkeessa halutaan hyödyntää mahdollisuutta osallistua MOOC-koulutukseen ja sitä kautta varmistaa digipedagoginen tuki hankkeelle, on hankkeessa varattava resursseja verkko-opintojen rakentajille koulutukseen osallistumiseen.

Lopuksi

Joustavat digitaaliset oppimisratkaisut, kuten mikrosisällöt ja verkko-opinnot, tarjoavat tehokkaan tavan jakaa tietoa ja hankkeissa kertynyttä osaamista. Onnistuneen toteutuksen kannalta on tärkeää, että hankkeissa huomioidaan niin tarvittava digipedagoginen, tekninen ja mediatuotannon osaaminen kuin alustan valintaan liittyvät näkökulmat, sekä mahdollisesti alustoihin ja digitaalisiin sovelluksiin liittyvät kulut jo varhaisessa vaiheessa.

Kuvaan 1. on koottu näitä artikkelissa esiin nostettuja näkökulmia muistilistaksi hankkeille. Muistilistan avulla hankkeet voivat varmistaa, että digitaalisten oppimisratkaisujen suunnittelu ja toteutus etenevät suunnitelmallisesti ja kaikki keskeiset näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Se auttaa hankkeita myös ennakoimaan haasteita, optimoimaan resurssien käyttöä ja varmistamaan, että lopputuloksena syntyy laadukkaita ja vaikuttavia digitaalisia oppimissisältöjä.

Lähteet

• Jaronen, M. & Pajarre, E. 2022. Mikro-oppimisen arvioinnin laadukkaat keinot. Digivision esiselvitys 12/2022. Viitattu 7.3.2025. https://digivisio2030.fi/wp-content/uploads/2022/12/Mikro_oppimisen-arvioinnin-laadukkaat-keinot-12.12.2022.pdf  
• Jomah, O., Masoud, AK., Kishore, XP. & Aurelia, S. 2016. Micro Learning: A Modernized Education System. BRAIN. Broad Research in Artificial Intelligence and Neuroscience (7)1, 103-110.
• Koehler, M. J. & Mishra, P. 2009. What is technological pedagogical content knowledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 9(1), 60-70.
• Laurea 2025. Kaikki hankkeet. www-sivu. Viitattu 7.3.2025. https://www.laurea.fi/hankkeet/kaikki-hankkeet/
• Nikou, SA. & Economides, AA. 2018. Mobile-Based micro-Learning and Assessment: Impact on learning performance and motivation of high school students. Journal of Computer Assisted Learning (34)3, 269, 278.
• Pekkarinen, V. 2020. MOOCeja rakentamassa: Case SotePeda24/7. Laurea Journal. Viitattu 7.3.2025. https://journal.laurea.fi/mooceja-rakentamassa-case-sotepeda24-7/