Digitaidot ovat monelle meistä luonteva osa arkea. Diginatiivit Z- ja Y-sukupolvet ovat syntyneet ja eläneet teknologian keskellä, siinä missä X-sukupolven ja suurten ikäluokkien edustajat ovat kasvaneet ja kehittyneet yhdessä teknologian kanssa. Näiden viimeksi mainittujen sukupolvien edustajat todennäköisesti muistavat kuinka perheeseen tuli ensimmäinen mikroaaltouuni, tallentava videosoitin tai sähköhammasharja – ja millainen oli heidän ensimmäinen kännykkänsä! Teknologia ja digitalisaatio ovat kehittyneet valtavin harppauksin 2000-luvun aikana. Miten pärjäävät teknologian lävistämässä maailmassa ne, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet kehityksen kelkasta ja joille digitaidot ja niiden opettelu saattavat tuntua uhkaavilta?
Kuva: Kampus production / Pexels
Oppimispolut onnistumiseen –hanke on Laurean ja Valo-Valmennusyhdistyksen yhteishanke, jonka tavoitteena on tarjota tukea digiperustaitojen oppimiseen Etelä-Pohjanmaalla. Digiperustaidot tarkoittavat taitoa käyttää tietokonetta ja älylaitteita, kuten älypuhelinta tai tablettitietokonetta, ja taitoa hyödyntää erilaisia ohjelmistoja ja sovelluksia. Digitalisaatio on tuonut mukanaan paljon hyvää, kuten arkea helpottavia sovelluksia ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia, mutta jos digitaidot eivät ole hallussa tai niissä on puutteita, ei näistä pääse hyötymään.
Puuttuvat digitaidot ovat usein sattumusten summa
Digitaitojen puute voi olla seurausta monenlaisista asioista ja sattumuksista. Joskus ihminen saattaa omata huikean hyvät digitaidot esimerkiksi tietokonepelien kautta, mutta näistä digitaidoista ei ole hyötyä esimerkiksi Kelan tai TE-toimiston kanssa asioidessa. Usein olemattomiin digitaitoihin liittyy häpeää siitä, ettei osaa ja ymmärrä, ja häpeä nostaa riman digitaitojen opettelulle entistäkin korkeammalle.
Digitaidot edistävät osallisuutta, mutta digitalisaatioon liittyy myös riskejä
Digitaitojen oppiminen avaa mahdollisuuksia, mutta niihin liittyy myös riskejä. Digitalisaatio luo puitteita uudenlaisille toiminnallisille riippuvuuksille, kuten digipeli- ja someriippuvuudelle. Sosiaalisen median sisällöt ja hallitsematon ajankäyttö niiden parissa voivat heikentää mielen hyvinvointia lisäämällä ahdistuneisuutta ja unettomuutta. (Sosped-säätiö n.d., Päihdelinkki 2021.) Sosiaalisen median alustoilla tapahtuu myös kiusaamista ja hyväksikäyttöä. Oleellinen osa digiperustaitoja on tietoturvariskien ja yksityisyyden suojaan liittyvien asioiden ymmärtäminen.
Syksyllä 2022 Laurean sosionomiopiskelijat keräsivät Oppimispolut onnistumiseen -hankkeen väliarvioinnin käyttöön teemahaastatteluaineiston. Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolle osallistuneet opiskelijat haastattelivat kuutta digiohjauksen asiakasta sekä neljää hankkeen työntekijää. Sekä osallistujien että hanketyöntekijöiden haastatteluissa nousi esiin digiohjauksen tarve sekä huoli palvelujen, yhteiskunnan ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäämisestä digitaitojen puutteellisuuden vuoksi. Haastatteluaineistosta on tunnistettavissa osallistujien kokema digitaidottomuudesta johtuva kuormittuneisuus ja digitaitojen käyttöä ja kehittymistä rajoittavat taloudelliset ongelmat. Toisaalta osa osallistujista tunnisti omakohtaisesti myös sosiaalisen median mielen hyvinvointia heikentävät vaikutukset ja kuvasi digitaitoja, joilla pyrkivät hallitsemaan näitä riskejä.
Haastatteluaineiston perusteella hankkeen osallistujat kokevat hyötyneensä digiohjauksesta ja toivovat erityisesti kasvokkain tapahtuvaa digiohjausta. Uusia taitoja on turvallisempaa opetella, kun digiohjaaja istuu vieressä ja neuvoo digitaitoja vaihe vaiheelta. Digitaitojen oppiminen ja osaaminen tuottaa hankkeen osallistujille iloa, vahvistaa minäpystyvyyden tunnetta ja itseluottamusta. Digitaidot edistävät digiosallisuutta, jolla tarkoitetaan ihmisten osallisuutta digitaalisessa maailmassa. Digiosallisuus voi parhaimmillaan lisätä osallisuutta ja hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla. (THL 2023).
Digituki osana sosiaaliohjausta
Opiskelijoiden keräämää haastatteluaineistoa tullaan hyödyntämään hankkeessa tehtävässä digiohjauksen mallintamisessa. Alustavien tulosten mukaan digiohjaustilanteissa tapahtuu paljon sosiaaliohjausta. Usein digiohjauksen sisältönä on jokin osallistujan akuutti digiasiointitarve. Tämä edellyttää digiohjaajalta taitoa soveltaa digiohjausta kulloisenkin asiakkaan ajankohtaisen ja yksilöllisen digiasiointitarpeen mukaiseksi. Hankkeen digiohjaajat arvioivat, että digiohjaus ei edellytä työntekijältä erityistä digiosaamista, vaan työn vaativuus painottuu vuorovaikutusosaamiseen ja jossain määrin pedagogisiin taitoihin.
Digitaidot ovat nyky-yhteiskunnassa toimimisessa lähes välttämättömiä. Digitaalisuus mahdollistaa monenlaista, kuten sähköisen asioinnin helppouden, yhteydenpidon ystäviin ja osallistumisen vertaistukiryhmiin sosiaalisen median alustoilla. Toisaalta digitaalisuus on tuonut mukanaan myös uudenlaisia uhkia, kuten digiosattomuuden aiheuttamaa syrjäytymistä, toiminnallisia riippuvuuksia ja kuormitusta mielen hyvinvoinnille. Näiden ilmiöiden tunnistaminen on tärkeä osa sosiaalialan ammattitaitoa. Digiohjausta ei tule nähdä vain digitaitojen opetteluna, vaan mahdollisuuksien luomisena sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisena.
Lähteet:
