Huhtikuussa 2024 Digi- ja väestötietovirasto järjesti Digihumaus 2024 -seminaarin, jonka teemana oli ”Suomi ikääntyy ja monimuotoistuu, mitä vaatimuksia tämä tuo digipalvelujen kehittämiselle”. Tulevaisuuden IT-ammattilaisten kouluttajana aihe resonoi ja herätti pohtimaan, miten tätä yhteiskunnan muutosta pitäisi huomioida osaamistarpeisiin vastaamisessa. Tässä artikkelissa taustoitetaan ikääntyvän yhteiskunnan haasteita ja esitetään digitalisaation mahdollisuuksia haasteiden ratkaisijana. Lopuksi pohditaan, saako IT-tradenomin opinnoissa muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaa osaamista.
Kuva Outi Loikkanen (Adobe Fireflyn avulla)
Ikääntyvä väestö haastaa hyvinvointiyhteiskuntaa
Väestön ikääntymiseen liittyvistä kehityskuluista käydään mediassa jatkuvaa keskustelua. Tilastojen valossa on fakta, että Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Kuvassa 1 (Tilastokeskus 2021) esitetty väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa 100 työikäiseen henkilöön, osoittaa selvästi, kuinka alle 15-vuotiaiden määrä on kääntynyt laskuun jo suurten ikäluokkien jälkeen 1960-luvun puolivälissä ja vastaavasti suurten ikäluokkien ikääntyessä, yli 65-vuotiaiden määrä on kääntynyt jyrkkään nousuun 2000-luvulta alkaen.
Kuva 1. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä 100 työikäistä kohden. (Tilastokeskus 2021.)
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Kun ikääntyneiden määrä kasvaa, yhteiskunnan menot kasvavat. Kuvassa 2 (Rotkirch 2021) näkyy, kuinka ikäsidonnaiset vuosimenot per henkilö moninkertaistuvat iän kasvaessa. Kuvaa voisi analysoida monesta näkökulmasta. Esimerkiksi eläke on saajalleen tulo, josta generoituu myös verotuloja valtiolle. Eläkkeen maksajalle eläke on meno, joskaan kaikki eläkkeet eivät ole valtion maksamia. Kuva sopii kuitenkin taustoittamaan ikääntymisen kustannuksia.
Kuva 2. Ikäsidonnaiset menot henkilöä kohti, € vuosittain. (Rotkirch 2021.)
Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan työvoima ja väestön määrä kääntyvät laskuun 2050-luvulla ilman työperäisen maahanmuuton lisääntymistä. Hyvinvointivaltio ei ole varautunut työvoiman vähentymisen ja kasvavan ikääntyneiden määrän tuomiin muutoksiin ja niiden aiheuttamaan talouskasvun hidastumiseen. Nämä heikentävät mahdollisuuksia ylläpitää julkisia palveluja ja tulonjakoa jatkossa. Pahimmillaan tulevien sukupolvien asema heikkenee, jos velkaantuminen ja veroasteen nousu jatkuvat. (Valkonen & Lassila 2021.)
Tehokas keino torjua heikentynyttä taloudellista huoltosuhdetta on nostaa työllisyysastetta ja tuottavuutta. Ajatusmalli 15–65-vuotiaista työntekijöistä on vanhentunut. 68-vuotiailla on keskimäärin 20 vuotta elinikää jäljellä ja 15 prosenttia 68-vuotiaista osallistuu jo nyt työelämään. Työikäiseksi voi ennakoivan elinajanodotteen mukaan laskea ainakin 73 ikävuoteen saakka, koska silloin on keskimäärin 15 elinvuotta jäljellä. (Rotkirch 2021.)
Miten digitalisaatio auttaa?
Digitalisaatio on keskeinen tekijä tuottavuuden kasvussa. Sen avulla voidaan tehostaa palveluita vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen, samalla kun osaajien määrä vähenee. Esimerkiksi terveydenhuollon etävastaanotot voivat nopeuttaa avun saamista ei-akuuteissa tilanteissa, mikä on merkittävä parannus verrattuna pitkien matkojen päässä oleviin ja rajoitetusti auki oleviin terveysasemiin. Ikääntyneet ovat myös havainneet digitaaliset palvelut pääosin aikaa ja vaivaa säästävinä (Vanhus- ja Lähimmäispalveluiden Liitto Valli ry 2023). Lisäksi älykkäät kodin teknologiaratkaisut, kuten kodin automaatio ja älylaitteet, voivat helpottaa ikääntyvien henkilöiden arkea parantaen asumisen mukavuutta ja turvallisuutta, mikä voi vähentää palveluasumisen tarvetta ja toisaalta myös myöhentää tarpeen alkamista.
Yhä useammalla ikääntyvällä on myös hyvät digipalveluiden käyttövalmiudet aiemman työuran perusteella, mikä mahdollistaa digipalveluiden käytön kasvun. Toisaalta digitalisaatio myös mahdollistaa työurien pidentämistä, kun fyysisesti kuormittavia työtehtäviä on yhä vähemmän. (Digi- ja väestötietovirasto 2024.)
Digitaalisen tiedon määrä kansalaisten osalta kasvaa jatkuvasti, mikä mahdollistaa entistä paremman palveluiden kohdentamisen. Tämä kuitenkin edellyttää eri järjestelmien yhteentoimivuutta, jotta kerättyä dataa voidaan hyödyntää tehokkaasti ja asiointi voidaan tehdä mahdollisimman helpoksi (Digi- ja Väestötietovirasto 2024).
On tärkeää, että palveluiden uudistaminen ei tapahdu ainoastaan teknologialähtöisesti, vaan myös toimintatapoja, lainsäädäntöä ja normeja on kehitettävä. Digipalveluiden helppokäyttöisyys, laatu, luotettavuus ja yhdenvertainen saatavuus ovat avainasemassa, jotta eriarvoisuus ei lisäänny. (Digi- ja Väestötietovirasto 2024.)
Mitä tulevaisuuden digiosaajan pitäisi osata?
Maailman Talousfoorumin julkaiseman ”Työpaikkojen tulevaisuus” -katsauksen (2023) mukaan työnantajat arvostavat analyyttistä ja luovaa ajattelukykyä, muutoksen sietokykyä, joustavuutta, motivaatiota, itseluottamusta, elinikäistä oppimiskykyä, empatiakykyä ja asiakaspalveluhenkisyyttä. Näiden jälkeen tulevat IT-taitoihin liittyvät osaamiset, kuten tekoäly ja datan hallinta, muotoilu- ja käyttäjäkokemusosaaminen, ohjelmointitaidot ja tietoturvaosaaminen. (World Economic Forum 2023.)
Erityisesti listan alkupään taidot, kuten muutoksen sietokyky ja motivaatio, ovat sellaisia, joita harvemmin nähdään korkeakoulutasoisten opintojaksojen osaamistavoitteissa. Näitä taitoja voi kuitenkin valmentaa opiskelijoille monipuolisilla oppimistehtävillä, ja ennen kaikkea on tärkeää herätellä opiskelijoita tietoisiksi näistä työnantajien arvostamista osaamistarpeista. Listan loppupään taitojen tunnistaminen on helpompaa, ja niitä opetetaan aktiivisesti Laurean tietojenkäsittelyn opintojaksoilla.
Esimerkiksi Laurean Data driven decision making -opintojaksolla opiskelijat oppivat data-analytiikkaa ja raportointia, mikä auttaa palveluiden kohdentamisessa ja yhteiskunnan toiminnan tehostamisessa. Myös erilaiset ohjelmistot ja sovellukset ovat olennainen osa digitaalista yhteiskuntaa, ja siksi on tärkeää, että joku osaa suunnitella ja ylläpitää näitä turvallisesti. Laureassa opiskelijat voivat oppia ohjelmistotuotannon vaiheita kuten määrittelyä, toteutusta eri ohjelmointikielillä sekä testausta ja tietoturvaan liittyviä asioita.
Tehokkaassa digitaalisessa yhteiskunnassa samoja tietoja ei tarvitse syöttää moneen eri järjestelmään. vaan palveluiden yhteensopivuus on tärkeää. Tähän liittyviä taitoja voi Laureassa opiskella Integraatioiden ja API-ratkaisuiden kehittäminen ja ylläpito -opintojaksolla.
Koska digipalveluiden käyttäjäkunta ikääntyy ja monimuotoistuu, näiden palveluiden on oltava entistä saavutettavampia ja eri kohderyhmien käytettävissä. IT-alan opiskelijoiden onkin tärkeää omaksua käyttäjäkeskeisyys ja saavutettavuus digipalveluiden suunnittelun lähtökohtana. Näitä teemoja opetetaan ainakin Laurean Palvelumuotoilun ja Käyttäjäkeskeisen digitaalisen palvelun suunnittelun sekä Digitaalisen palvelun mallinnus -opintojaksoilla.
Ihan koko IT-Tradenomin opinto-ohjelman sisältöä ei tässä artikkelissa käydä läpi. Kuitenkin jo näiden esimerkkien valossa voidaan todeta, että koulutamme digitalisaation etenemistä tukevia perusvalmiuksia. Tämä mahdollistaa huoltosuhteen heikkenemisen vaatimaa tuottavuuden kasvua ja toivottavasti myös auttaa tarjoamaan ikääntyvälle ja monimuotoistuvalle yhteiskunnalle tehokkaampia ja saavutettavampia digipalveluita.
Lähteet
