Ajattele, millaista olisi varata aikaa Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalle tai tehdä etuushakemuksia, jos sinulla ei olisi älypuhelinta tai nettiä. Tietäisitkö, mistä etsiä tietoa sinulle kuuluvista palveluista tai tapaamispaikkasi osoitteen, jos et osaisi käyttää älypuhelintasi, vaikka sinulla sellainen olisikin? Rikos- ja päihdetaustaisille ihmisille arkisten asioiden hoitoon tarvittavien laitteiden ja taitojen puute voi olla arkipäivää.

Tässä artikkelisarjassa tuodaan esiin kokemusasiantuntijalähtöisesti esimerkkejä, haasteita ja hyviä käytäntöjä liittyen verkkotyöskentelyyn ja digitalisaatioon päihde- ja rikostaustaisten ihmisten arjessa. Tässä artikkelisarjan toisessa osassa annetaan ääni päihdetaustaiselle kokemusasiantuntijalle sekä hänen entiselle omahoitajalleen ja nykyiselle työparille.

Tekstissä tarkastellaan yhteiskunnan digitalisoitumista päihde- ja rikostaustaisten ihmisten arjen näkökulmasta. Opiskelijat ovat haastatelleet artikkelia varten päihdetaustaista kokemusasiantuntijaa Mattiasta ja hänen entistä omahoitajaansa sekä työpariaan sosionomi Sofiaa digitaalisen syrjäytymisen erilaisista ilmenemismuodoista. Artikkelin ovat kirjoittaneet sosionomiopiskelijat yhteistyössä sosiaalialan lehtorin kanssa.

Digitaalinen syrjäytyminen ja osallistumisen hankaluus

Ihmisen osallisuuden kokemus on sitä, että voi vaikuttaa itse oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, palveluihin, sekä yhteiskunnallisiin asioihin. Kokemukseen kuuluu myös, että elämän hyvinvoinnin lähteet, kuten toimeentulo, asuminen ja koulutus, ovat mahdollisia itselle ja niihin pääsee osalliseksi. Merkityksellisten vuorovaikutussuhteiden kokeminen ja ylläpitäminenkin lisää osallisuuden kokemusta. (Isola 2017, 5.) Nykyajan yhteiskuntamme toimii vahvasti verkossa, joten ihmisten on osattava käyttää verkkolaitteita yhä enemmän. Digiosallisuus on sitä, että yksilö voi digitaalisten välineiden ja palveluiden avulla toteuttaa osallisuutta. (Valtioneuvosto 2022, 17.)

Digitaalisten välineiden käyttäminen omien asioiden hoitamiseksi alkaa olla tänä päivänä lähes välttämätöntä. Vaikka digitukea on tarjolla, tarvitsisivat useat syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät erityistä tukea digivälineiden käyttämiseen. Yleisiä asiakaspisteitä on, mutta kaikki eivät koe olevansa tervetulleita niihin. Kun omat välineet puuttuvat ja taidot ovat heikot, on erityisen suuri riski jäädä yhteiskunnan digitalisoitumisessa jälkeen muista. (Valtioneuvosto 2022, 11.)

Laki ja palvelut tukemassa digiosallisuutta

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (2019/306, § 5) velvoittaa viranomaisia tarjoamaan jokaiselle mahdollisuuden digitaalisiin palveluihin tai muihin sähköisiin tiedonsiirtomenetelmiin. Viranomaisen on kerrottava digitaalisissa palveluissaan selkeästi, miten jokainen voi hoitaa asiansa viranomaisen kanssa sähköisesti. Lain uudistuttua Sininauhaliitto esitti huolensa rikos- ja päihdetaustaisten kansalaisten syrjäytymisvaarasta ja siitä, että palveluita kehitettään kuulematta käyttäjiä itseään. (STT 2019.)

Kokemusasiantuntija Mattias toteaa, että yhteiskunnasta sivummalle jääneillä ihmisillä on vaikeuksia käyttää digitaalisia palveluita sekä laitteita, koska osaamista tai kokemusta ei ole. Älylaitteiden ja nettiyhteyksien omistaminen ei ole itsestään selvää syrjäytyneille. Verkkopalveluiden käyttöä ja opettelua on hänen mukaansa hankaloittanut jääräpäisyys, epävarmuus omasta osaamisesta ja pystymisestä sekä tarvittavien digitaitojen opastuksen puute. (Isaksson & Rodenbland 2022.)

”Kyllähän tuolla yhteiskunnan laitamilla näkee porukkaa älypuhelimet kädessä, mutta että osaako he sitten tehdä puhelimilla niitä kelahakemuksia. Se puhelin voi olla pelkkä kommunikaatioväline.” Mattias pohtii.

Digitalisaatio ja huono-osaisuus

Erityisesti köyhyyteen erikoistunut tutkija Maria Ohisalo on ottanut kantaa digitalisaatioon ja huono-osaisuuteen. Ohisalo painotti jo vuonna 2019, että yhteiskunnan tulisi huolehtia kaikkien osallisuudesta sekä huomioida muutokset perustoimeentulossa ja palveluiden sähköistämisessä. (STT 2019.)

Päihde- ja mielenterveystaustaisten, vankitaustaisten sekä yhteiskunnan laidalla elävien kohdalla heidän tarpeensa digitalisaatiosta puhuttaessa jää helposti eri asemaan kuin valtaväestön. Digitaalisen laitteen hankinnan hankaluus ja olemassa olevat mahdolliset muut haasteet, kuten mielenterveysongelmat, riippuvuudet ja vähäosaisuus sulkevat ihmiset pois palveluista, joissa digitaitoja opetetaan (Sininauhaliitto 2022).

”Kun mietin tuota aikajanaa, milloin nämä ”härvelit” on tulleet, niin kaiken järjen mukaan minun olisi pitänyt ehtiä siihen mukaan, koska ikäpolveni ihan hienosti pääsikin, mutta jos siitä on jäänyt vähän sivuun tästä ja siihen on monta syytä, et on jäänyt jälkeen. Mutta kun siitä kelkasta on kerran tipahtanut, niin on ollut hankalaa, kun nykyään ei oikein ole noita vaihtoehtoja, kun kaikki on verkossa ja digitaalista” Mattias kuvaa.

Kaikilla oltava mahdollisuus digiosallisuuteen

Mattias ja Sofia, ovat huolissaan päihdetaustaisten ihmisten motivoinnin ja tuen puutteesta digitaitoihin liittyen. Laitteiden käyttö on nykyisin välttämätöntä, mutta pakko on huono motivaattori. Olisikin tärkeä löytää hyödyt digitaitojen käyttöön, kuten omien tietojen hallinta ja sitä kautta oman elämän helpottaminen, sekä asioinnin nopeuttaminen. Heidän mielestään tarvittaisiin toimivia kannustimia, joilla digitaalisesti syrjäytyneet ihmiset saataisiin innostumaan digitaitojen pariin. Lisäksi tarvittaisiin resursseja ammattilaisille, jotta heillä olisi paremmin aikaa opastaa ja ohjata asiakasta pärjäämään digiyhteiskunnassa. (Isaksson & Rodenbland 2022.)

”Asiakkaan täytyisi kokea jotain henkilökohtaista todellista hyötyä siitä, että hänen kannattaa opetella digitaitoja.” Mattias kuvaa.

Valtioneuvostokin (2022) painottaa, että erityisesti heikommassa asemassa olevien digiosaamista olisi kehitettävä. THL (2022) puolestaan neuvoo, että digipalveluita ja -toimintaa kannattaa kehittää yhdessä asiakkaiden ja osallistujien kanssa, jotta ne vastaisivat paremmin heidän tarpeisiinsa. Positiivista on, että vuonna 2016 astui voimaan lakimuutos (HE 74/2016), joka antoi kaikille kuluttajille yhtäläisen mahdollisuuden verkkopankkitunnuksiin. Sitä aikaisemmin maksuhäiriömerkinnän saaneet eivät välttämättä olleet oikeutettuja verkkopankkitunnuksiin ja näin ollen digisyrjäytymisen riski oli suuri.

Päihdetaustaisen asiakkaan kohtaamisessa on tärkeää olla ennakkoluuloton ja motivoiva. Tällä tavalla pystytään tarjoamaan oikeanlaista tukea ja palveluita. Ikäpolvien välinen ero digitaidoissa on huomattava. Vanhempi väestö jää helpommin ulkopuolelle, kun taas nuoremmat käyttävät digipalveluita sujuvammin, kertovat Mattias ja Sofia. (Isaksson & Rodenbland 2022.) On tärkeää tukea kaikkia yhteiskunnan ryhmiä, digitaalisen teknologian sekä palveluiden käytössä, jotta taitoihin liittyviä haasteita ja sitä myötä eriarvoisuutta voidaan pienentää (Valtioneuvosto, 2022, 10).

Mattias jakaa henkilökohtaisen kokemuksensa digipalveluiden opastamiskurssista, jossa kurssille oli kiellettyä osallistua, mikäli käytössä oli mielialaan vaikuttava lääkitys. Korvaushoidossa käyvälle, päihdetaustaiselle henkilölle se saattaa kuitenkin olla ylitsepääsemätön este. Tällöin jää helposti vaille tärkeää tukea, jonka avulla pärjäisi yhteiskunnassa. (Isaksson & Rodenbland 2022.)

Digitaidot elämää helpottamassa

Viranomaisasioiden hoidon lisäksi digilaitteita ja sovelluksia tarvitaan nykyisin jokapäiväisessä elämässä yhä runsaammin. Laitteilla voi tarkistaa oman elämänsä kannalta tärkeitä asioita, hankkia tietoa ja olla yhteydessä muihin ihmisiin. Vertaistuen ja avun saaminen vaikeassa elämäntilanteessa on haastavaa ilman älylaitetta. (Sininauhaliitto 2022.)

Korona-aika todisti, että varasuunnitelmaa digitaidottomille tai -laitteettomille ei ollut, kun kaikki palvelut siirtyivät etämuotoiseksi. Sofia toteaa, että yhteiskuntaan kuuluminen tänä päivänä edellyttää älylaitetta. Mattias on samaa mieltä ja lisää, ettei kynällä ja paperilla enää pärjää. Tarvitaan monipuolisia digitaitoja, joiden opettelu vaatii yksilöllistä opetusta, digikielen ja medialukutaidon perusteita, sekä pysyvän ja osaavan digitaitoisen työntekijän, jolla on aikaa asiakkaalle. (Isaksson & Rodenbland 2022.)

Pohdintaa digitaalisesta syrjäytymisestä

Digipalvelut ovat nyky-yhteiskunnassa lisääntyneet ja niiden tarkoitus on lisätä saavutettavuutta ja monipuolistaa palveluntarjontaa kansalaisille. Digitaitoja ei voida kuitenkaan pitää itsestään selvänä, sillä yhteiskuntamme elää digitaalista kasvu- ja murrosvaihetta. Osa väestöstä on syntynyt ja kasvanut digiaikakautena, kun taas osalle uuden oppiminen ja muutoksen mukana pysyminen on ollut haastavaa. Lisähaasteen asiaan tuovat jatkuvasti kehittyvä laitteisto ja palveluntarjonta, sekä niiden saavutettavuus kaikille. Artikkelia kirjoittaessamme ja aiheeseen perehtyessämme saimme konkreettisesti huomata, kuinka erilaisessa tilanteessa ihmiset digitaitoineen ja -välineineen elävät. Verkkomuotoisten sosionomiopintojemme myötä olemme huomanneet digiosaamisen, tarjonnan ja odotusten laajuuden. Kontrasti yhteiskunnan laidalla elävien digipärjäävyyteen on valtava.

”Etta kyllähän se, että pystyy olemaan osa tätä yhteiskuntaa, vaatii jo itsessään tavallaan älylaitteen” Sofia kuvaa.

Hankkeen yhteenveto

Tämä artikkeli on syntynyt osana viiden sosionomiopiskelijan vaikuttamistyön opintoja yhteistyönä Laurean Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kanssa. Artikkeli pohjaa opiskelijoiden tekemiin haastatteluihin, joilla on tavoitettu arvokasta kokemusääntä. Artikkelin tavoitteena on tuoda esiin rikos- ja päihdetaustaisten henkilöiden kohtaamaa digitaalista syrjäytymistä yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä sekä vaikuttaa kyseisen ryhmän kanssa työskenteleviin ja toimiviin ihmisiin.

Artikkeli tuo esiin, millaisia kuiluja väleihimme muodostuu jo digitaitojenkin takia – iästä riippumatta. Hankkeessa edistetään rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä verkkoauttamisen muotoja. Kokemusasiantuntijat toimivat vertaisina rikos- ja päihdetaustaisille, joten on merkityksellistä, että huomioimme myös heidän digitaidot, joiden parissa kokemusasiantuntijat toimivat. Hankkeen näkökulmasta onkin merkityksellistä, että artikkelissa tavoitettu kokemusääni tuo asiakasnäkökulmaa esiin.

Hankkeen tavoitteena on lisäksi vaikuttaa asenteisiin rikos- ja päihdetaustaisten työllistymisen edistämiseksi. Ja myös laajemmin asenteisiin rikos- ja päihdetaustaisia kohtaan. Artikkeliin on tavoitetut kokemusäänet työparilta, jossa toinen on aiemmin ollut toisen asiakas, vahvistavat Nikulan ja Normannin (2023) ehdotusta ottaa omaan työhön mukaan ajatus:

”Kuka tahansa asiakkaista voi olla tuleva työpari tai (kokemus) asiantuntija.”  Vaikuttaisiko tämä ajattelu siihen, millaista asiakastyötä ja kohtaamisia rikos- ja päihdetaustaisten parissa toteutuu?

Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lähteet:

• Euroopan komissio 2022. Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus. Viitattu 9.11.2022.
• HE 74/2016. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 17.10.2022.
• Isaksson, M & Rodenbland, S. 2022. Haastattelu 18.10.2022. Espoo.
• Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä hakemassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 33/2017. Helsinki: Juvenes Print. Viitattu 20.10.2022.
• Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke 2022. Viitattu 18.10.2022.
• Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Viitattu 17.10.2022. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190306#L2P5
• Nikula, K. & Normann, M. 2023. Eettisesti kestävä kokemusasiantuntijuus rikosseuraamusalalla – tilaajan näkökulma. Teoksessa Kaarakka, O. & Nikula, K. (toim.). Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus: Acta Poenologica 1/2023, 106–127
• Sininauhaliitto 2019. Digitaalista turvaverkkoa rakentamassa – kuuluuko digi vain hyväosaisille? Viitattu 20.10.2022
• Sininauhaliitto 2022. Digitaaliset oikeudet ovat jokaisen kansalaisen perusoikeuksia – myös yhteiskunnan laidoilla. Viitattu 20.10.2022.
• STT 2019. Digitaaliset oikeudet ovat jokaisen kansalaisen perusoikeuksia – myös yhteiskunnan laidoilla. Viitattu 4.11.2022. Digitaaliset oikeudet ovat jokaisen kansalaisen perusoikeuksia – myös yhteiskunnan laidoilla | Sininauhaliitto (sttinfo.fi)
• THL 2022. Digiosallisuuden edistäminen. Viitattu 17.10.2022.
• Valtioneuvosto 2022. Digiosallisuus Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Viitattu 20.10.2022.