Digituunausprojekti on esimerkki siitä, miten yhdestä kohtaamisesta voi syntyä jotain uutta ja hienoa, kun lyödään ideat yhteen ja tartutaan rohkeasti toimeen, vaikka haastavaankin toimeen. Laurean ja Haaga-Helian YAMK-opiskelijoiden yhteinen digituunausopintojakso syntyi spontaanisti hankeaihion sivupolkuna.
Vuonna 2017 toteutettiin kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyössä hankeaihioprojekti, jossa yksi aihio oli verkkokauppa. Meitä kiinnostuneita ei silloin ollut kovin montaa, mutta olimme sitäkin innostuneempia. Hankeaihion hiivuttua lähdimme pohtimaan, mitä voisimme tehdä yhdessä. Mietimme, mitä opintojaksoja olisi seuraavaksi alkamassa ja miten voisimme niissä luoda jotain uutta toteutusta digitaalisuuden ympärille. Tuloksena syntyi 5 op opintojakso, johon liitettiin Haaga-Helian ja Laurean ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojaksot Palvelumuotoilua digiajassa ja Laurean Kosmetiikka-alan liiketoiminnan strateginen johtaminen ja kehittäminen. Tämä mahdollistettiin siten, että toteutus ja ohjaus tapahtuivat pääosin virtuaalisesti. Lisäksi opiskelijoilta vaadittiin itseohjautuvuutta tiimien välisen vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Projektin aikana tiimit tapasivat toisiaan fyysisesti tai pitivät Skype-kokouksia oman aikataulunsa mukaan.
Tavoitteet ja toteutus
Digituunausprojektin tavoitteena oli oppia digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen soveltuvien palvelumuotoilun menetelmien ja työkalujen (mm. erilaisten kanvaasien) käyttöä ja luovaa ongelmanratkaisutaitoa. Lisäksi tavoitteena oli toimia menestyksellisesti moniammatillisessa tiimissä ja virtuaaliympäristössä siten, että jokaisen tiimin jäsenen osaaminen pääsi esille ja mahdollisti toisilta oppimisen.
Projektityö sai nimekseen liiketoiminnan digituunaus, ja se aloitettiin muodostamalla yhdeksän projektiryhmää, joissa oli yhteensä 60 opiskelijaa Laureasta ja Haaga-Heliasta. Ryhmät olivat monialaisia, kussakin ryhmässä oli mukana sekä Laurean että Haaga-Helian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita estenomi-, liiketalous-, tietotekniikka- sekä restonomikoulutuksista.
Opiskelijoiden yhteisenä tehtävänä oli suunnitella digitaalinen palveluratkaisu valitsemalleen kauneuden- tai hyvinvointialan yritykselle. Useampi ryhmä valitsi yhteistyöyrityksen, jossa joku ryhmän opiskelijoista työskenteli tai oli omistajana. Vaihtoehtoisesti ryhmät etsivät kontaktiensa kautta jonkin muun sopivan yrityksen tai organisaation. Lähtökohta yrityksen valinnalle oli se, että yrityksessä käytettiin sillä hetkellä ainakin jonkin verran digitaalisia ratkaisuja (esim. nettisivut, jokin some-kanava tai verkkokauppa). Yrityksellä tuli olla myös riittävästi tahtoa ja resursseja ottaa käyttöön uusia tai kehittää olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja.
Kehittämiskohteet vaihtelivat pienten kauneudenhoitoalan yritysten nettiajanvarausten ja kotisivujen kehittämisestä vuoden 2020 Helsinki Biennaalin vieraille tarkoitetun sovelluksen suunnitteluun. Muita aiheita olivat mm. YTHS:n digitaalisen ajanvarauspolun uudistaminen sekä ihonhoidon verkkovalmennukseen liittyvän mobiilisovelluksen kehittäminen kauneudenhoitoalan yritykselle.
Projekti oli jaettu kolmeen osaan, kahteen välipalautukseen ja loppuraportin palautukseen. Työskentelyssä hyödynnettiin kanvas-työkalupakkia niin, että kuhunkin välipalautukseen liittyi tiettyjen kanvas-pohjien tuottaminen. Näiden työkalujen tarkoitus oli auttaa ryhmää jäsentämään projektinsa ja löytämään yhteinen näkökulma työskentelyn tueksi. Palautusten jälkeen kolmen opettajan tiimi kokoontui arvioimaan töitä ja antamaan palautetta opiskelijatiimeille. Loppuraportin palautuksen jälkeen ryhmät esittelivät tuotoksensa ja siitä kootun PowToon-videon omissa oppilaitoksissaan.
Tulokset
Rohkeat pedagogiset ratkaisut tuottavat laadukkaita oppimistuloksia. Näin voidaan tiivistää kokemuksia digituunausprojekteista. Laurean ja Haaga-Helian taustoiltaan erilaisten YAMK-opiskelijoiden törmäyttäminen opinnoissa oli rohkea, mutta kannattava valinta tulosten valossa. Siinä missä kauneudenhoitoalan opiskelijat tulevat usein pienistä yrityksistä, ICT-alan opiskelijat tulevat usein suuremmista yrityksistä, joissa ollaan hyvinkin projektiorientoituneita ja lähtökohtaisesti tietoisia digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista. Innovaatioiden parissa työskennelleet kuitenkin tietävät, että parhaat tulokset syntyvät hyvinkin erilaisten ihmisten ja osaamisten kohdatessa.
Digituunausprojektit olivat opiskelijoiden antaman palautteen valossa onnistuneita. Projekteissa opiskelijat oppivat toistensa osaamisista pintaa syvemmältä. ICT-alan opiskelijat oppivat kauneudenhoitoalan opiskelijoilta heille varsin vieraasta toimialasta. Kauneudenhoitoalan opiskelijat oppivat paljon uutta digitaalisuudesta ja projektien johtamisesta. Lisäksi palautteissa nousivat mainintoina myös erilaiset työkalut ja menetelmät, joita opiskelijat harjoittelivat ja sovelsivat yhdessä. Kaiken kaikkiaan monialaisuus auttoi tarkastelemaan kehittämishaastetta laajemmin ja tuottamaan laadukkaita tuloksia, ja sai oppimiskäyrän nousuun.
Yhteistyön tuloksena jokainen tiimi onnistui tuottamaan toimeksiantajalle kattavat suunnitelmat vähintään yhden olemassa olevan digitaalisen kanavan käytön entistä parempaan hyödyntämiseen tai uuden digitaalisen kanavan käyttöönottamiseksi. Osassa projekteja tuotettiin suunnitelmia jopa kaikkikanavaisen asiakaskokemuksen parantamiseen.
Työelämäprojektien tavoin opiskelijat olivat opettamassa toisiaan ja oppimassa toisiltaan monin tavoin. Olipa kyseessä Skype-ympäristön käyttö, projektijohtamisen ohjelmistot tai vaikkapa todellisuus, jossa pienet hyvinvointialan yritykset toimivat, toisista opiskelijoista oli suuri hyöty asioiden oppimisessa. Erään opiskelijan sanoihin tiivistyy paljon olennaista digituunausprojekteista: ”Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tuotokseen, ryhmään ja kokonaisuuteen, vaikka oltiin epämukavuusalueellani jonkin verran. Oppimista tapahtui ja mukavaa oli.”
