Erilaiset datan hyödyntämiseen ja toisaalta kyberhyökkäysten torjuntaan liittyvät työpaikkailmoitukset ovat kasvussa. Myös kestävään kehitykseen liittyvät työpaikat lisääntyvät, kun yritykset pyrkivät kohti hiilineutraaliutta ja innovoivat tätä tavoitetta tukevia liiketoimintamahdollisuuksia. Mutta mistä näitä digivihreitä osaajia saadaan? Tässä artikkelissa pohditaan digitalisoituvan ja kestävään kehitykseen tähtäävän yhteiskunnan osaamistarpeita ja osaamisen tunnistamista, sekä miten jatkuvalla oppimisella vastataan muuttuviin tarpeisiin.
Kuva on tehty DALL-E tekoälysovelluksella.
Digivihreiden osaamistarpeiden taustalla on yhteiskunnan muutos
Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa ja myös työelämän tarpeet ja vaatimukset muuttuvat nopeasti. Teknologian nopea kehitys, digitalisaatio ja herääminen ilmastonmuutokseen ja luontokatoon ovat johtaneet uusiin työtehtäviin ja -muotoihin, jotka edellyttävät uudenlaista osaamista. LinkedIn julkaisee vuosittain Nopeimmin kasvavat työpaikat (Fastest growing jobs) -listauksen, jossa tarkastellaan heidän palvelussaan edellisen viiden vuoden aikana julkaistuja työnhakuilmoituksia. Uusin katsaus on julkaistu tammikuussa 2023. Sen mukaan yksi nopeimmin kasvavia uusia rooleja Euroopassa on sustainability manager, joka voisi suomeksi kääntyä kestävän kehityksen päälliköksi tai vastuullisuuspäälliköksi. Myös digitalisaatioon liittyvät roolit, kuten tietoturva-asiantuntijat, data-analyytikot, digimarkkinoinnin kasvuhakkerit ja pilvipalveluiden osaajat ovat kysyttyjä (LinkedIn 2023).
Suomessa Opetushallitus (2019) ja Teknologiateollisuus (2021) ovat myös tunnistaneet tarpeen digivihreälle osaamiselle. Opetushallituksen raportin (2019, 36) mukaan kasvualojen tärkeimmät yhteiset osaamisalueet vuoteen 2035 mennessä ovat tiedon arviointitaidot, kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen ja innovaatio-osaaminen. Näihin osaamisalueisiin kytkeytyy ilmastonmuutokseen, kasvuajatteluun ja energiakysymyksiin liittyvien teemojen laaja-alainen ymmärrys. Teknologiateollisuus ylläpitää Osaamispulssi.fi -palvelua, jonne on koottu toimialalle tärkeitä osaamisalueita. Näitä ovat mm. kyky jatkuvaan oppimiseen, digitalisaatio, vähähiilisyys, kiertotalous ja liiketoiminnan kehittäminen. Nousussa ovat erityisesti kestävään arvonluontiin ja vastuullisuuteen liittyvät osaamiset. (Teknologiateollisuus 2021). Oheisessa kuviossa 1 on listattu tarkemmin vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyviä osaamistarpeita.
Kuvio 1. Esimerkki digivihreistä osaamisista. (Tiedot Teknologiateollisuus 2021, kuvio Loikkanen 2023, valokuva Canva.com)
Jatkuva oppiminen mahdollistaa työelämän tarpeisiin vastaamisen
Digitalisaatio ja vihreä siirtymä paitsi luovat kysyntää uusille osaajille, myös vähentävät työpaikkoja. Automatisointi korvaa manuaalista työtä, tekoäly poistaa rutiinitehtävien tarvetta ja vihreä siirtymä vähentää mm. fossiilisiin polttoaineisiin liittyvää työtä, esimerkkinä Helsingissä nyt huhtikuussa 2023 suljettu Hanasaaren hiilivoimala. Työelämässä menestymiseen vaaditaan monipuolista osaamista ja osaamistarpeet päivittyvät koko ajan. Tulevaisuuden menestyvät työntekijät ovatkin niitä, jotka pystyvät kehittämään omaa osaamistaan ja soveltamaan sitä muuttuvassa työympäristössä.
Jatkuvaa oppimista voidaan edistää kohdentamalla koulutustarjontaa yksilöiden tarpeisiin tutkintokoulutusten lisäksi (OPH 2019, 43). Joustavat opintopolut mahdollistavat opiskelun yhdistämisen työhön ja muuhun elämään. Myös työpaikkojen roolin vahvistaminen jatkuvan oppimisen edistämisessä on tärkeää, samoin kuin yhteistyön lisääminen eri toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten, viranomaisten ja oppilaitosten välillä. (Valtioneuvosto 2023, 11; 35–38)
Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut jatkuvan oppimisen edistämiseen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen Jotpan, jonka tehtävänä on ennakoida elinkeinoelämän työvoimatarpeita ja reagoida nopeasti osaamistarpeisiin. Palvelukeskus rahoittaa kohdennettuja ja ennakointitietoon perustuvia koulutuksia. Digitalisaation ja vihreän siirtymän edistäminen on tunnistettu akuuttina osaamistarpeena ja palvelukeskus myönsikin vuonna 2022 yhteensä 6,3 miljoonaa euroa 33 hankkeelle, joissa toteutetaan koulutuksia digitaitojen ja vihreään siirtymään liittyvän osaamisen vahvistamiseksi. (Valtioneuvosto 2023, 13–15.)
Digivihreän osaamisen tunnistaminen on tärkeää työnhaussa
Osaamisen arviointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä ja työkaluja, jotka auttavat tunnistamaan yksilön vahvuuksia ja kehittymiskohteita ja ohjaamaan osaamista täydentävään koulutukseen. Osaamiskartoitusten avulla voidaan selvittää yksilöiden nykyinen osaaminen ja kehittämistarpeet. Ammattikartoitukset puolestaan kartoittavat tietyn ammatin osaamisvaatimuksia, joita vasten yksilön osaamisen tasoa voidaan arvioida. Työnantaja voi myös antaa palautetta, jossa arvioidaan työsuoritusta ja osaamista. Myös itsearvioinnit ovat tärkeitä työkaluja, joiden avulla yksilö voi itse tunnistaa osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. (Valtioneuvosto 2023 27; 56)
VIHTA–hankkeessa haastateltiin Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden työntekijöitä liittyen digitalisaatioon ja vihreään siirtymään ja näiden aikaansaamiin työmahdollisuuksiin ja osaamistarpeisiin. Haastatteluissa esiin nousivat eri työnhakijoiden isot osaamiserot. Toisia pitää auttaa kädestä pitäen, miten tietokone toimii, että digitaalisesta palvelusta löytää avoimia työpaikkoja ja pystyy hakemaan niihin. Toiset, varsinkin nuoremmat työnhakijat, omaavat hyvät digivalmiudet. Myös tarve jatkuvalle oppimiselle nousi esiin haastatteluissa – teknologian kehittyessä tiedot ja taidot vanhenevat, ellei osaamisesta huolehdi.
Haastatteluissa korostuivat vihreään siirtymään liittyen erot työnhakijoiden asenteissa – toisille vihreät arvot ovat tärkeämpiä ja näkyvät myös työpaikan valintaperusteissa. Työntekijöitä etsivien yritysten koettiin arvostavan työnhakijoiden vihreään siirtymään ja kestävään kehitykseen liittyvää osaamista, mutta tällaista osaamista työnhakijat eivät vielä kovin hyvin osaa sanoittaa. Työllisyyspalveluiden työntekijät toivoivatkin saavansa enemmän tietoa siitä, minkälaiselle vihreään siirtymään liittyvälle osaamiselle tulevaisuudessa on kysyntää. Näin osaamistarpeista ja mahdollisesta jo olemassa olevasta osaamisesta olisi helpompi keskustella työnhakijoiden kanssa ja myös ohjata heitä tätä osaamista vaativiin työtehtäviin ja myös haluttua osaamista lisäävään koulutukseen.
3AMK-yhteistyönä toteutettava VIHTA–hanke pyrkii auttamaan vihreään ja digitaaliseen työhön liittyvän ymmärryksen lisäämisessä. Hanke on järjestänyt aiheeseen liittyviä seminaareja ja koulutuksia, joiden tallenteet on koottu hankkeen Youtube-kanavalle. Hanke julkaisi juuri kaikille avoimen työkirjan digitalisaation ja vihreän siirtymän teemoihin liittyen. Lisäksi hankkeessa on käynnissä integrointi Laurean palvelumuotoilun opintojaksoon, jossa opiskelijat pyrkivät löytämään palvelumuotoilun menetelmien avulla vastauksia kysymyksiin minkälaisia tietoja ja taitoja vihreässä työssä tarvitaan sekä miten vihreää osaamista voidaan tunnistaa. Näistä tuloksista kuullaan lisää myöhemmin.
Mikä hanke? VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön – hankkeessa (2022–2023) tavoitteena on Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijoiden sekä korkeakoulujen yrittäjyyden henkilöstön osaamisen vahvistaminen vihreään ja digitaaliseen työhön. Hanketta toteuttavat Laurea-, Haaga-Helia- ja Metropolia-ammattikorkeakoulut ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lähteet:
