Syyskuun 2022 lopussa olin digitaaliseen terveydenhuoltoon perehtyneessä konferenssissa (eHealth 2022), jossa kuulemani esitykset vaikuttivat monella tapaa ajatuksiani inspiroiden. Kattaus oli monipuolinen ja oma kiinnostukseni kohdistui erityisesti etävastaanottojen laatukysymyksiin ja digitaalisten palvelujen eettisiin haasteisiin. Tällä hetkellä työskentelemme paljon näiden teemojen ympärillä YAMK:n johtamisen opetuksessa, varsinkin sote-alalla.

Etävastaanottojen laatukysymykset

Useammassa konferenssin esityksessä pohdittiin vastausta moniulotteiseen kysymykseen ”Mitä on hyvä etävastaanotto?”. Etävastaanottojen merkittävä lisääntyminen viime vuosina on tuottanut palvelujen tehokkuuden näkökulmasta paljon hyötyjä, niin asiakkaalle kuin terveydenhuollon työntekijöillekin. Asiakkaan kokema turvallisuus keskustellessaan asiantuntijan kanssa omasta tutusta kodistaan käsin on merkityksellistä erityisesti joidenkin tiettyjen asiakasryhmien kohdalla. Esimerkiksi Hanlon ym. (2017) totesivat systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessaan, että diabetesta, keuhkosairautta, sydänsairautta tai syöpää sairastavat hyötyvät erityisesti etäseurannasta ja Krog ym. (2018) on puolestaan kuvannut tutkimuksessaan hyviä kokemuksia mielenterveyspotilaiden etänä toteutetusta hoidosta. Konferenssin esityksissä tuli useasti esille myös erilaisista liikkumisen vaikeuksista (pelkotilat, fyysiset rajoitteet, rollaattorit, lastenvaunut) kärsivien hyöty etänä toteutettavista vastaanotoista, ne voisivat olla korvaamassa osaa lähikontakteista akuutin tai pitkäaikaissairauden hoidossa.

Konferenssiesityksissä tuli hyviä vinkkejä käytännössä testattuihin, onnistuneisiin videovälitteisiin kontakteihin: suun terveydenhoidon ohjaukset erityisesti pienten lasten perheille ja nuorten ryhmäohjaukset kouluilla, oireilevien viisaudenhampaiden hoidon arviointi, aikuisten silmäoireet, hyönteisten pistot, allergiat, naisten virtsatieinfektiot, ja vaikkapa muistisairaan omaishoitajana toimivan henkilön kanssa keskustelut.

Digitaalisten palvelujen eettiset haasteet

Tällä hetkellä löytyy jo useampia teknisten palvelujen tuottajia, jotka ovat rakentaneet helppokäyttöisiä ja turvallisia ohjelmistoja etänä tuotettaviin terveydenhuollon erityistä luottamusta vaativiin asiakastapaamisiin. Jatkossa varmaankin parhaat jäävät elämään ja käyttö laajenee myös alueellisesti. Monipuolinen ohjelmistotarjonta tuottaa haasteita myös digitaalisten terveyspalvelujen johtamisen näkökulmasta: miten organisoida toimivia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluja. Asiakkaalle on erityisen tärkeää, että kontaktin voi saada ilman erityisiä digitaitoja tai laitteistovaatimuksia. Käytön helppouden vaatimus korostuu ns. haavoittuvien asiakasryhmien, eli ihmisten, joilla ei ole taitoja puolustaa oikeuksiaan, kohdalla. (ks. Kujala ym. 2020.)

Meille terveydenhuollon työntekijöille on ollut perinteisesti tärkeää olla suorassa kontaktissa, ”kosketusetäisyydellä”, asiakkaan/potilaan kanssa. Lähtökohtaisesti ajattelemme, että se on kaikkein paras tapa hoitaa ihmistä, sekä hänen että minun, työntekijän näkökulmasta. (mm. Hicks ym. 2022.) Terveydenhuollon henkilöstön asenteisiin suhteessa digipalveluihin on tullut kuitenkin myönteistä muutosta viime vuosina. Palvelujen tarjoajat ovat kokeilujen myötä löytäneet monia hyödyllisiä ominaisuuksia teknisissä sovelluksissa. Erityisen tärkeää myönteisen ajattelun lisääntymisen näkökulmasta ovat myönteiset kokemukset niin palvelujen tarjoajana kuin asiakkaana. Tutkimukset korostavat, että käyttöjärjestelmien suunnitteluun tulee ottaa jo alkuvaiheessa loppukäyttäjät mukaan, käytön oppimiseen pitää resursoida riittävästi aikaa, ja ongelmatilanteisiin pitää saada nopeasti apua. (Nadav ym. 2021.)

Digitaalisten aineistojen, datan, kerääminen terveydenhuollossa on palvellut asiakkaan hoitoa, kun tieto on voinut sujuvasti kulkea eri asiantuntijoiden välillä. Riskit tiedon joutumisessa vääriin käsiin on tunnistettu, mutta yksittäisen henkilön terveystietojen yhdistämiseen liittyvät riskit eivät vielä ole meillä täysin tiedossa. (ks. Nigam ym. 2019.) Eräässä konferenssiesityksessä hyvinvointialueen edustajan tulevaisuuden visiona oli, että kerätyn datan avulla ”palvelujen suurkuluttajat” saadaan tunnistettua ajoissa ja jokaiselle kuntalaiselle voitaisiin laskea ns. riskikerroin. Nämä usein terveydenhuollon kustannuksista puhuttaessa mainitut suurkuluttajat ovatkin iso haaste. Positiivisesti ajatellen, kun heidät tunnistetaan, voidaan heille tarjota asiakkaan tarpeet aidosti huomioivia, vaikuttavia palveluja ja siten välttää ns. turhat ja asiakastakin turhauttavat kontaktit. Sen sijaan koin melko hämmentäväksi ajatuksen tuottaa jokaiselle kuntalaiselle oma riskikerroin. Henkilölle itselleenkin tämän asiakkaan riskikertoimen laatiminen ja kertominen on hoitotyön etiikan näkökulmasta monia kysymyksiä herättävä, kuten aiemmin jo puhuttanut esimerkki geenikartasta, joka kertoo mihin sairauksiin sinulla on suuri alttius sairastua geneettisen perimäsi takia. Mitä vaikutuksia riskikertoimen tiedolla olisi yksilölle, pahimmassa tapauksessa joutuessaan vääriin käsiin, tai vaikkapa vakuutusyhtiön päättäessä sairastuneen jatkohoidon kustannuksiin osallistumisesta?

Digitaalisen tuen saatavuuden haasteisiin ja ratkaisuihin olemme Laureassa etsineet vastauksia kansainvälisestikin. Laurea osallistuu vahvasti SHAPES-hankkeeseen (2022), jossa Euroopan laajuisesti on laadittu ohjeistuksia sekä otettu kantaa digipalvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen liittyviin haasteisiin erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Tämän eHealth-konferenssin tuottama tieto (artikkelijulkaisu tulossa myöhemmin) on arvokasta ja voidaan jatkossa hyödyntää eri muodoissaan myös hankkeissa ja Laurean opetuksen sisällön tuottamisessa.

Kirjoittajatiedot:

Terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Kristiina Helminen toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Hän opettaa YAMK-koulutuksessa sosiaali- ja terveysalan johtamista sekä toimii asiantuntijana erilaisissa digitaalisten palvelujen kansainvälisissä hankkeissa.

Lähteet:

• eHealth 2022. International Conference & The 27th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth,” #eHealth2022 – Digital Health – from Research to Applied Solutions” 28.-30.9.2022, From Helsinki to Stockholm. https://www.telemedicine.fi/fi/seminaarit/ehealth2022?start=1
• Hanlon, P., Daines, L., Campbell, C., McKinstry, B., Weller, D. & Pinnock, H. 2017. Telehealth Interventions to Support Self-Management of Long-Term Conditions: A Systematic Metareview of Diabetes, Heart Failure, Asthma, Chronic Obstructive Pulmonary Disease, and Cancer. Journal of Medical Internet Research 19(5), e172. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5451641/
• Hicks, B., Karim, A., Jones, E., Burgin, M., Cutler, C., Tang, W., Thomas, S. & Nyman, S.R. 2022. Care home practitioners’ perceptions of the barriers and facilitators for using off-the-shelf gaming technology with people with dementia. Dementia (London) 21(5), 1532-1555. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9237851/
• Krog, M.D., Nielsen, M.G., Le, J.V., Bro, F., Christensen, K.S. & Mygind, A. 2018. Barriers and facilitators to using a web-based tool for diagnosis and monitoring of patients with depression: a qualitative study among Danish general practitioners. BMC Health Services Research 18, 503. https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-018-3309-1
• Kujala, S., Ammenwerth, E., Kolanen, H. & Ervast, M. 2020. Applying and Extending the FITT Framework to Identify the Challenges and Opportunities of Successful eHealth Services for Patient Self-Management: Qualitative Interview Study. Journal of Medical Internet Research 22(8), e17696. https://www.jmir.org/2020/8/e17696
• Nadav, J., Kaihlanen, A.M., Kujala, S., Laukka, E., Hilama, P., Koivisto, J., Keskimäki, I. & Heponiemi, T. 2021. How to Implement Digital Services in a Way That They Integrate Into Routine Work: Qualitative Interview Study Among Health and Social Care Professionals. Journal of Medical Internet Research 23(12), e31668. https://www.jmir.org/2021/12/e31668
• Nigam, A., Johnson, R.A., Wang, D. & Chawla, N.V. 2019. Characterizing online health and wellness information consumption: A study. Information Fusion 46, 33-43. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1566253517306607
• SHAPES 2022. Smart & Healthy Ageing through People Engaging in Supportive Systems. https://shapes2020.eu/