Arkikielessä kuulemme edelleen sanoja kuten invalidi, sokea tai rullatuoli, joka esimerkiksi tarkoittaa ihan muuta kuin liikkumisen apuvälineeksi tarkoitettua pyörätuolia. Värittyneet mielikuvat seuraavat näitä sanoja. Yleensä invalidin itsenäisen suoriutumisen kuvitellaan olevan vaikeaa ja hänen tarvitsevan paljon toisten ihmisten apua, sokealla on oltava valkoinen keppi tai rullatuolilla kulkeva ei pysty käyttämään jalkojaan. Oletetaan, ettei pitkäaikaissairailla tai vammautuneilla ole edellytyksiä täysipainoiseen toimijuuteen. Olisi hyväksi päästää irti osittain virheellisistä ja vanhentuneista oletuksista ja päivittää mielikuvat vastaamaan tätä päivää.

Mistä mielikuvat syntyvät? Ajatellaan esimerkiksi liikennemerkkiä, jolla osoitetaan liikkumisesteisille tarkoitetut pysäköintipaikat. Merkissä on kuvana pyörätuoli. Kun pysäköidystä autosta nousevat äiti ja alakouluikäinen lapsi, jota äiti hillitsee säntäämästä ajoradalle, moni tilanteen näkevä saattaa hämmentyä. Sama hämmennys saattaa näkyä yleisillä paikoilla, joilla usein katsotaan ihmeissään ja ehkä vähän paheksuenkin henkilöä, joka jonkinlaista korttia tai puhelintaan näyttämällä ohittaa konserttipaikan pitkän vessajonon tai ryntää kivijalkakaupan henkilökunnan tiloihin. Sinnikkäästi jatkamme harrastuskaverin houkuttelemista saunailtaan hänen lukuisista kieltäytymisistä huolimatta.

Mitä pitäisi huomioida? Ainakin se, että ihmisillä todetaan yhä useammin sairauksia, jotka eivät näy päälle päin. Edellä olleessa esimerkissä autojen sekaan säntäävä lapsi voi olla neuroepätyypillinen eli ”nepsy”, joka hänen kohdallaan saattaa tarkoittaa muun muassa vaarantajun puuttumista. Hänelle myönnetty liikkumisesteisen pysäköintilupa mahdollistaa turvallisemman siirtymisen autolta kauppaan. Vessaan kiirehtivällä henkilöllä voi olla tulehduksellinen suolistotulehdus tai vaikkapa sellainen gynekologinen vaiva, jonka takia hänen tarvitsee asioida vessassa jopa kymmeniä kertoja päivässä. Vessapassin toivotaan helpottavan olemista julkisilla paikoilla, kun vessaan pääsyä voi pyytää korttia tai sovellusta näyttämällä. Harrastuskaverilla voi olla migreeni tai fibromyalgia, jotka monesti pahenevat valvomisesta ja vuorokausirytmin muutoksista tai saunan kuumuus laukaisee monenlaisia oireita kivuista kokonaisvaltaiseen uupumukseen . Voi olla, että tämä kokonaisvaltainen väsymys estää tekemästä tavallisia arjen asioita seuraavina päivinä. (Teräsahjo 2020, 18-19.)

Näkymättömiä sairauksia sairastavien henkilöiden työ- ja toimintakyky voi vaihdella jo yksittäisen päivän aikana. Ihan samalla tavalla näin voi tapahtua kenellä tahansa. Joku ahkeroi tuotteliaimmin aamun varhaisina tunteina. Joku lataa akkunsa lepäämällä keskipäivän aikaan. Joku pääsee tekemisessään kunnolla vauhtiin illan hämärtyessä, ja flow vain kiihtyy yötä kohden. Yhtenä päivänä työteho on 100 %, toisena ehkä 70 %. Tänään ajatus on kuin tervainen täi, huomenna se suorastaan lentää.

Työelämän monimuotoistumisen myötä työyhteisöt muodostuvat erilaisista ihmisistä. Eroavaisuuksia voi olla niin ulkonäössä, koulutustaustoissa, työtavoissa kuin terveydentilassakin huomattavammin kuin ennen. Näistä seuraa omat tarpeensa myös rekrytointeihin ja osaamisen johtamiseen. Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen on yhä useamman työantajan arvo, jota toteuttamalla vahvistetaan koko työyhteisön hyvinvointia.

Henkilöstön erilaiset taustat ja elämäntilanteet tuovat työyhteisöihin myös monipuolisempaa osaamista sekä ratkaisutaitoja ja luovuutta. Näitä vahvuuksia käyttämällä pystytään vastaamaan entistä paremmin niin asiakkaiden kuin yhteistyöverkostojen tarpeisiin.

OSTY-hanke (ESR+) 2023–2026 pyrkii ohjaamaan huomiota osatyökykyisten rajoitteista heidän osaamisensa ja työkykyynsä, näin parantaen työllistymismahdollisuuksia ja lisäämään yhdenvertaisempaa kohtelua työelämässä. Hankkeen kohderyhmänä on osatyökykyiset, joiden osatyökykyisyys ei näy ulospäin eli he kärsivät esimerkiksi neurologisista tai kipuoireista.

Lähteet

• Teräsahjo, T. 2020. Joskus vaikeinta on se mikä ei päällepäin näy – Näkymättömät oireet neurologisissa sairauksissa. Hermolla-lehti 4/2020. Liikehäiriösairauksien liitto. 18-19.