Eikö voi vain hankkia – sopimukset pienhankintatilanteissa

Teksti | Johanna Kokkonen

Olen aiemmin kirjoittanut, että myös pienhankinnoilla on merkitystä (Kokkonen 2023). Huolimatta siitä, että pienhankinnat eivät ylitä 60 000 euron kansallista kynnysarvoa, eivätkä näin ollen kuulu varsinaisesti hankintalain (1397/2016) piiriin, ei niitä voi tehdä mielivaltaisesti. Pienhankinnat tulisi tehdä Laurean sääntöjen mukaisesti (Laurea henkilöstöintranet 2024a). Lisäksi, jos hankinta tehdään hankkeelle, olisi erityisen tärkeää huomioida myös rahoittajan ohjeet. Heillä voi olla omia euromääräisiä rajoja tai vaatimuksia hankintadokumenteille. Näin ollen jopa pienhankintaa tehdessä saattaa tulla tarve tehdä sopimus tai ainakin sopia asioista kirjallisesti. Tällä ei haluta vaikeuttaa hankintatilannetta, mutta asioista etukäteen sopiminen on helpompaa kuin jälkikäteen.

kuvituskuva

Kuva: Ylanite Koppens / Pexels

Milloin ja miksi sopimus tarvitaan?

Pienhankinnoistakin tulisi sopia kirjallisesti toimittajan kanssa, sillä suullisen sopimuksen sisältöä on hankala jälkikäteen selvittää (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024a). Kirjallinen sopimus selkeyttää osapuolten velvollisuudet ja oikeudet. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintalaki velvoittaa erikseen tekemään hankintasopimuksen (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024b), mutta pienhankinnassa laki ei velvoita tekemään sopimusta. Julkisten hankintojen käsikirja (2023) ohjeistaa tekemään sopimuksen pienhankinnassa, jos hankinnan arvo on vähäistä suurempi tai tilanteessa, jossa ei voida käyttää vakiosopimusehtoja. 

Aina ei kuitenkaan ole välttämätöntä tehdä laajaa sopimusta. Jos hankitaan jotain pientä tarjouksen mukaisesti, on mahdollista tehdä tilaus esimerkiksi sähköpostitse. Näin voidaan kirjallisesti kertoa, että tarjous hyväksytään ja tilataan sen mukaisesti. Samalla voi kertoa laskutusohjeet ja toimitusehdot. Tämä tapa sopii helposti esimerkiksi yhden tuotteen tilaukseen ja tällaisissa tapauksissa kyseessä on usein kertaluonteinen tilaus. Jos hankitaan jotain pidemmäksi aikaa, useimmiten jotain palvelua, ja kyse on esimerkiksi Laurealle tehtävästä työstä, olisi syytä miettiä sopimuksen tarvetta. Näin voidaan ottaa kantaa sopimuksen ehtoihin, kestoon tai siihen, mitä tehdään, jos tulee ongelmatilanteita. Sopimuksen tekemisen tärkeys korostuu palveluiden, kuten asiantuntijatyön, hankinnan yhteydessä myös siksi, että näissä tapauksissa hankinnan arvo on yleensä suurempi.

On hyvä muistaa, että jos on tarve sopia vastuunrajoituksista, immateriaalioikeuksista, tietoturvallisuudesta tai henkilötietojen käsittelystä, on sopimus hyvä tehdä. Nämä asiakokonaisuudet ovat laajoja, ja siksi niistä voi olla hankala sopia vain sähköpostitse. Sopimuksessa voidaan ottaa tarkemmin kantaa ja varmistua, että molemmat osapuolet ovat ne ymmärtäneet. KEINO-osaamiskeskus on julkaissut oppaan immateriaalioikeuksista julkisissa hankinnoissa. Oppaan mukaan nämä oikeudet tulisikin määritellä aina sopimuskohtaisesti ja huolellisesti, todellisen tarpeen mukaan, eikä sortua automaattisesti ratkaisuun ”kaikki oikeudet” tilaajalle. Tämä voi olla hyvin epäedullinen tilanne molemmille osapuolille. (KEINO-osaamiskeskus 2024, 39.) Tämän vuoksi on hyvä myös muistaa, että sopimukseen vaadittavat kohdat tulee aina miettiä tapauskohtaisesti.

Mitä sopimuksen pitäisi sisältää?

Pienhankintaa varten tehty sopimus ei välttämättä ole niin laaja kuin kansallista hankintaa varten tehty sopimus. Julkisten hankintojen käsikirjan (2023) mukaan pienhankinnan sopimuksessa tulisi huomioida tietyt seikat. Niiden järjestyksellä ei ole väliä, mutta oleellista olisi, että ainakin seuraavat asiat olisi huomioitu sopimuksessa:

  • Hankintayksikkö
  • Hankinnan kohde, laajuus ja tavoite
  • Sopimusehdot
  • Toimitus
  • Hinnat ja laskutuksen ajankohta
  • Laskutusohje ja maksuehto
  • Tilaajavastuulaki

Sopimuksen voi aloittaa helpoimmasta asiasta, eli mainita ensin hankintayksikön tiedot. Hankintayksikköä ei voi jakaa. Hankittiin Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:ssä sitten hankkeelle, yksikköön tai jonnekin muualle, hankintayksikkö on aina Laurea-ammattikorkeakoulu Oy.  Toinen tärkeä asia sopimuksessa on hankinnan kohde, sen laajuus ja tavoite. Toki sopimuksen liitteeksi voi laittaa esimerkiksi tarkemman palvelunkuvauksen. Kun kohde ja hankintayksikkö ovat selvillä, mainitaan myös sopimusehdot. Jos hankinta tehdään tarjouspyynnön kautta, kannattaa sopimusehdot mainita jo tarjouspyyntövaiheessa, jolloin ne on helppo ottaa mukaan sopimukseen. Vakiosopimusehtoja, kuten JYSE tai YSE, suositaan käytettäväksi. (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024a).  Laureassa käytetään yleensä uusimpia JYSE tavarat tai JYSE palvelut ehtoja. Ne ovat valtiovarainministeriön ylläpitämiä ehtoja (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024c). Sopimusehtojen mainitseminen tuo turvaa, koska jos sopimuksessa jotain jäisi mainitsematta tai tulisi erimielisyyksiä, tiedetään, minkä sopimusehtojen puitteissa asia voidaan ratkaista. Niillä siis täydennetään varsinaisen hankintasopimuksen ehtoja (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2024c).

Sopimuksella tulee myös mainita, milloin toimituksen pitäisi olla perillä tai työn olla tehtynä. Jos mitään määräaikaa ei mainita, voi tavaran toimitus tai työn tekeminen viivästyä, mikä aiheuttaa ongelmia tilaajalla. Erityisen tärkeää sopimuksessa ovat tietysti hinnat sekä mahdolliset hinnantarkastukset. Usein pienhankinnoissa sopimukset ovat kestoltaan lyhyempiä, eikä hinnantarkastukselle ole tarvetta toisin kuin sopimuksissa, jotka kestävät useita vuosia. Hinnan voi kuitenkin määrittää eri tavoin, mikä riippuu pitkälti hankinnasta. Voidaan sopia tietyt tuntihinnat tai sitten tietty kertasumma, joka maksetaan toimittajalle. On myös hyvä erottaa sopimuksen hintakohdassa, onko ALV mukana hinnassa vai ei. Näin vältetään tulkintaerot hinnasta.

Samassa sopimuksen hintakohdassa on hyvä sopia laskutuksen ajankohdasta. Välttämättä arvoltaan vähäisempiin hankintoihin ei kannata soveltaa maksun jakamista useampaan osaan, koska se aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia sekä tilaajalle että toimittajalla.  Jos työtä kuitenkin tehdään tuntiperusteisesti pidempi aika, voidaan sopia, että toimittaja laskuttaa esimerkiksi kuukausittain, hyväksyttyjen tuntilistojen mukaisesti. Jos taas kyseessä on kertasumma, voidaan sopia, että lasku lähetetään, kun työ on hyväksytysti tehty tai tavara toimitettu. Toki laskutus voidaan sopia tapahtuvan osissa. Esimerkiksi, kun työstä on valmiina 20 prosenttia, laskutetaan tietty osuus hankintasummasta, mutta tämä saattaa sopia paremmin hankintoihin, joiden arvo on huomattavasti korkeampi. Oli maksutapa sitten mikä tahansa, oleellista on kertoa sopimuksella myös maksuehto, eli missä ajassa lasku maksetaan, sekä se, miten toimittaja voi lähettää laskun. Laureassa tämä onnistuu antamalla laskutusohjeet, jotka löytyvät Laurean intrasta (Laurea henkilöstöintranet 2024b).

Sopimusta tehdessä on hyvä muistaa myös tilaajavastuulaki (1233/2016). Se voi soveltua pienhankintaankin, jos hankinnan arvo ilman arvonlisäveroa on 9000 euroa, eli ylittää tilaajavastuulain soveltamisrajan. Lisäksi jos palvelu on kestoltaan yli kymmenen päivän työsuoritus, tulee tilaajavastuulakia soveltaa. Yksi oleellinen asia sovellettavuudessa on kuitenkin se, että työsuoritus tai palvelu tehdään hankintayksikön tiloissa. (Julkisten hankintojen käsikirja 2023) Jos työ tehdään toimittajan omissa tiloissa, kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluiden kohdalla usein tapahtuu, ei tilaajavastuulakia sovelleta. Jos pienhankinnassa sovelletaan tilaajavastuulakia, tilanne edellyttää selvityksiä, jotka on pyydettävä ennen kuin hankinnasta tehdään sopimusta (Julkisten hankintojen käsikirja 2023).

Valitettavasti toisinaan pienhankinnoissakin voi ilmetä ongelmia, jolloin on hyvä valmiiksi miettiä vahingonkorvausasioita. Myös sopimuksen purkaminen ja irtisanominen kannattaa tuoda esiin sopimuksessa, koska tämä helpottaa mahdollisissa riitatilanteissa.  Julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa, JYSE, on huomioitu esimerkiksi sopimusten purkutilanteet.

Lopuksi

On ymmärrettävää, että hankintoihin liittyy paljon ohjeita ja sääntöjä, mitkä saattavat aiheuttaa hämmennystä sekä turhalta tuntuvaa työtä. On kuitenkin kaikkien etu, että etenkin pidempiaikaisista palveluiden hankinnoista tehdään sopimukset. Tällä tavoin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat selvillä ja molemmat tietävät, mitä heiltä odotetaan.

Sopimus tuo myös turvaa molemmille osapuolille, koska se vähentää riitojen riskiä. Valitettavasti kaikki ei aina suju suunnitellusti ja kärjistyneessä tilanteessa asiaa voidaan lähteä ratkomaan sopimuksen ja mainittujen sopimusehtojen avulla. Jos hankinta tehdään hankkeelle, saatetaan sopimus tarvita myös osana vaadittuja hankkeen dokumentteja. Monet huomioon otettavat asiat saattavat turhauttaa, mutta hankinta-asioissa helpottaa, kun asiat on hoidettu mahdollisimman hyvin etukäteen.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082967138

Jaa sivu