Miten pitkän aikajänteen ekosysteemityötä voidaan tehdä lyhytaikaisessa hankkeessa? Tämä artikkeli on ensimmäinen osa neljän artikkelin sarjasta, jossa avataan KauKo-hankkeen ekosysteemityöpajasarjaa, sen toteutusta ja hyviä käytänteitä. Tässä artikkelissa pureudumme ensimmäiseen työpajaan, jonka aiheena oli jaetun haasteen ja suunnan tunnistaminen.

Kuvaaja: Siiri Jalo/Laurea-ammattikorkeakoulu

Mikä on KauKo-hanke ja miksi teemme ekosysteemityötä?

Osana pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimusta toteutettava, Uudenmaan liiton ja EU:n osarahoittama KauKo – Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille –hanke on lokakuussa 2023 käynnistynyt kaksivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on edistää pääkaupunkiseudun elinvoimaisuutta, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin TKI-toiminnan osa-alueella. Hanke on osa pääkaupunkiseudun läpileikkaavaa HEVi-ohjelmaa.

Hankkeella on kaksi selkeää keihäänkärkeä: Helsingin kaupunginosissa tapahtuva kokeilutoiminta ja ekosysteemityö. Ekosysteemityöllä luo valmiudet hankkeen toiminnan pysyvyyden varmistamiselle. Ekosysteemityön pohjana toimii hankkeen aikana luotu osaamiskeskittymä, joka koostuu hyvinvoinnin ja terveyden aihealueen asiantuntijoista, kuntien keskeisistä päätöksentekijöistä, yleishyödyllisten järjestöjen edustajista, sekä korkeakoulujen työntekijöistä. Ekosysteemin tehtävänä on rakentaa verkostomainen toimintamalli HYTE kaupunkiympäristöissä -viitekehyksen ympärille. Konkretian tasolla toiminnan tavoitteena on kehittää uusia hankeaihioita, monitoroida eri hankehakuja ja hakea rahaa uusille hankkeille.

KauKo-hankkeen ekosysteemityössä pyrimme edistämään hyvinvoinnin ja terveyden ymmärtämistä kaupunkilaisen perspektiivistä sekä kokonaisvaltaisena, kokemuksellisena ilmiönä sen sijaan, että hyvinvointia tarkasteltaisiin organisaatiokeskeisestä ja yksittäiseen hyvinvoinnin osa-alueeseen keskittyvästä perspektiivistä (Seppälä 2023; Seppälä 2024b).

Laurean rooli KauKo-hankkeessa on keskeinen ekosysteemityön kehittämisessä. Laurea vastaa erityisesti kaupunkiympäristön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ekosysteemin rakentamisesta yhteistyössä Business Helsingin kanssa. Ekosysteemityö sisältää sidosryhmien tunnistamisen, kokoamisen, työpajatyöskentelyn sekä tulosten analysoinnin mikä luo perustan monialaiselle yhteistyölle ja ekosysteemin onnistuneelle käynnistämiselle.

Laurean vastuulla on myös edistää sitä, että ekosysteemin jatkuvuus turvataan ja että sidosryhmät pysyvät aktiivisesti mukana hankkeessa. Hanke edistää myös uusien ideoiden ja avauksien konkretisoimista, esimerkiksi jatkohankkeiden tai kansainvälisen yhteistyön muodossa. Tämä varmistaa, että hankkeen tulokset eivät jää yksittäisten kokeilujen tasolle, vaan että ne siirtyvät konkreettisiksi toimintamalleiksi, joita voidaan hyödyntää laajemmassa mittakaavassa.

Yhteisen ymmärryksen synnyttäminen ja jatkoyhteistyön mahdollistaminen

KauKo-hankkeen ekosysteemityöpajasarja tarjoaa kattavan kehittämisprosessin, joka koostuu neljästä työpajasta. Työpajasarjan tavoitteena on vahvistaa pääkaupunkiseudun sidosryhmien yhteistyötä sekä luoda jaettua ymmärrystä siitä, miten kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan parhaiten kehittää moniammatillisessa ja monialaisessa toimintaympäristössä. Työpajasarjan pitkän aikavälin tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa alueen elinvoimaa tukemalla moniammatillista yhteistyötä ja innovaatioiden syntymistä. Tämän ekosysteemityöpajojen avulla pyritään luomaan kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin kaupunkilaisia kuin alueen organisaatioita, samalla pohjustaen tulevia jatkohankkeita ja rahoitusmahdollisuuksia.

KauKo-hankkeen ekosysteemityön lähestymistavan taustalla on kolme keskeistä inspiraation lähdettä. Ensimmäinen näistä on jo toimintansa päättänyt Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö kehitti toimintamallin, jonka avulla voitiin orkestroida hiilen päästövähennyksiin tähtäävien ohjelmien puitteissa sidosryhmien keskinäistä yhteistyötä (Seppälä 2020; Seppälä 2023). Esimerkiksi säätiön Kaikki muovi kiertää -ohjelmassa jaetun haasteen ympärille synnytettiin sidosryhmien kanssa ymmärrystä systeemisen haasteen osa-alueista, niihin vastaavista projektikokonaisuuksista ja käytännön projekteista, joita sidosryhmät saattoivat alkaa toteuttamaan (Seppälä 2020; Seppälä 2023).

Toinen inspiraation lähde on biotalouden, kiertotalouden ja energia järjestelmien uusien ekosysteemien kehittämien ratkaisujen orkestraattori CLIC Innovationin Open Innovation Ecosystem Playbook, jossa ekosysteemityön käynnistämisessä tunnistetaan neljä tehtävää. Nämä ovat 1) jaettujen mahdollisuuksien tutkiminen, 2) ekosysteemin toimintatapojen määrittely, 3) ekosysteemien projektiportfolion kasvun suuntien määrittäminen ja 4) projektiportfolion toteuttaminen projektien avulla. (CLIC Innovation 2024.) Koska hankkeilla on rajattu toiminta-aika, hanketyössä tehtävän ekosysteemityön tavoitteena tulisi olla mahdollistaa lisärahoituksen saaminen käsiteltävälle teemalle ja sitä jatkavalle toiminnalle (Wise et al. 2022, s. 280).   

Laurean koordinoimassa CEGO – Circular Economy Goes East and West –hankkeessa kehitettiin Jaettujen haasteiden kimppuun vastuullisuuden ekosysteemeillä -ekosysteemien orkestraattoreille suunnattu koulutuspaketti, joka koostui viidestä osaamisalueesta. Nämä ovat 1) kumppanuussuhteet, 2) jaettujen haasteiden tunnistaminen ja yhteisöohjautuvuus, 3) hybridirahoitus ja portfoliojohtaminen, 4) yhteiskehittäminen ja projektit sekä 5) jaetun tiedon tuottaminen. (CEGO 2022; Seppälä & Keränen 2023a.) KauKo-hankkeen ekosysteemityössä painotamme näistä ensinnäkin jaettujen haasteiden tunnistamista ja yhteisöohjautuvuutta, joiden avulla pyrimme vahvistamaan sidosryhmien keskinäistä yhteistyötä (Seppälä 2024a). Sekä toiseksi hybridirahoitusta ja portfoliojohtamista, jonka puitteissa pyrimme ymmärtämään jaetun haasteen osa-alueita, niitä toteuttavia potentiaalisia projekti-ideoita sekä tutkimaan rahoituslähteitä, joiden avulla projekti-ideoita voitaisiin lähteä toteuttamaan (Seppälä 2024c).

KauKo-hankkeen ekosysteemityöpajasarja on suunnattu laajalle osallistujajoukolle, johon kuuluu kaupunkien, tutkimuslaitosten, yritysten, säätiöiden ja järjestöjen edustajia. Kaikki nämä toimijat työskentelevät tavalla tai toisella hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan teemojen parissa, ja heidän osallistumisensa tukee työpajojen keskeistä tavoitetta eli ekosysteemisen yhteistyön edistämistä. Työpajasarjan kautta pyritään edistämään yhteisymmärryksen luomista pääkaupunkiseudun hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan alalla toimivien organisaatioiden välillä sekä luomaan pohjaa tuleville yhteisille kehittämisprojekteille.

Sarjan aikana käydään läpi neljä keskeistä teemaa:

1. Tutustuminen ja jaetun haasteen tunnistaminen, jossa osallistujat määrittelevät yhteisen haasteen, johon yhdessä halutaan tarttua.
2. Teeman ja innovaatioportfolion osa-alueiden määrittely, jonka tarkoituksena on tunnistaa keskeiset hyvinvointiin liittyvät osa-alueet ja niiden kehitystarpeet.
3. Jatkotoimenpiteiden ja rahoituksen tunnistaminen, missä osallistujat kartoittavat mahdolliset rahoitusvaihtoehdot uusien hankkeiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi.
4. Yhteistyön luonteesta ja jatkosta sopiminen, jossa pohditaan, miten tulevaisuuden yhteistyötä voidaan parhaiten ylläpitää ja vahvistaa.

Kuva 1. KauKon ekosysteemityöpajaprosessin vaiheet.

Työpajasarjan ohjaa fasilitaattori Mervi Porevuo Mervuo Oy:stä. Hänen tehtävänään on rakentaa luottamusta osallistujien välille ja edistää heidän sitoutumistaan yhteistyöhön. Porevuon rooli on keskeinen sidosryhmien välisten vuorovaikutussuhteiden vahvistamisessa sekä osallistujien auttamisessa löytämään yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja, jotka voisivat saada jatkoa myös hankkeen jälkeen.

Jaetun haasteen tunnistaminen ja jaetun suunnan määritteleminen

Työpajasarjan ensimmäinen osa järjestettiin syyskuussa 2024. Työpajaan osallistui 12 hankkeessa tehdyn toimijakartoituksen perusteella tunnistettua henkilöä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungilta, valtion virastosta, ammattikoulusta ja ammattikorkeakouluista sekä järjestöistä. Ensimmäisen työpajan tavoite oli tutustua ja tunnistaa jaettu haaste.

Työpaja aloitettiin kahdella puheenvuorolla. Ensimmäiseksi kehittämispäällikkö Tanja Tasala Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) piti esitelmän aiheesta ”Hyvinvointi ja kuntien HYTE-johtaminen”, missä pureuduttiin muun muassa hyvinvoinnin eri osa-alueisiin, hyvinvointijohtamisen tärkeyteen, hyvinvointitalouteen ja kuntien rooliin hyvinvoinnin edistämisessä. Keskustelua syntyi muun muassa kuntien hyvinvointi-indikaattoreista ja siitä kuinka tehdä näkyväksi eri toimijoiden rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Osallistujilla oli myös yhteinen näkemys siitä, kuinka hyvinvoinnin edistäminen on sektorit ylittävää toimintaa. Tämän jälkeen Laurea-ammattikorkeakoulun ekosysteemiasiantuntija Mikael Seppälä viritti jaetun haasteen tunnistamiseen puhumalla ekosysteemityöstä yleisesti ja työpajasarjan tavoitteista. 

Työpaja työskentelyosiossa osallistujat ryhmittyivät neljään ryhmään, joissa he saivat seuraavat kolme aihetta pohdittavaksi:

1. Ytimessä hyvinvoiva ja terve kaupunkilainen. Mitä se tarkoittaa parhaimmillaan omaan kokemukseenne kaupunkilaisena peilaten?
2. Laatikaa visio Kaupungissa olevien HyTe-toimijoiden yhteistyölle hyvinvoivan ja terveen kaupunkilaiskokemuksen edistämiseksi. Millaista haluamme HyTe-yhteistyömme olevan tulevaisuudessa? 
3. Yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet – kolme pointtia molempia! Keskustelkaa yhdessä ja priorisoikaa tärkeimmät!

Kysymysten avulla ryhmät tunnistivat yhteisten keskustelujen ja pohdintojen elementtejä, joiden avulla voitaisiin määritellä jaetun haasteen ja suuntaa yhteistyölle. Koska hankkeen tavoitteena on edistää kaupunkilaislähtöisen, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ymmärrystä osallistujat pohtivat aihetta myös oman kaupunkilaiskokemustensa kautta ei pelkästään organisaatioiden edustajina. Ryhmätyön tuotoksista koostetaan yksi yhteinen jaetun haasteen ja suunnan määritelmä.

KauKo-hankkeen ekosysteemityöpajasarja jatkuu toisella työpajalla, jossa käymme osallistujien kanssa ensimmäisen työpajan tuotosten perusteella tehdyn jaettua suuntaa kuvaavan määritelmän. Pureudumme työpajassa erityisesti kaupunkilaislähtöisen, kokemuksellisen hyvinvoinnin eri osa-alueiden ymmärtämiseen, joita käytämme yhteistyötä konkretisoivan portfolion kokonaisuuksien määrittelyssä.

Kirjoittajatiedot:

Siiri Jalo, TKI-asiantuntija, sosionomi (YAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu. Jalo toimii asiantuntijana TKI-hankkeiden valmistelu- ja toteutustehtävissä sekä kouluttajana. KauKo-hankkeessa hän toimii ekosysteemiasiantuntijana.

Mikael Seppälä, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu. YTM, KM, KTM, MBA. Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee KauKo-hankkeen projektipäällikkönä. Hän koordinoi Laurean innovaatiojohtamisen ja ekosysteemien teematiimin toimintaa.

Roope Töllikkö, projektipäällikkö, Business Helsinki. LitM, BSc. Töllikkö on Helsingin osahankkeen, että koko KauKo-hankkeen projektipäällikkö. Akateeminen tausta on liikuntatieteiden ja –johtamisen puolella, mutta viime vuosina hän on hairahtanut TKI-toiminnan ihmeelliseen maailmaan liikkumisen, terveyden ja hyvinvoinnin teema-alueella.

Emilia Saarelainen, projektiasiantuntija, Business Helsinki. M.Sc ja MBA. Saarelainen on innovaatiojohtamisen asiantuntija, jolla on monipuolinen kokemus innovaatiotoiminnan edistämisestä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tällä hetkellä hän toimii KauKo-hankkeessa projektiasiantuntijana.

Lähteet

• CEGO. 2022. Jaettujen haasteiden kimppuun vastuullisuuden ekosysteemeissä.
• CLIC Innovation. 2024. Open Innovation Ecosystem Playbook. Viitattu: 13.9.2024.
• Seppälä, M. 2020. Lab loki #20: Mitä ovat innovaatiekosysteemit ja miten ne liittyvät viheliäisiin ongelmiin?
• Seppälä, M. & Keränen, K. 2023. Ekosysteemin mahdollisuudet – kuinka niitä voidaan hahmottaa? Laurea Long.
• Seppälä, M. 2023. Hyvinvoinnin ekosysteeminen innovaatiojohtaminen kaupungeissa. Laurea Journal.
• Seppälä, M. 2024a. Miten innovaatioyhteistyötä ja klusterikehittämistä tehdään Tanskassa? Laurea Journal.
• Seppälä, M. 2024b. Hyvinvoinnin innovaatiojohtaminen kaupunkiympäristössä. Ympäristö ja terveys -lehti 55:1. s. 68-71.
• Seppälä, M. 2024c. Leveraging Innovation Ecosystems for Wellbeing in Sustainable Cities. Laurea Journal.
• Wise, E., Eklund, M., Smith, M. & Wilson, J. 2022. A participatory approach to tracking system transformation in clusters and innovation ecosystems—Evolving practice in Sweden’s Vinnväxt programme.  Research Evaluation, Volume 31, Issue 2, April 2022, s. 271-287.