Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) jäteongelma on kasvava haaste, joka vaatii kiertotalouden innovaatioita ja uutta ajattelua. Sähkö- ja ElektroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla eli SERkut-hanke järjesti 7.6.2024 Kaupunkien kiertotalous ja elektroniikan uusi elämä -seminaarin, jossa tarkasteltiin eri näkökulmista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER) käsittelyn nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa pureudumme erityisesti seminaarin pohjalta kiertotalouden mahdollisuuksiin, joita sähkö- ja elektroniikkaromun tehokas hyödyntäminen voi tarjota.

Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) jäteongelma on laaja ja monimutkainen. Elektroniikkatuotteilla on lyhyet käyttöiät, merkittävä hiilijalanjälki ja pieni kierrätysaste. Lisäksi globaalisti haasteita tuottavat niissä käytettyjen kriittisten materiaalien saatavuus, ja jätteen käsittely epäinhimillisissä olosuhteissa. (Eerola ym. 2021; Puckett ym. 2018.) Kuluttajien ympäristö- ja vastuullisuustietoisuuden kasvu, tiukentuva lainsäädäntö, sekä nousevat elinkustannukset työntävät yrityksiä kehittämään kiertotalousratkaisuja myös elektroniikan alalla. Näitä ja muita kiertotaloutta kohti työntäviä tekijöitä käsittelemme tämän artikkelisarjan aiemmassa osassa: Muuttuva toimintaympäristö kirittää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotaloutta.

Kiertotalous on välttämättömyys materiaalien riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta, mutta se luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Muutokset toimintaympäristössä luovat tarvetta uusille toimintamalleille ja ratkaisuille, jotka mahdollistavat kiertotalouden toteutumisen globaalilla tasolla.

Liiketoimintapotentiaali piilee erityisesti laitteiden uudelleenkäytössä

Jätehierarkian mukaisesti kiertotaloudessa tulisi ensisijaisesti pidentää tuotteiden elinkaarta niiden käyttöikää pidentämällä (EUR-lex 2024). Alla kuviossa 1 avattu jätehierarkia kuvaa EU:n jätepuitedirektiivin määrittelemää jätteiden käytön ensisijaisuusjärjestystä edeten suositeltavimmasta (uudelleenkäyttö) vähiten suositeltavaan (loppukäyttö.) Käyttöiän pidentäminen edellyttäisi toimivaa palveluverkkoa elektroniikkalaitteiden ympärille, minkä avulla voidaan luoda lisää arvoa kuluttajille ja yrityksille. Sen sijaan, että toimiva tuote päätyy jätteeksi, voidaan sen käyttöikää samalla käyttäjällä pidentää huoltopalveluiden avulla. Sille voidaan myös luoda toisia ja kolmansia elinkaaria uusien käyttäjien parissa. Uudet elinkaaret mahdollistavat lisäarvon tuottamisen jo valmistetuista tuotteista murto-osalla siitä raaka-ainetarpeesta, mitä uusien tuotteiden valmistus vaatii (Pamminger, Glaser & Wimmer 2021).

VTT:n ja Uudenmaan kiertotalouslaakson SER-selvityksen mukaan uudelleenkäytössä piilee myös merkittävin liiketoimintapotentiaali (Castell-Rudenhausen & Karetie 2024). Elektroniikkalaitteiden käyttöajan pidentäminen tuo bisnesmahdollisuuksia ainakin huolto-, korjaus-, tuotepalveluna-, tietoturva-, datansiirto-, käytettyjen laitteiden myyntipalveluita, sekä kokonaisvaltaisia yritysten laitehallinnointipalveluita tarjoaville yrityksille.

Erilaiset tarpeet ja työtehtävät vaativat erilaista kapasiteettia laitteistolta. Suurta laskentatehoa tai graafista muistia vaativalle työlle, kuten videoeditoinnille, työnteko vanhalla laitteella voi olla aivan liian tehotonta. Toisaalta pääosin sähköpostin lähettämiseen konetta tarvitseva pärjää huomattavasti vanhemmalla laitteella. Yrityksille tähän tarpeeseen on kehitetty tuote palveluna -malli, jonka avulla pyritään löytämään ratkaisuja, jotka optimoivat sekä työn tehokkuuden että laitteiden pitkän käyttöiän. Suomessa ainakin 3stepIT-yritys tarjoaa tällaista palvelua. (Malinen 2024.) Tilausta on myös uusille ratkaisuille, jotka vastaavat aiemmin kuvattuun kohtaanto-ongelmaan.

Käytettyjen vaatteiden hankinnasta ja kustomoinnista on jo trendi-ilmiö (Korkman 2023). Esimerkiksi merkkitennarien tuunaamisesta halutaan ja halutaan maksaa (HS Nyt 2023). Vastaavalle imagon nostolle on tilausta myös käytetyn elektroniikan markkinoilla: trendikkäitä ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja tarjoavia toimijoita tarvitaan lisää, sillä markkinoiden laitteista uudelleenkäytettyjen laitteiden osuus on vain reilu 1 % (Uudenmaan Kiertotalouslaakso 2024). Käytetyn elektroniikan markkinoilla ei tuoda selkeästi esille vaihtoehtoa saada alkuperäisestä paranneltu, houkuttelevampi tai uniikimpi tuote.

Ympäristökestävyyden näkökulmasta vaikuttavinta olisi panostaa laitteiden käyttöikien ja uudelleenkäytön edistämiseen. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta elintärkeää olisi kuitenkin saada esimerkiksi myös harvinaiset maametallit laitteista talteen ja kierrätettyä tehokkaasti. Kokonaisuuden kannalta tarvitaan siis liiketoimintaratkaisuja kaikkiin kierron vaiheisiin.

SER-kierron liiketoimintapotentiaali täyteen käyttöön

SER-kierron täysi liiketoimintapotentiaali saavutetaan, kun esteisiin ja haasteisiin on kehitetty ratkaisuja, sääntely ohjaa vahvemmin suosimaan laitteiden uudelleenkäyttöä ja elektroniikan kiertoa, ja kuluttajat ymmärtävät uudelleenkäytön ja kierron tärkeyden sekä arvostavat käytettyjä tuotteita enemmän. Useat trendit ajavat kohti elektroniikan kiertotaloutta. Rohrbeck & Kumin (2018) tutkimuksen mukaan ennakointia systemaattisesti hyödyntävät yritykset ovat kannattavampia, kasvavat nopeammin ja suoriutuvat jopa 40 % vertailukohteena olevia yrityksiä paremmin. Toimintansa jatkuvuuteen tähtäävien yritysten kannattaakin viimeistään nyt alkaa kehittää uutta kiertotalouteen pohjautuvaa liiketoimintaa. Elektroniikan kysyntä globaaleilla markkinoilla on varmassa nousussa. Parhaille ratkaisuille on siis myös valtava vientipotentiaali.

Aiheen tärkeydestä ja merkittävästä liiketoimintapotentiaalista huolimatta markkinat ja toimintaympäristö eivät ole vielä täysin valmiita optimaaliselle SER-kierrolle. Kehitettävää löytyy esimerkiksi korjaus- ja myyntipalveluiden kustannustehokkuudessa ja houkuttelevuudessa. Edellisten lisäksi tarvitaan keinoja parantaa kuluttajien asenteita käytettyä elektroniikkaa kohtaan ja saada hylätyt laitteet paremmin kiertoon. (Heponiemi 2024). SER-kiertotalousliiketoiminnan esteisiin ja haasteisiin pureudumme tarkemmin artikkelisarjan kolmannessa osassa. Niihin ratkaisuja etsitään SERkut -hankkeen sidosryhmätyöpajoissa ja Design Sprintissä.

SER-kierron liiketoimintamahdollisuuksien valjastaminen houkuttelevaksi ja aidosti kannattavaksi liiketoiminnaksi ei ole yksinkertainen tehtävä. Kiertotaloutta ei kukaan tee yksin: viheliäisten ja kompleksisten ongelmien edistämiseen tarvitaan systeemistä yhteistyötä (Williams & Van’t Hof 2014). Yritykset voivat kehittää yhteistyötä esimerkiksi liittymällä olemassaoleviin verkostoihin tai osallistumalla hankkeisiin, joiden yhtenä tavoitteena on verkostojen tai ekosysteemien kehitys. Esimerkiksi SERkut -hankkeen kiertotalouskiihdyttämö, webinaarisarja ja työpajat tarjoavat yrityksille tietoa, uusia ideoita liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi ja haasteiden selättämiseksi sekä konkreettista tukea muun muassa yrityskohtaisten sparrausten muodossa. Tällä lomakkeella voit ilmoittautua mukaan kehittämään SER-alan liiketoimintamahdollisuuksia.

Lähteet

• Castell-Rudenhausen, M. & Karetie, S. 2024. Uudenmaan Kiertotalouslaakson SER-selvitys. Esitys Kaupunkien kiertotalous ja elektroniikan uusi elämä -seminaarissa 7.6.2024. Toistaiseksi julkaisematon.
• EUR-lex 2024. Sanasto: jätehierarkia. Viitattu 27.6.2024.
• Eerola, T., Eilu, P., Hanski, J., Horn, S., Judl, J., Karhu, M., Kivikytö-Reponen, P., Lintinen, P. & Långbacka, B. 2021. Digitalisaatio ja luonnonvarat. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimustyöraportti 53/2021. Viitattu 27.6.2024.
• Heponiemi, K. 2024. Motiva Services Oy. Kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaali. Esitys Kaupunkien kiertotalous ja elektroniikan uusi elämä -seminaarissa 7.6.2024. Toistaiseksi julkaisematon.
• HS Nyt, 2023. Veimme kirppis­lenkkarit suosittuun kenkä­pesulaan: Katso ennen ja jälkeen -kuvat. Viitattu 27.6.2024.
• Malinen, H. 2024. Kestävä IT ja elinkaarihallinta. Esitys Kaupunkien kiertotalous ja elektroniikan uusi elämä -seminaarissa 7.6.2024. Toistaiseksi julkaisematon.
• Pamminger, R. Glaser, S. & Wimmer, W. 2021. Modelling of different circular end-of-use scenarios for smartphones. The International Journal of Life Cycle Assessment. LCA for Manufacturing and Nanotechnology. Vol. 26, s. 470-482. Viitattu 27.6.2024.
• Puckett, J., Brandt, C. & Palmer, H. 2018. Holes in the Circular Economy: WEEE Leakage from Europe. A Report of the e-Trash Transparency Project. A Rep.e-Trash Transpar. Proj. 120. Viitattu 27.6.2024.
• Rohrbeck, R., Etingue Kum, M., Jissink, T., & Gordon, A. V. 2018. Corporate Foresight Benchmarking Report 2018: How leading firms build a superior position in markets of the future. Tymen and Gordon, Adam V., Corporate Foresight Benchmarking Report. Viitattu 27.6.2024: 10.2139/ssrn.3178562.
• Uudenmaan Kiertotalouslaakso 2024. Loppuraportti: Arvoketjujen mallinnus ja data-analyysi sähkö- ja elektroniikkaromun SER-arvoketjussa alueellisella tasolla. Viitattu 27.6.2024. Loppuraportti_SER.pdf (kiertotalouslaakso.fi)
• Williams, B. & Van ’t Hof, S. 2014. Wicked Solutions: A Systems Approach to Complex Problems.

Kuvat

• Euroopan tilintarkastustuomioistuin 2023. Visualisointi tehty EU:n jätepuitedirektiivin perusteella. Viitattu 27.6.2024.