Elektroniikan kiertotaloustyössä on vielä parannettavaa

Elektroniikan ja sähkö- ja elektroniikka (SE)-materiaalien kiertotalous ovat nousseet tärkeiksi painopistealueiksi Euroopan unionissa. SE-jätteen määrä ja sen tuottamiseen liittyvät geopoliittiset haasteet pitävät aihepiirin tärkeänä myös tulevaisuudessa. Suomi ja muut EU-maat ovat jo joutuneet rikkomusmenettelyyn koska elektroniikan kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ei ole saavutettu. Euroopan unioni on antanut jäsenmaille joukon suosituksia tavoitteiden saavuttamista varten.

Laurean ja Forum Virium Helsingin yhteistyöhankkeessa SERkut – Sähkö- ja ElektroniikkaRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla tunnistettiin SE-kiertotalouden toimijoita, annettiin suosituksia, kehitettiin liiketoimintamalleja sekä tehtiin käytännön pilotointia yhdessä Helsingin Kaupungin kanssa. Hankkeen tuottama työ muodostaa hyvän pohjan laurealaisille SE-kiertotalouden parissa toimiville jatkohankkeille.

Euroopan Unioni kirittää SE-materiaalien keräystä, kierrätystä ja korjausta

Elektroniikan kiertotalouden ja SE-materiaalien keräyksen ja kierrätyksen edistäminen ovat nousseet tärkeiksi painopisteiksi Euroopan Unionin tasolla. Tämän taustalla ovat SE-jätteen määrä ja sen nopea kasvu sekä se, että laitteiden valmistuksessa käytetään harvinaisia maametalleja. Nämä metallit on määritelty kriittisiksi raaka-aineiksi, joita tarvitaan teknologia- ja puolustusteollisuudessa ja uusiutuvan energian tuotannossa. Elektroniikan kiertotalouden ja kriittisten raaka-aineiden keräämisen edistämiseksi on säädetty EU-tason lainsäädäntöä, esimerkiksi SER-direktiivi ja kriittisten raaka-aineiden asetus. (Sorasahi 2026.)

EU:n tasolla SER-direktiivi on tärkeä SE-materiaalin käsittelyä ohjaava laki. Tämän direktiivin asettamia vaatimuksia ei kuitenkaan ole saavutettu, ja Suomi on joutunut muiden EU-maiden joukossa rikkomusmenettelyyn. Suomessa tuleekin luultavasti tapahtumaan muutoksia kansalliseen SER-asetukseen rikkomusmenettelyn takia. (Sorasahi 2026.)

Rikkomusmenettelyjen lisäksi EU on suunnitellut taloudellisia mekanismeja, joilla distettäisiin SE-materiaalin keräämistä. Käytännössä jäsenvaltioilta perittäisiin maksu sen mukaan, kuinka paljon SE-materiaalia jää keräämättä. Maksu olisi osa EU:n omien varojen järjestelmää eli se rahoittaisi EU:n budjettia suoraan. Ehdotus on osa heinäkuussa 2025 julkaistua EU:n omien varojen uudistusta eikä sitä ole vielä hyväksytty. Mikäli maksu hyväksyttäisiin, se voisi tulla voimaan aikaisintaan 2028. (Sorasahi 2026.)

Euroopan Unioni pyrkii edistämään myös elektroniikan korjaamista. Tässä keskeinen työkalu on korjauttamisoikeusdirektiivi. Direktiivi velvoittaa valmistajat korjaamaan EU:n korjattavaksi määrittelemiä yleisiä kotitalouskoneita. Tähän sisältyy myös kuluttajaelektroniikkaa, kuten älypuhelimia. Korjausvelvoitteen lisäksi direktiiviin kuuluu korjausmarkkinoiden elvyttäminen, eurooppalainen korjaustietolomake sekä korjaamista koskeva verkkoalusta. Direktiivi astuu voimaan vuoden 2026 kesällä. (Euroopan parlamentti 2024.)

Euroopan tasolla tunnistettuja kehityskohteita

Euroopan komissio ei ole pelkästään määrännyt rikkomusmenettelyjä koskien SE-kiertotalouden tavoitteita, vaan on myös antanut jäsenmaille joukon suosituksia siitä, miten voitaisiin edistää elektroniikan keräämisastetta. Nämä toimenpiteet sisältävät neljä pääluokkaa. Ensimmäinen luokka on taloudelliset kannusteet, joihin sisältyvät alennukset, etukupongit, panttijärjestelmät, rahapalkkiot. Toinen luokka on postipalveluiden hyödyntäminen palautuksiin, esimerkiksi ennakkoon maksetuilla palautuskuorilla. Kolmas luokka on kumppanuudet uudelleenkäyttö- ja takaisinottotoimijoiden välillä. Neljäs luokka on tietoisuuden lisääminen ja palautuspaikkojen näkyvyyden parantaminen. (Euroopan komissio 2023.)

Euroopan Komissio on myös aloittanut SER-direktiivin kehitysprosessin. Komissio on todennut, että vaikka direktiivi on saanut aikaan positiivista muutosta, se on jäänyt tavoitteistaan. Puutteiksi on todettu mm. matala keräysaste, tiettyjen tuoteryhmien jääminen direktiivin ulkopuolelle, sekä se, että direktiivi ei tarpeeksi kannusta kriittisten materiaalien takaisinottoon. (Directorate-General for Environment 2025.) Euroopan komissio on aloittanut muutosehdotusten käsittelyn, ja on odotettavissa, että myös SER-direktiivi tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. (Valpak 2026.)

Myös Euroopan tasolla toimiva Right to Repair Europe -kansalaisjärjestö on julkaissut listan suosituksista, jotka edistäisivät korjausoikeusdirektiivin toteutumista. Nämä toimenpiteet sisältävät muun muassa korjattavuuden pisteyttämisen, korjaamista estäviin käytäntöihin ja tuotesuunnitteluun puuttumisen sekä kansallisen tason toimenpiteet, jotka edistävät korjauttamista. Esimerkkeinä kansallisen tasoin toimenpiteistä nostetaan esille rahallinen tuki korjaamiselle, jota tarjotaan jo nyt Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Ruotsissa. (Right to Repair Europe 2025.)

SERkut-hanke edisti elektroniikan kiertotaloutta ja tunnisti kehityskohteita Suomessa

SERkut – Sähkö- ja ElektroniikkaRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla oli Laurean ja Forum Virium Helsingin yhteinen hanke, jossa edistettiin elektroniikan kiertotaloutta yhteistyössä Helsingin kaupungin Aikuisten työtoiminnan Digipajan työtoimintaryhmän (aiemmin Uusix-verstas) kanssa. Hankkeen toiminnan aikana tunnistettiin jatkokehityskohteita, jotka ovat osittain samoja kuin EU:n ja Right to Repair Europen tunnistamat kehityskohteet. Tämä tuo lisää painoarvoa kyseisille kehityskohteille.

SERkut-hankkeen loppujulkaisussa nimettiin kuusi SE-kiertotalouden edistämisen kannalta oleellista toimijaryhmää, joille annettiin suosituksia. Nämä ryhmät ovat yritysasiakkaat, kuluttaja-asiakkaat, jätehuolto, korjaajat ja korjattujen laitteiden myyjät, kaupungit ja julkiset toimijat sekä TKI-toimijat. (Lappalainen et al. 2026.)

Yritykset voivat edistää SE-kiertotaloutta tekemällä kestävistä tuotteista ja palveluista helpoimman vaihtoehdon kuluttajille. Tähän kuuluu myös kuluttajien huoliin vastaaminen, esimerkiksi huolehtimalla tiedonsiirrosta ja tietoturvasta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tuo etua skaalautuvuuteen ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mitä tulee kuluttajiin, olisi tärkeää huomioida laiteiden kokonaiskestävyys ja niihin sitoutuneet materiaalit. Tiettyjä yleisiä ennakkoluuloja esimerkiksi elektroniikan kierrätyksen tietoturvaa koskien olisi tärkeää päivittää. (Lappalainen et al. 2026.)

Jätehuollon toimijat tekevät jo nyt valtavasti työtä SE-kiertotalouden eteen. Suurin tunnistettu yksittäinen kehittämisen kohde liittyy laitteiden palauttamiseen uudelleenkäyttö- ja kierrätyskelpoisessa kunnossa. Tarvitaan palauttamista mahdollistavaa infrastruktuuria, joka on helposti saavutettavissa, ja jossa laitteet eivät rikkoonnu tai joudu varkaiden kynsiin. Tämä vaatii uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi kauppojen, postin ja pakettipalveluiden kanssa. Myös SE-laitteiden korjaajat ja korjattujen laitteiden myyvät tekevät myös jo nyt arvokasta työtä, mutta pitemmät takuut, tiedotus, alihankintaverkostojen hyödyntäminen ja palveluiden tarjoaminen yksityisasiakkaiden lisäksi myös isoille toimijoille lisäisivät alan vaikuttavuutta. Lisäksi laitekorjaajien kannattaa osallistua korjaamiseen liittyvän koulutuksen kehittämiseen. (Lappalainen et al. 2026.)

Kaupungit ja muut julkiset organisaatiot voisivat tukea elektroniikan kiertotaloutta vaatimalla tarjouspyynnöissä än pitkää ikää ja korjattavuutta mahdollistamalla julkisten tilojen käytön elektroniikan kiertotalouteen esimerkiksi järjestämällä tilaisuuksia jossa kerätään käytöstä poistunutta elektroniikkaa, sekä tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. TKI-toimijat voivat edistää SE-kiertotaloutta poistamalla oppisopimusten esteitä, osallistumalla pilotteihin, tekemällä näkyväksi kiertotalouden kokonaisvaltaiset hyödyt sekä korjauksen ja uudelleenkäytön kulurakenteet. TKI-toimijat voivat myös järjestää erityisesti nuorille suunnattuja hackathoneja, työpajoja ja koulutuksia sekä selvittää elektroniikan kiertotalouden roolia nuorten työllisyyden edistämisessä. (Lappalainen et al. 2026.)

Ekosysteemityö, pilotointi ja liiketoimintamallit SE-kiertotalouden edistämisen tukena

Koska eri toimijoiden tarpeet ja toimenpiteiden vaikutukset linkittyvät keskenään, tarvitaan yksittäisten organisaatioiden tai sektoreiden toimenpiteiden lisäksi ekosysteemistä näkemystä ja yhteistyötä. SERkut-hankkeessa tunnistettiin elektroniikan kiertotalouden toimijoita Suomessa, joihin kuuluvat yllä mainitun kuuden ryhmän lisäksi mm. lainsäätäjät a elektroniikkatuotteiden valmistajat. (Lappalainen et al. 2026) Laajemmasta perspektiivistä katsottuna SE-kiertotalouden ekosysteemin voidaan katsoa jakautuvan regulaatioon, uudelleenkäytön liiketoimintaan sekä innovaatiotoimijoihin. (Seppälä 2024.)

Pilotoinnit ovat yksi keino edistää elektroniikan kiertotaloutta mahdollistamalla käytännön kokeiluja. SERkut-hanke ja aikuisten työtoiminnan Digipajan työtoimintaryhmä toteuttivat pilotointia yhdessä. Digipaja pyrkii parantamaan työtoiminnan asiakkaiden työkykyä, työllistymismahdollisuuksia ja digitaalista osaamista. Digipajalle tuodaan kaupungin käytöstä poistettuja laitteita, ja Digipajalle työskentelevät korjaavat korjauskelpoiset ja purkavat korjauskelvottomat laitteet. Korjattuihin laitteisiin asennetaan Linux-käyttöjärjestelmä, ja ne myydään eteenpäin, erityisesti sosiaalitoimen ja työtoiminnan asiakkaille. Digipaja pilotoi toiminnanohjausjärjestelmää prosessien kehittämiseksi SERkut-hankkeen kanssa, ja tämä koettiin kokonaisvaltaisesti vahvistaneen Digipajan SE-materiaalien kierrätysprosessin toimivuutta. (Lappalainen et al. 2026.)

Elektroniikan kiertotalouden edistäminen vaatii myös kiertotalouden liiketoimintamallien ymmärrystä. SERkut-hankkeessa tutkittiin erilaisia kiertotalouden vaiheisiin liittyviä tyypittelyjä ja visualisointeja. Näiden pohjalta koostettiin kuvaus kiertotalouden arvoketjusta, joka koostuu kestävästä suunnittelusta, kiertävistä raaka-aineista, elinkaaren pidentämisestä sekä kestävästä myynnistä ja jakelusta. Kootun ymmärryksen perusteella SERkut-hankkeessa järjestettiin yrityskiihdyttämö, jossa yritykset pääsivät ideoimaan uutta liiketoimintaa ja kehittämään toimintamallejaan. (Lappalainen et al. 2026.)

SERkut-hankkeessa tehty työ muodostaa hyvän pohjan jatkotoimenpiteille elektroniikan kiertotalouden edistämisessä. Sekä Euroopan union in että kansalliselta tasolta on tulossa huomattavaa painetta lainsäädännön puolesta elektroniikan kiertotalouden edistämiseen. SE-materiaalien ja kriittisten raakamateriaalien tuotantoon vaikuttavat geopoliittiset haasteet eivät myöskään vaikuta ratkeavan nopealla aikataululla, joten aihepiiri tulee pysymään merkittävänä myös tulevaisuudessa. Elektroniikan kiertotalous on siis monella tasolla arvokas TKI-toiminnan kohde.