Miksi yritysten kannattaa ennakoida ja millaisilla ennakointimenetelmillä yritykset voivat kehittää liiketoimintaansa? Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämä VALUE-hankkeen työpaja nosti esiin ennakoinnin merkitystä yritysten strategisessa ajattelussa sekä tarjosi konkreettisia työkaluja tulevaisuuden liiketoiminnan muotoiluun.

Tämä artikkeli on osa artikkelisarjaa, jossa esittelemme liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää ennakoinnin tematiikkaa. Ensimmäisessä osassa pureudumme kysymykseen, miksi ennakointi on merkityksellistä pk-yrityksille, sekä esittelemme VALUE-hankkeen työpajassa käytettyjä ennakointimenetelmiä ja kanavia ennakointiosaamisen lisäämiseksi. Artikkelisarjan tulevissa osissa tulemme esittelemään ja avaamaan yksityiskohtaisemmin työpajassa käytettyjä menetelmiä.

Ennakoinnin hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä

Suomessa toteutetaan ennakointia kattavasti sekä kansallisella että maakuntatasolla esimerkiksi Kansallisen ennakointiverkoston ja maakuntaliittojen toimesta. Kansallisella tasolla ennakointia on Suomessa alettu rakentaa 1990-luvulla, ja ennakointijärjestelmää on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2004 (Pouru et al. 2020). Suomessa Kansallista ennakointiverkostoa koordinoi Sitra yhdessä muiden keskeisten ennakointitoimijoiden kanssa. Verkosto kokoaa yhteen ennakointityötä tekeviä toimijoita ja sen tavoitteena on tarjota vertaistukea ennakointiin, lisätä ennakointikyvykkyyttä, vahvistaa ennakoinnin kytköstä päätöksentekoon ja käydä verkoston toimijoita hyödyttävää keskustelua Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä. Kansallisen ennakointiverkoston sähköpostilistalle voi liittyä osoitteessa www.foresight.fi (Kansallinen ennakointiverkosto 2025).

Vantaalla on havahduttu siihen, että kansallisen tason ennakoinnin lisäksi tarvitaan myös paikallisen tason ennakointia, joka auttaa tukemaan kaupungin elinvoimaa sekä parantaa alueella toimivien yritysten uudistumis- ja kilpailukykyä varautumalla haasteisiin ja tarttumalla mahdollisuuksiin,

VALUE – Vantaan alueellinen ennakointimalli –hankkeen (2/2023–7/2025) tavoitteena oli luoda verkostomaisesti toimiva alueellisen ennakoinnin toimintamalli, joka tukee Vantaan alueella toimivien yritysten uudistumis- ja kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena oli alueellisten toimijoiden tulevaisuusajattelun ja ennakointikyvykkyyden vahvistaminen. Laurea-ammattikorkeakoulun (LAU) vastuulla VALUE-ennakointimallin kehittämisessä oli tuoda mukaan liiketoiminnan kehittämisen näkökulma.

Osana VALUE-hankkeen liiketoiminnan kehittämisen näkökulmaa, Laurea-ammattikorkeakoulu järjesti 7.2.2025 Vantaan alueen yrityksille sekä muille sidosryhmille työpajan: ”Ennakoinnin hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä”. Tilaisuuden alussa VTT:n Antti-Jussi Tahvanainen kertoi ennakoinnista tulevaisuuden muotoilun välineenä. Tahvanaisen esityksen jälkeen futuristi, erikoistutkija Sanna Ketonen-Oksi ja yliopettaja Minna Pura kertoivat lyhyesti Laurean strategista ennakointia tukevasta tutkimus-, koulutus-, ja yhteistyömahdollisuuksista. Tilaisuuden osallistavassa työpajaosuudessa ennakoinnin asiantuntija Jukka Laitinen (LAU) ja tulevaisuusmuotoilija Emilia Risu (LAU) esittelivät työkaluja tulevaisuuden liiketoiminnan muotoiluun, joita osallistujat testasivat pienryhmissä.

Miksi pk-yritysten tulisi kiinnittää huomiota pitkä aikavälin ennakointiin?

Liikaa trendien varaan jääminen pysähdyttää tulevaisuusorientaation kehittymisen. Yritysten kannattaisi toimia eri aikajänteillä; reagoida lyhyen aikavälin muutoksiin, mutta myös resursoida aikaa toimintaympäristön muutoksien seurantaan keskipitkällä aikavälillä. On myös hyvä pohtia mikä on yrityksen rooli tulevaisuudessa pitkällä aikavälillä. Miten maailma muuttuu ja miten se tulee vaikuttamaan oman yrityksen toimintaan, mitä se mahdollistaa sekä millaisiin asioihin yritys voi tarjota ratkaisuja. (Ketonen-Oksi 2024.)

Ennakointi auttaa etäännyttämään yrityksiä arjen toimista, kohdistamaan toimintaa ja menetelmiä niin, että yrityksissä toimivat henkilöt ymmärtävät ja pystyvät katsomaan oman toiminnan kehittämistä eri linssien kautta. On hyvä pohtia millaisilla oletuksilla, ajatuksilla, tiedolla ja taidolla tulevaisuustyöhön perehdytään ja tulevaisuustyötä tehdään (Ketonen-Oksi 2024). Olennaista ei ole absoluuttinen objektiivisuus, vaan tietoisuus erilaisista tulevaisuuden kehityspoluista, niiden mahdollisista vaikutuksista sekä yritysten roolista niiden toteuttamisessa. Ennakoinnin avulla voidaan hahmottaa isoja kokonaisuuksia, sekä keskittyä pienempiin yksityiskohtiin. Moniperspektiivisen tarkastelun ja ristiriitojen käsittelyn avulla voidaan tasapainoilla toivottujen tulevaisuuksien saavuttamiseen vaadittavien sekä käytettävissä olevien resurssien ja kompetenssin välillä. (Ketonen-Oksi, Pura & Kivelä 2024.)

VALUE-hankkeessa tuotetun Puhetta ennakoinnista –videosarjan avulla pääset tutustumaan tarkemmin näkemyksiin yritysten ja järjestöjen tekemästä ennakointityöstä:

• Puhetta ennakoinnista: Miksi yritysten kannattaa ennakoida?
• Puhetta ennakoinnista: Miten ennakointiin kannattaa tarttua pk-yrityksissä?
• Puhetta ennakoinnista: Järjestöjen tekemä ennakointi

Kilpailukykyä tulevaisuusorientoituneella strategialla

Pk-yritykset operoivat kilpailussa ympäristössä, rajallisilla resursseilla, vasten suurempia yrityksiä, joilla resursseja on enemmän. Pienten ja keskisuurten yritysten olisi hyvä allokoida heidän rajalliset resurssinsa viisaasti, eritoten pk-yritysten ollessa herkkiä toimintaympäristön ulkoisille muutoksille tai shokeille. Luultavasti myös yrityksien sidosryhmät luottavat paremmin yrityksiin, joilla on tulevaisuuteen fokusoitunut visio. (Tahvanainen 2025.)

Yrityksen ennakoinnin ja strategisen johtamisen asiantuntijan (VTT) Antti-Jussi Tahvanaisen (2025) mukaan tulevaisuuteen katsovan organisaation olisi hyvä luoda kulttuuri, joka panostaa resilienssiin, ja arvostaa luovuutta sekä proaktiivisia ongelmanratkaisukykyjä. Toimet, joilla pk-yritykset voivat parantaa uusiutumis- ja kilpailukykyään ovat:

• Paranna yrityksesi resilienssikyvykkyyttä identifioimalla haasteita ennen kuin ne ilmaantuvat. Yrityksen resilienssillä tarkoitetaan organisaation kykyä ennakoida, sopeutua ja toipua nopeasti ulkoisista häiriöistä säilyttäen samalla toimintakykynsä ja pitkän aikavälin kilpailuetunsa (Kupari & Montonen 2019; Hamel & Valikangas 2003).
• Paranna sijoitetun pääoman tuottoa (ROI) kohdistamalla kulut strategisiin tavoitteisiin ja ennakoimalla trendejä
• Positioi yrityksesi aikaiseksi adaptoijaksi tai innovaattoriksi sinisen merenmarkkinoilla. Yritysten näkökulmasta termillä ”sininen meri” viitataan uusiin, tutkimattomiin markkinoihin tai liiketoimintamahdollisuuksiin, joissa kilpailu on vähäistä tai olematonta (Kim & Mauborgne 2015).
• Mahdollista älykkäämmät, ketterämmät strategiat, jotka hyödyntävät markkinoiden aukkoja suurten ja pienempien yritysten välissä
• Rakenna luottamusta ja uskottavuutta osoittamalla sidosryhmille, että yrityksesi on valmistautunut tulevaisuuteen

Tahvanainen myös kuulee paljon vastaväitteitä siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat liian pieniä tulevaisuuden ennakointiin, se koetaan liian abstraktiksi tai että olosuhteet pakottavat yrityksen keskittymään nykyhetkeen. Tähän hänellä on vastauksia: (1) ennakointi on skaalautuvaa ja voidaan mukauttaa pk-yritysten tarpeisiin ilman suurempia investointeja, (2) työkalut, kuten skenaarioiden luominen ja trendianalyysi, tuottavat konkreettisia oivalluksia, jotka suoraan ohjaavat strategiaa, (3) ennakointi ei sivuuta nykyisiä haasteita; se integroi ne tulevaisuuteen suuntautuvaan suunnitteluun.

Ennakointimenetelmien kokeilua käytännössä

Tilaisuuden alustusten jälkeen siirryttiin työpajaosuuteen, jonka tavoitteena oli kokeilla ennakointimenetelmiä liiketoiminnan kehittämiseen. Työpajan lämmittelytehtävänä toimi Sense breaking –harjoitus, tämän jälkeen keskityimme liiketoimintaympäristön kartoitukseen DEFT-menetelmää hyödyntäen ja lopuksi tutustuimme Uudenmaan 2050 skenaarioihin ja loimme niistä kumpuavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Sense breaking -harjoituksen (Kuva 2) avulla voidaan tunnistaa katveeseen jääviä teemoja ja signaaleita, jotka saattavat tulevaisuuden kannalta olla merkityksellisiä (Sitra 2022). Tulevaisuudentutkija Joseph Voroksen (2021) mukaan Sense breaking tapaisten harjoitusten avulla voidaan skannata tulevaisuutta, opetella kuvittelemaan uusia mahdollisuuksia ja hypoteeseja sekä arvioida ja kritisoida niitä skeptisesti. Tutustu Sitran materiaaliin täältä.

Työpajan toisessa osiossa lähdimme kartoittamaan liiketoimintaympäristöjä DEFT-menetelmää hyödyntäen. Adam Gordonin (2010) kehittämä DEFT (Drivers, Enablers, Friction, Turners) on viitekehys, joka auttaa ymmärtämään ja analysoimaan trendejä syvällisemmin. DEFT-menetelmä tarjoaa rakenteen, jonka avulla voidaan tunnistaa ja analysoida trendien taustalla olevia voimia. Tämä auttaa ennakoimaan, miten trendit voivat kehittyä tulevaisuudessa ja mitkä tekijät voivat vaikuttaa niiden suuntaan. Tässä työpajassa viitekehystä hyödynnettiin muutosvoimien tarkasteluun (Kuva 3 ).

Työpajan viimeisessä osiossa tutustuttiin Uusimaa 2025 kolme skenaariota tulevaisuuteen julkaisun skenaarioihin; Valtiojohtoinen vihreä siirtymä, Globaali talouden veturi ja Sulkeutuva yhteisöllisyys. Osallistujien tavoite oli ideoida uusia liiketoimintamahdollisuuksia pohjautuen kulloisenkin skenaarion tulevaisuuden kuvaan. Ideana menetelmässä oli miettiä uusia ratkaisuja, tuotteita, palveluita tai toimintamalli -konsepteja vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Konseptoinnissa määriteltiin mm. ratkaisun/tuotteen/palvelun nimi, idea, tarkoitus ja kohderyhmä. Kyseinen tehtävä pohjautui soveltavin osin visioivan konseptoinnin menetelmään, joka yhdistää tulevaisuuden tutkimuksen ja konseptoinnin (Kuva 4).

Inspiroidu ennakointimenetelmien hyödyntämisestä

Työpajan lopussa kerätyn palautteen perusteella osallistujat oppivat työpajassa uutta muun muassa ennakointimenetelmistä, ennakointityöskentelyyn liittyvistä työtavoista sekä tulevaisuuteen liittyvistä termeistä. Vastausten perusteella osallistujat aikovat hyödyntää organisaatioissaan ennakointityökaluja suunnittelussa, kehittämisessä, strategiatyössä, tarjoomakehittämisessä sekä tulevan kuluttajan näkemysten kartoittamisessa. VALUE-hankkeen työpaja onnistui siis tarjoamaan osallistujille tietoa ennakoinnista ja sen menetelmistä sekä innostamaan heitä hyödyntämään ennakointia omissa organisaatioissaan.

Yhdessä työpajassa tai yhden artikkelin keinoin on kuitenkin rajallista tutustua ennakointiin ja sen menetelmiin. Ennakointiosaamisen vahvistamista voi jatkaa itsenäisesti VALUE-hankkeessa tehdyn verkkokurssin avulla Laurea Smart alustalla . Vahvista tulevaisuusajattelun ja ennakointiosaamistasi maksuttomalla ja avoimella ”Ennakointi toiminnan suunnittelussa” – verkkokurssilla. Tässä makupala verkkokurssin sisällöstä: Tulevaisuus on ennakointia ja tekoja.

Lähteet

• Gordon, A. 2010. A DEFT Approach to Trend-Based Foresight. Viitattu 10.4.2025. https://www.researchgate.net/publication/46533831_A_DEFT_Approach_to_Trend-Based_Foresight
• Hamel, G., & Välikangas, L. 2003. The quest for resilience. Harvard Business Review, 81(9), 52–63. Viitattu 24.4.2025. https://hbr.org/2003/09/the-quest-for-resilience
• Ketonen-Oksi, S. 2024. Puhetta ennakoinnista: Miten ennakointiin kannattaa tarttua pk-yrityksissä? Viitattu 10.4.2025. https://www.youtube.com/watch?v=iSr_wxK7LC8
• Ketonen-Oksi, S., Pura, M. & Kivelä, S. 2024. Avoin ambidekstrisyys – avain tulevaisuustietoisuuteen. Futura 1/2024, s. 26–38. Viitattu 10.4.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024081264577
• Kim, W. C., & Mauborgne, R. 2015. Blue Ocean Strategy: How to Create Uncontested Market Space and Make the Competition Irrelevant. Boston, Massachusetts. Harvard Business Review Press, 2015.
• Kupari, I. & Montonen, N. 2019. Organisaation muutosjoustavuuden arviointi ja kehittäminen. Teoksessa: Johtaminen ja yrittäjyys digiaikana (toim. Mäkimurto-Koivumaa, S.). B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 28/2019. Lapin ammattikorkeakoulu. Rovaniemi[AL3] . https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-336-2
• Pouru, L., Minkkinen, M., Auffermann; B., Rowley, C., Malho; M., & Neuvonen, A. 2020. Kansallinen ennakointi Suomessa 2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:17. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-948-6
• Sitra 2022. Sense breaking. Viitattu 10.4.2025. https://www.sitra.fi/caset/tyokalu-sense-breaking/
• VALUE – Vantaan alueellinen ennakointimalli. Hankkeen verkkosivu. Viitattu 20.2.2025. VALUE – Vantaan alueellinen ennakointimalli | Vantaa
• Voros, J. 2021. Heuristic principles for scanning. Viitattu 1.4.2025. https://thevoroscope.com/2021/03/22/heuristic-principles-for-scanning/