Tulevaisuusajattelu ja strateginen ennakointi ovat keskeisiä osaamisalueita muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) kehittämispohjaisen oppimisen eli Learning by Developing (LbD) -malli mahdollistaa opiskelijoille ennakointiosaamisen syventämisen käytännön kehittämistyössä. Maahanmuuttajien yrittäjyyspolku -hankkeessa (MYP) opiskelijat sovelsivat ennakointimenetelmiä liiketoimintaideoiden tukena ja kehittivät samalla ymmärrystään ennakoinnin merkityksestä yrittäjyyden alkuvaiheessa.

Kuva: m8-group / Pixabay

Yksi Laurean strategisista tavoitteista on soveltaa LbD -mallia alemmissa ja ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Tätä toteutetaan muun muassa yhdistämällä opetusta tutkimus, kehitys ja innovaatio eli TKI-hankkeisiin, joissa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa aidoissa työelämätilanteissa osana hanketiimiä. (Laurea 2025a.)

MYP-hankkeen päätavoite on edistää yrittäjyydestä kiinnostuneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yrittäjyyttä, itsensä työllistämistä ja työllisyyttä erityisesti työvoimapula- ja murrosvaihealoilla. Hanketta toteuttavat Laurea sekä Espoon Seudun Uusyrityskeskus. Laurean tehtävä hankkeessa on luoda yrittäjyyttä tukevia opetussisältöjä. Yhtenä sisällöistä oli liiketoimintaennakointia tukeva työpajakonsepti. (Espoon seudun uusyrityskeskus 2024; Laurea 2025b.)

Hankkeessa toimi kolmen Laureassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK) suorittavan opiskelijan ryhmä. Opiskelijoiden päävastuulla oli työpajasisältöjen kääntäminen englannin kielelle, palautteen keruun suunnittelu sekä toteutus, ja sen pohjalta tehtävä kehitystyö sekä avustaminen työpajojen fasilitoinnissa. Laureassa hankeryhmän opiskelijajäsenellä on aina selkeä rooli ja oma tehtäväalue, johon hän saa ohjaajalta tukea. Oppimisen ja osallisuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että opiskelijoilla on hankkeen teemasta riittävästi taustatietoa ja ymmärrystä sekä motivaatiota hanketyöskentelyyn. Maahanmuuttajien yrittäjyyspolku-hankkeessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat pääsivät eritoten syventämään ennakointiosaamistaan. (Espoon seudun uusyrityskeskus 2024; Laurea 2025b.)

Miksi ennakointiosaaminen on tärkeää?

Viime vuosien aikana organisaatioissa on alettu ymmärtää tulevaisuusajattelun ja sitä soveltavan strategisen ennakoinnin merkitys. Ennakointia hyödynnetään organisaatioissa yhä useammin muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamisessa ja sen avulla pystytään ymmärtämään paremmin toimialan mahdollisia, todennäköisiä sekä toivottavia tulevaisuuksia. (Schwarz 2023.) Tämä parantaa päätöksenteon laatua ja auttaa menestymään kilpailutilanteessa (Gordon, Rohrbeck & Schwarz 2019).

Ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun myötä yksilö kykenee myös paremmin tunnistamaan omia ajattelun vinoumiaan sekä niiden vaikutusta päätöksentekoon. Parhaimmassa tapauksessa sen avulla voidaan siis laajentaa mahdollisuuksien avaruuden hahmottamista sekä nopeuttaa päätöksentekoa. (Schwarz 2023.) Rohrbeck ja Kum (2018) ovat todentaneet tutkimuksessaan, että ennakoinnin menetelmiä hyödyntämällä organisaatiot menestyvät kilpailutilanteessa kilpailijoitaan paremmin. Buehringin ja Bishopin (2020) mukaan ennakointi mahdollistaa yhteisen vision ja suunnan määrittämisen, jota kohti organisaation halutaan kulkevan.

Schwarzin (2023) mukaan laadukas ennakointiprosessi sekä edellyttää että luo osallisuutta ja yhteistyötä. Yhdessä tekeminen on keskeinen elementti ennakointityössä ja yhteistyössä ihmiset voivat vaikuttaa aktiivisesti tulevaisuuden suuntaan. Parhaimmillaan ennakointiprosessi toimiikin vuorovaikutuksen mahdollistajana sekä alustana tulevaisuuskuvien luomiselle. Myös Buehringin ja Bishopin (2020) mukaan ennakointi mahdollistaa dialogin kautta yhteisen ymmärryksen muodostamisen.

Käytännön ennakointiosaamisen kerryttämistä työpajojen kautta

MYP-hankkeessa työskennelleet Laurean opiskelijat fasilitoivat hankkeen kahta työpajaa, joissa sovellettiin Laurean kohderyhmälle räätälöityä “Tulevaisuustutka”-menetelmää. Menetelmän tavoitteena on vahvistaa ennakoivaa näkökulmaa liiketoimintaidean suunnitteluvaiheessa.

Työpajoihin osallistui maahanmuuttajataustaisia Espoon yrityskeskuksen asiakkaita sekä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Työpajojen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien ymmärrystä ennakoinnin hyödyistä liiketoiminnan suunnittelussa sekä tarjota helposti sovellettavia menetelmiä yritysidean itsenäiseen kehittämiseen.

Tulevaisuustutkan ensimmäisessä vaiheessa toimintaympäristöä havainnoidaan PESTLE-viitekehyksessä (kuva 1) eli osallistujat etsivät liikeideaansa vaikuttavia muutosilmiöitä poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen, teknologisen, oikeudellisen sekä ympäristöön liittyvien ulottuvuuksien näkökulmasta (Makos 2024). Työpajojen kontekstissa potentiaalisesti liiketoimintamalleihin vaikuttavia muutosilmiöitä oli kerätty etukäteen kuhunkin kategoriaan kymmenkunta ajan säästämiseksi.

Kuva 1. PESTLE-taulukko muutosilmiöiden etsinnän tueksi. (Kuva MYP-hanketiimi 2024, mukailtu Andreas Lindenberg)

Toisessa vaiheessa siirrytään kriittisten muutosilmiöiden vaikutusanalyysiin tulevaisuuspyörän (futures wheel) avulla (kuva 2). Tulevaisuuspyörässä arvioidaan muutosilmiöiden positiivisia ja negatiivia vaikutuksia liiketoimintamalliin. Työapajassa pyörän keskelle sijoitettiin vapaasti PESTLE-kategorioista yksi muutosilmiö, jolla aloitteleva yrittäjä arvioi olevan potentiaalisesti suurin vaikutus liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän jälkeen pyörän sisäkehälle kartoitettiin muutosilmiöiden suoria vaikutuksia ja ulommalle kehälle epäsuoria vaikutuksia liiketoimintaan. (Swanson 2020.)

Kuva 2. Tulevaisuuspyörä muutosilmiöiden vaikutusten analysointiin. (Kuva MYP-hanketiimi 2024, mukailtu Matthew Stephens)

Viimeisessä vaiheessa vaikutusmatriisin (kuva 3) avulla pohditaan tarkemmin näiden vaikutusten hyödynnettävyyttä sekä niihin varautumista. Tarkoituksena on pohtia, kuinka positiivisia vaikutuksia voidaan vahvistaa sekä toisaalta, kuinka heikentää ja varautua negatiivisiin vaikutuksiin.

Kuva 3. Vaikutusmatriisissa syvennytään vaikutusten edellyttämiin toimenpiteisiin. (Kuva MYP-hanketiimi 2024, mukailtu Matthew Stephens)

Opiskelijatiimin työskentely ja aineiston keruu

Opiskelijatiimi suunnitteli työpajojen palautteenkeruun sekä koordinoi palautteen pohjalta tehtäviä muutoksia työpajan kulkuun. Lisäksi opiskelijat osallistuivat työpajoihin apufasilitaattoreina auttaen osallistujia arvioimaan relevantteja muutosilmiöitä sekä selkeyttäen eri vaiheiden tavoitetta ja tarkoitusta. Työpajatyöskentely syvensi opiskelijoiden menetelmäosaamista ja vahvisti heidän ymmärrystään ennakoinnin merkityksestä toimintaympäristön laaja-alaisessa jäsentämisessä sekä piilevien näkökulmien esiin tuomisessa.

Opiskelijatiimi arvioi työpajojen suunnittelu- ja toteutusvaiheita osallistujapalautteen, havainnoinnin ja yhteisten reflektiokeskustelujen pohjalta. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja siitä nostettiin esiin keskeiset kehityskohteet. Näiden perusteella opiskelijatiimi reflektoi omaa toimintaansa ja teki muutoksia työpajojen materiaaleihin ja toteutukseen seuraavia kertoja varten.

Aineiston tulkinta osoitti, että ennakoinnin teoreettisen perustan ymmärtäminen oli opiskelijatiimille keskeistä suunnitteluvaiheessa ennen työpajojen toteuttamista. Taustatieto auttoi sekä asettamaan työpajan tavoitteet oikeaan viitekehykseen että muotoilemaan tarkoituksenmukaisia kysymyksiä osallistujille. Työpajojen aikana opiskelijat havaitsivat konkreettisesti, kuinka menetelmät tukivat ennakoinnin tavoitteita.

Erityisesti osallistujapalautteen perusteella työpajat tarjosivat uusia oivalluksia ja lisäsivät ymmärrystä muutosilmiöiden moninaisuudesta ja vaikutuksista toimintaympäristöön.

Työpajojen yritysesimerkit auttoivat opiskelijoita hahmottamaan ennakoinnin sovellettavuutta eri liiketoimintaympäristöissä. Ne avasivat myös uusia näkökulmia ja toivat esiin ennakointiin liittyviä haasteita. Erityisesti korostui yhteisen keskustelun ja ajatustenvaihdon merkitys. Kuten Schwarz (2023) toteaa, ennakointi on luonteeltaan vuorovaikutteista, ja näkökulmien moninaisuus sekä uudet oivallukset syntyvät dialogin kautta. Tämä ilmeni työpajoissa osallistujien aktiivisena tarpeena keskustella muutosilmiöistä ja niistä tekemistään havainnoista.

Vuorovaikutteisuus toi kuitenkin myös haasteita. Osallistujien liiketoimintaideat edustivat eri toimialoja, mikä teki opiskelijoiden roolista haastavan tilanteissa, joissa toimialatuntemus oli rajallista. Jatkossa saman toimialan yrittäjien välinen vuoropuhelu voisi tarjota osallistujille syvempää ja käytännönläheisempää vertaistukea.

Johtopäätökset

Laurean strategian ja LbD-mallia noudattaen hankkeen YAMK-opiskelijat pääsivät soveltamaan oppimaansa teoriaa käytännössä Laurean TKI-hanketyön kautta (Laurea 2025). Maahanmuuttajien yrityspolku-hanke tarjosi kiinnostavan kontekstin, sillä toimintaympäristön ja sen muutosten hahmottaminen on keskeistä liiketoiminnan käynnistämisessä. Aidot asiakastilanteet ja yritysesimerkit konkretisoivat ennakoinnin merkityksen ja toivat esiin sen onnistumiseen vaikuttavat keskeiset tekijät.

Schwarz (2023) toteaa jatkuvan, systemaattisen ja organisaation läpäisevän ennakoinnin mahdollistavan organisaatioille tulevaisuussuuntautuneen toiminnan ilman jatkuvaa reagointitarvetta toimintaympäristön yllättäviin muutoksiin. Liiketoimintaidean suunnitteluvaiheessa ennakointi on keskeistä, jotta ennen investointeja voidaan muodostaa kokonaisvaltainen käsitys toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista. Työpajakokemusten perusteella ei ole itsestään selvää, että aloittelevat yrittäjät kykenevät tähän ilman ennakoinnin menetelmiä.

Osallistuminen maahanmuuttajien yrityspolku -hankkeen toteutukseen syvensi opiskelijoiden ennakointiosaamista ja lisäsi ymmärrystä ennakoinnin menetelmien soveltamisesta käytännössä. Hankeyhteistyö tarjosi myös mahdollisuuden reflektioon ja dialogiin sekä opiskelijatiimin kesken että laajemmin hankkeen asiantuntijaverkostossa.

LbD-pedagogiikka osoittautuikin vaikuttavaksi oppimistavaksi, joka tukee sekä osaamisen kehittymistä että ammatillisten verkostojen laajentumista mahdollistaen opiskelijoille merkityksellisen ja monitasoisen oppimiskokemuksen.

Lähteet

• Buehring, J., & Bishop, P. C. 2020. Foresight and design: New support for strategic decision making. She Ji: The Journal of Design, Economics, and Innovation, 6(3), 408-432.
• Espoon seudun uusyrityskeskus. 2024. Maahanmuuttajien yrittäjyyspolku. Viitattu 1.3.2025.
• Gordon, A., Rohrbeck, R., & Schwarz, J. O. 2019. Escaping the ”faster horses” trap: bridging strategic foresight and design-based innovation. Technology innovation management review 9 (8), 30-42.
• Laurea. 2025. Strategia 2035. Viitattu 1.3.2025.
• Laurea. 2025b. MYP: Maahanmuuttajien yrittäjyyspolku. Viitattu 17.6.2025.
• Makos, J. 2024. What is PESTLE Analysis? Viitattu 21.5.2025.
• Rohrbeck, R., & Kum, M. E. 2018. Corporate Foresight and its Impact on Firm Performance: A Longitudinal Analysis. Technological Forecasting and Social Change, Volume 129: 105–116.
• Schwarz, J. O. 2023. Strategic Foresight: An Introductory Guide to Practice. E-kirja. UK:Routledge.
• Swanson, J. 2020. Futures Wheel: A Tool for Examining Implications of Change. Viitattu 21.5.2025.

Artikkelissa on käytetty ChatGPT tekoälyä kielen sujuvoittamiseen.