Työelämä muuttuu nopeasti, ja osaamisen kehittäminen on noussut keskiöön niin yksilöiden kuin organisaatioiden menestyksessä. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan osaltaan ENOT-hanke (Ennakoitua osaamista työelämään, ESR+ rahoitus 1/2025 – 5/2027), jossa kehitetään työpaikoille yhteistoimintamalli ja työpedagogiikan opas, jotka edistävät henkilöstön osaamisen kehittämistä hyödyntämällä digitaalisia työkaluja.

ENOT-hanke järjesti webinaarin 11.6.2025 hankkeen nimen mukaisesta teemasta eli ”Ennakoitua osaamista työelämään”. Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja: Mastos Oy:n Outi Ihanainen-Rokio kertoi oppimismyönteisestä kulttuurista, Opetushallituksen Maria Clavert ennakoinnista osaamisen tunnistamisessa ja Laurea-ammattikorkeakoulun Esa Hukkanen osaamisen tunnistamisesta kasvun tukena.

Työ- ja elinkeinoministeriön Teija Felt avasi tilaisuuden korostamalla osaamisen tunnistamisen merkitystä niin yksilöille kuin organisaatioille. Muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa oppimista ja kykyä tunnistaa sekä hyödyntää monimuotoista osaamista. Feltin mukaan osaamisen tunnistaminen tukee työntekijöiden motivaatiota, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Yksilölle se tarjoaa välineitä urasuunnitteluun, alanvaihtoon ja oman osaamisen kehittämiseen. Yhteiskunnallisella tasolla vaikutukset näkyvät työllisyyden, innovaatioiden ja työelämän vetovoiman kasvuna. Esityksessään Felt rohkaisi myös hyödyntämään valtakunnallisten kehittämishankkeiden tuloksia, kuten osaamispolku.fi, joka tarjoaa digitaalisia työkaluja osaamisen tunnistamiseen ja urasuunnitteluun.

Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:sta puhui oppimismyönteisestä kulttuurista ja siitä, miten oppiminen työelämässä ei ole vain formaalia koulutusta, vaan jatkuvaa vuorovaikutusta ja identiteettityötä. Ihanainen-Rokio mainitsi, että työpaikka on merkittävä oppimisympäristö aikuiselle, sillä työuran aikaisesta oppimisesta 80 % tapahtuu työtä tehdessä. Hän korosti, että oppiminen lähtee yksilön omista käsityksistä ja kehittyy yhteisön tuella. Johtamisella ja kulttuurilla on suuri merkitys. Oppimista tukeva johtaminen edellyttää oman oppimiskäsityksen avointa tarkastelua ja tarvittaessa sen päivittämistä. Se edellyttää myös aktiivista osallistumista monenlaisiin oppimisprosesseihin sekä uteliaisuutta ja halua ymmärtää uutta. Kannattaa antaa aikaa ajattelulle ja tarttua rohkeasti esiin nouseviin tilaisuuksiin ja tilanteisiin ja suunnata huomionsa ihmisten potentiaaliin. Lopuksi Ihanainen-Rokio rohkaisi, että jokainen voi olla oppimisaktiivi ja innostaa muita oppimaan yhdessä.

Opetushallituksen Maria Clavert kertoi Opetushallituksessa tehtävästä osaamisen ennakointityöstä sekä esitteli esimerkkejä ennakointityön tuloksista. Opetushallituksessa tehdään sekä osaamistarpeiden laadullista ennakointia että koulutustarpeiden määrällistä ennakointia. Opetushallituksen ennakointitulokset julkaistaan nykyään opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa. Esimerkkinä osaamisen laadullisesta ennakoinnista Clavert esitteli huoltovarmuuteen liittyviä osaamistarpeita, joiden merkitys kasvaa vuoteen 2035 mennessä. Tärkeitä osaamisalueita ovat muun muassa jatkuvuudenhallinta, tieto- ja viestintäteknologia, viestintä ja medialukutaito, resilienssi sekä kulttuurinen osaaminen. Näiden osaamisten huomiointi koulutuksessa on kuitenkin toistaiseksi hajanaista. Määrällisen lähestymistavan osalta Clavert kertoi työvoiman kysynnän ja tarjonnan muodostamasta kohtaannosta. Niihin liittyviä tuloksia löytyy eri ammattialoilta Vipusesta.

Lopuksi tuotiin esiin tarve yhdistää laadullinen ja määrällinen ennakointi, jotta koulutusta ja osaamista voidaan suunnata entistä ennakoivammin työelämän tarpeisiin.

Laurea-ammattikorkeakoulun Esa Hukkanen toi esiin osaamisen tunnistamisen merkityksen sekä yksilön ammatilliselle kasvulle, että organisaation menestykselle. Hän muistutti, että työntekijän onnellisuus ja työn mielekkyys ovat yhteydessä tuottavuuteen. Osaamisen lisäksi tarvitaan motivaatiota ja sopivaa haastetta. Hukkanen kertoi, että osaamisen tunnistaminen ei rajoitu vain koulutukseen ja työkokemukseen. Myös harrastukset, perhe-elämä ja vapaa-aika voivat paljastaa taitoja, jotka rikastuttavat työyhteisöä. Kun työntekijän henkilökohtaiset tavoitteet kohtaavat organisaation tarpeet, syntyy aitoa motivaatiota ja kasvua. Hukkasen mukaan työnantajien kannattaa tukea työntekijöitä kasvamaan tehtävien mukana ja tarjoamaan sopivan haastavia mahdollisuuksia. Samalla on tärkeää sanoittaa sekä nykyiset että tulevat osaamistarpeet niin yksilön kuin organisaation tasolla. On tärkeää ymmärtää, että työntekijän ammatillinen kasvu ja organisaation taloudellinen kasvu kulkevat käsi kädessä.

Webinaarin lomassa osallistujia aktivoitiin Mentimeter-kyselyllä, jossa tehtävänä oli pohtia, miten kukin tunnistaa omaa osaamistaan. Vastausten perusteella oman osaamisen tunnistamisessa auttavat muun muassa palaute, vertaistuki ja reflektio. Lisäksi keinoina mainittiin ongelmien ratkaiseminen, käytännön tekeminen ja kokeileminen sekä yleensäkin vuorovaikutus kollegoiden kanssa.

Webinaarin puheenvuorojenkin perusteella työelämässä on murros käynnissä, jossa osaamisen kehittyminen, kehittäminen ja hankitun osaamisen tunnistaminen ovat avainasemassa tukemassa yritysten kasvua. Osaaminen työssä kehittyy työssä oppimalla, tiedon hakemisella (videot, julkaisut, seminaarit), kokemusten jakamisella sekä koulutuksissa. Pelkkä oppiminen ei riitä vaan opitut asiat tulee viedä käytäntöön ja jakaa kollegoiden kesken, jolloin opituista asioista kehittyy osaamisia.  Oppimista ja osaamisen kehittymistä yrityksen kasvun tukena tulee johtaa ennakoiden ja oppimismyönteistä kulttuuria edistäen. Millaisia osaamistarpeita omalla toimialalla on tulevaisuudessa? Mitä osaamista yrityksessä on tällä hetkellä ja mitä tarvitaan lisää? Näihin asioihin ENOT-hanke paneutuu seuraavassa webinaarissaan 13.11.2025.

ENOT-hanke on kohdistettu erityisesti työntekijöille, joiden tämänhetkinen osaaminen tarvitsee päivitystä tai joiden työelämässä pidempään pysymistä turvataan sekä yrityksille, joiden toimialalla osaamisen kehittämiselle on tarvetta. ENOT-hankkeessa kehitetään digitaalinen työkalu osaamisen tunnistamiseen, osaamisvalmennuksia työntekijöille, mikrokursseja ja oppimispolkuja kriittisten taitojen päivittämiseen sekä työpaikkapedagogiikan malli tukemaan jatkuvaa oppimista työelämässä. Osaamisvalmennuksia hankkeessa toteutetaan syksystä 2025 alkaen ja yhteistoimintamallin pilotoinnit käynnistyvät vuoden 2026 alussa. Organisaatiot voivat ilmoittautua mukaan kehitystyöhön jo nyt ja saada räätälöityjä ratkaisuja omiin tarpeisiinsa. Valmennukset ja kehitystyö ovat osallistujille maksuttomia.

ENOT – ennakoitua osaamista työelämään -hankkeessa (ESR-rahoitus 1/2025 – 5/2027) kehitetään työpaikoille yhteistoimintamalli ja työpedagogiikan opas, jotka edistävät henkilöstön osaamisen kehittämistä hyödyntämällä digitaalisia työkaluja. Hankkeen toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu, Forum Virium Helsinki ja Stadin ammattiopisto. Laureasta hankkeessa ovat mukana Jukka Laitinen (jukka.laitinen@laurea.fi), Annukka Jussila (annukka.jussila@laurea.fi) ja Niklas Leppä (niklas.leppa@laurea.fi).