Hyvinvointi & terveyden edistäminen 15.1.2026

Ensivasteryhmien simulaatiokoulutus yhteistyössä Laurean ja Suomen Punaisen Ristin kanssa: Potilaan hengitysvaikeus

Teksti | Hannele Moisander , Jorma Jokela

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata Laurean ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) yhteistyössä toteuttamaa simulaatiokoulutusta, joka kohdistui SPR:n ensivasteryhmien osaamisen vahvistamiseen potilaan hengitysvaikeuden tunnistamisessa ja ensivaiheen hoidossa. Koulutus sai alkunsa SPR ensiaputoiminnan asiantuntijan kiinnostuksesta kehittää koulutusta yhteistyössä Laurean kanssa. Sen tavoitteena oli tarjota Helsingin ja Uudenmaan piirin ensivasteryhmien henkilöstölle käytännönläheistä oppimista työpajojen ja simulaatioharjoituksen avulla. Koulutus järjestettiin Laurean Tikkurilan simulaatiokeskuksessa, ja sen sisältö suunniteltiin ja toteutettiin yhteiskehittämisen periaatteita noudattaen, yhdistäen pedagoginen asiantuntemus ja ensivastetoiminnan käytännön kokemus.

neljä simualaatioharjoitukseen osallistuvaa antaa ensiapua simulaationukelle.
Kuva 1. Simulaatioharjoitus (Kuva Jorma Jokela)

SPR:n ensivastetoiminta osana ensihoitojärjestelmää

SPR:n ensivaste on osa valtakunnallista ensihoitopalvelua ja kuuluu porrastettuun ensihoitojärjestelmään. Sen päätehtävänä on lyhentää avunsaannin viivettä erityisesti haja-asutusalueilla ja pitkien välimatkojen Suomessa, jossa ambulanssin saapuminen voi kestää kauan. SPR:n ensivasteyksikkö koostuu vapaaehtoisista, koulutetuista ensiavun antajista (usein maallikoista, joilla on ensivastekurssi suoritettuna). Ensivasteyksikkö hälytetään hätäkeskuksen kautta samanaikaisesti tai ennen ambulanssia kiireellisiin tehtäviin henkeä pelastavan ensiavun viiveen minimoimiseksi (esim. sydänpysähdys, hengitysvaikeus, vakava verenvuoto). (Fält & Telkki 2023, 9.) Ensivasteyksikön tehtävät:

  • saapua paikalle nopeasti (usein alle 10–15 minuuttia haja-asutusalueilla
  • arvioida potilaan tila
  • aloittaa henkeä pelastavat perustoimenpiteet (esim. painelu-puhalluselvytys, kylkiasento, verenvuodon tyrehdyttäminen, sokin estäminen, hapen anto)
  • raportoida tilanne hätäkeskukselle ja saapuville ammattilaisille. (SPEK 2025.)

SPR:n ensivaste ei yleensä kuljeta potilaita (ambulanssin tehtävä) eikä anna lääkkeitä tai nesteytystä, ellei yksikössä ole terveydenhuollon ammattilaista. Ensivastehenkilöstön koulutusvaatimukset ovat tiukat: vähintään voimassa olevat SPR EA1- ja EA2-kurssit sekä 54 tunnin ensivastekurssi (Pelastusopisto). Yksikössä tulee aina olla vähintään kaksi koulutettua henkilöä (STM 585/2017, 8 §). SPR toimii ensivasteessa yhteistyössä pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien, poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Se on tärkeä osa Suomen laajaa vapaaehtoispohjaista valmiusjärjestelmää, joka pelastaa vuosittain kymmeniä henkiä lyhentämällä kriittistä viivettä elvytyksen ja perusensiavun aloittamisessa. (Määttä & Harve-Rytsälä 2021, 29; Castrén ym. 2014, 16.)

Laurean ja SPR:n ensivasteen yhteistyö

SPR:n ensiapukoulutuksen asiantuntija oli yhteydessä Laureaan, sillä he halusivat tarjota ensivastehenkilöstölleen erilaisen koulutus – ja oppimisympäristön. Koulutus tapahtui Laurea Tikkurilan tiloissa. Oppimisympäristöiksi valittiin työpajat hoitotyön luokissa ja simulaatiot simulaatiokeskuksessa. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus toteutettiin yhteiskehittämisenä. Koulutukseen valikoitiin sellaiset asiasisällöt, jotka edellyttävät ensivasteyksikön henkilöstöltä säännöllistä harjoittelua ja kertaamista. Koulutus aloitettiin työpajaharjoituksilla, jotka valmistivat osallistujia simulaatioihin.

Koulutuksen suunnittelu yhteiskehittämisellä

Yhteiskehittäminen (engl. co-creation) on tavoitteellista yhteistyötä, jossa eri osapuolet, kuten asiakkaat ja ammattilaiset, työskentelevät yhdessä tuotteiden, palveluiden tai toimintatapojen kehittämiseksi. Se on vastavuoroinen oppimisprosessi, jossa kaikkien osallistujien tietoa, kokemuksia ja näkökulmia arvostetaan tasa-arvoisina toimijoina. Tavoitteena on luoda parempia ja käyttäjälähtöisempiä ratkaisuja hyödyntämällä eri osapuolten osaamista. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.)

Suunnittelu aloitettiin Teams-kokouksella, johon osallistuivat SPR:n ja Laurean asiantuntijat. Kokouksessa sovittiin koulutuksen sisällöstä ja aikataulusta. Koulutus suunniteltiin käsittämään potilaan hengitysvaikeutta, sen tunnistamista, tarkkailua ja hoitoa.

Laurean asiantuntijat suunnittelivat työpajat ja simulaatioskenaariot, joissa hyödynnettiin SPR:n asiantuntijoiden asiantuntemusta ja kokemuksia aiemmista koulutusskenaarioista ensivasteyksiköiden toimintaympäristöistä. Koulutuksen sisältöjä tarkennettiin siten, että ne soveltuvat ensivasteyksikön toimintaympäristöihin, tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista ja mahdollistavat käytettävissä olevien hoitovälineiden tarkoituksenmukaisen hyödyntämiseen.

Koulutukselle luotiin turvallinen oppimisympäristö, jotta osallistujat voivat harjoitella ja käyttää omia toimintamallejaan ja hoitovälineitään kuten lisähapen turvallista antoa happipullosta.

Koulutussuunnitelman valmistuttua se tarkistettiin yhteistyössä SPR:n ja Laurean asiantuntijoiden kesken. Koulutukseen osallistuville asiantuntijoille annettiin vastuulleen oma työpaja, jonka tavoitteena oli tukea hengitysvaikeuden hoitoa. Yhteiskehittämisen eri vaiheiden toteuttamisessa käytettiin Teamsia.

Laurean simulaatiopedagogiikka ja LbD

Simulaatiopedagogiikalla tarkoitetaan osaavien opettajien ja erityisten teknisten apuvälineiden avulla luotuja, todellisuutta jäljitteleviä hoitotilanteita. Oppimisympäristönä voivat olla esimerkiksi sairaala, koti tai yleisötapahtuma. Hoidon kohteena voivat olla langattomasti ohjattavat potilassimulaattorit tai yksi oppijoista. Osa oppijaryhmästä voi seurata harjoitusta esimerkiksi toisesta luokasta äänen ja kuvan siirtämiseen tarkoitetun tekniikan avulla. (Saari, 2014.)

Simulaatiokoulutus rakentuu kolmesta vaiheesta: orientaatiosta eli ennakkovalmistelusta, varsinaisesta toiminnasta ja jälkipuinnista (Hyvönen & Teppo, 2018; El-Hussein & Harvey, 2023). Ennen harjoituksen aloittamista osallistujille kerrotaan simulaation kulku sekä korostetaan, että tilanteessa on lupa ”epäonnistua”. Simulaation tarkoituksena on tarjota turvallinen oppimisympäristö, jossa harjoituksen sisältö ja keskustelut ovat luottamuksellisia. Jälkipuinnissa ei keskitytä virheiden osoittamiseen, vaan pohditaan, mitkä tekijät johtivat tiettyyn toimintatapaan ja miten vastaavissa tilanteissa voidaan jatkossa toimia paremmin. (Hyvönen & Teppo, 2018.) Turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä syntyy tilaa kriittisen keskustelun lisäksi tunteiden ilmaisemiseen (Mönkkönen, Koponen, Kekoni, Kallinen & Salmi 2024, 51).

Laurean Learning by Developing (LbD) -malli luo tehokkaasti työelämässä tarvittavaa osaamista. Oppija oppii yhdistämään teoriaa ja käytäntöä, ratkaisemaan ongelmia sekä kriittiseen ajatteluun ja reflektointiin. Tavoite- ja ohjauskeskeinen työtapa kehittää projektityöhön ja kokonaisuuksien hallintaan liittyviä kompetensseja.

LbD edellyttää oppijalta aktiivista lähestymistapaa ja sitoutumista sekä osaamisen rakentamista ja jakamista tiimeissä. LbD-malli on sulautettu kaikkiin opiskelutapoihin. Malli perustuu ajatukseen, että teoreettisten ongelmien tarkastelun ohella opiskelijat etsivät jatkuvasti ratkaisuja työssä syntyviin todellisiin ongelmiin ja tilanteisiin. (Raij 2019, 16–27; Jokela, 2023.)

simulaatioharjoitus käynnissä.
Kuva 2 Simulaatioharjoitus (kuva Jorma Jokela)

Simulaatiokoulutuksen toteuttaminen: hengitysvaikeuspotilaan tutkiminen, tarkkailu ja hoito

Onnistunut simulaatio-oppimistilanne edellyttää systemaattista pedagogista suunnittelua. Simulaatio “Hengitysvaikeuspotilaan tutkiminen, tarkkailu ja hoito” suunnittelu toteutettiin siten, että simulaatioille laadittiin taustat (skenaariot), tavoitteet, osallistujille roolit, ja tarkkailijoille annetut tehtävät, jälkipuinnin osa-alueet sekä käytettävä teknologia.

Simulaatiossa hengitysvaikeuspotilaan oppiminen keskittyi ammatillisten taitojen kehittämiseen. Osa taidoista liittyi ensivasteryhmän toiminnassa tarvittavien teknisten taitojen oppimista ja osa ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja ongelmanratkaisuun keskittyviä taitoja.

Simulaatioharjoitukset käsittivät kaksi potilasskenaariota: myrkytyspotilas, jonka tajunnantaso oli laskenut sekä pyöräilijä, joka oli kaatunut ja loukkaantunut vasempaan kylkeen. Molempiin simulaatioskenaarioihin laadittiin omat tavoitteensa, kuten peruselintoimintahäiriöiden tunnistaminen, tarkkailu ja alkuhoito. Yhteisinä tavoitteina olivat johtaminen, kommunikointi ja vuorovaikutus. Simulaation käsikirjoituksiin sisältyivät myös selkeät roolijaot, jotka mahdollistavat simulaation kulun tarkastelun moniammatillisesta näkökulmasta. Roolit ovat tärkeä itsereflektion apukeino (Tökkäri 2016, 144).

Ryhmä kommunikoi simulaation aikana puhelimen välityksellä SPR:n ensivasteyksikön anestesiologin kanssa. Simulaation päätyttyä toteutettiin jälkipuintitilaisuus, joka on keskeinen osa simulaatioharjoitusta. Jälkipuinnissa käytiin läpi simulaation kulku, ja hoitovaihtoehdot, tiimityö ja sekä opitut asiat jatkoa varten. Oppimiskokemuksien jakaminen ja simulaatiotapauksien yhteinen pohtiminen (reflektointi) auttavat ymmärtämään ensivasteyksikön toimintamalleja ja vastuita sekä velvollisuuksia. Simulaatioharjoituksien oppimiskokemukset kytkeytyivät pitkälti oppijoiden aikaisempaan tietopohjaan ja kokemuksiin simulaation simulaatioita vastaavissa käytännön tilanteista.

Lopuksi

Saatujen palautteiden perusteella Laurea ja SPR haluaa yhdessä jatkaa ja kehittää yhteistyötään simulaatiokoulutuksen parissa. Keväällä 2026 on suunnitteilla traumasimulaatioharjoitusten järjestäminen. Laurean näkökulmasta on tärkeää kouluttaa myös kolmannen sektorin toimijoita. SPR:n ensivasteyksikön toiminta täydentää julkisia palveluita ja on osa kansallista varautumista. Toiminta on kiinteä osa potilaan hoitoketjua, jossa jokaisen toimijan rooli on yhtä tärkeä (Castrén, Korte & Myllyrinne 2022).

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601154159
henkilökuva.
Hannele Moisander
hannele.moisander(at)laurea.fi
TtM, lehtori
henkilökuva.
Jorma Jokela
Dosentti, yliopettaja (eläkkeellä)

ensivasteryhmä simulaatiokoulutus yhteiskehittäminen

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu