Sosiaalisessa mediassa leviää hauskoja videoita hashtageilla #workbestie joissa ylistetään työbestistä. Hashtagin #twopersonjob takaa löytyy videoita, joissa tekstin “not everything is a two person job” saattelemana eri ammattiryhmiin kuuluvat työntekijät toimittavat yhdessä eri yhden työntekijän tehtäviä kuten kahvin kaatamista, teipinpalasen leikkaamista tai sahaamista. Omiin suosikkeihimme kuuluu video, jossa kaksi nunnaa tekee päivittäisiä työtehtäviään tiiviinä työparina.

Työparityöskentelymme alkoi vähän vahingossa, kun aloimme tuutoroida ja ohjata yhdessä englanninkielisen sosionomikoulutuksen opinnäytetöitä. Melko pian kävi selväksi, että erityisesti ohjausprosessissa täydennämme hyvin toisiamme: toinen suhtautuu intohimoisesti opinnäytetyön rakenteeseen ja tutkimusmenetelmiin, toinen viittaustekniikkaan ja tutkimusetiikkaan. Ajan kuluessa yhteistyömme on syventynyt työavioliitoksi. Mikä ihmeen työavioliitto, saatat kysyä – ja siihen tässä työparityöskentelyyn pureutuvassa artikkelissa vastaamme.

Työparina työskentely versus työavioliitto

Ammattiopisto Liven opinto-ohjaaja Irmeli Luoma (2023) kertoo omia kokemuksiaan työparityöskentelystä Haaga-Helian podcastissa. Luoma kertoo työparityöskentelyn lisäävän työhyvinvointia erityisesti sen vuoksi, että työtaakka on jaettu työparin kesken. Opettajan työ on nykyään todella moninaista ja verkostoitunutta, jonka lisäksi opettaja kohtaa työssään paljon opiskelijoita, jotka pitäisi kaikki kyetä huomioimaan yksilöllisesti. Yhdelle ihmiselle tämä olisi mahdoton tehtävä, mutta työparina työskennellessä prosessi pysyy koko ajan hallussa. Lisäksi työpari on jatkuvasti saatavilla ja tukena. (Luoma 2023.)

Työparityöskentelyssä tuttuus ja ammatillisesti samankaltaiset tavoitteet sujuvoittavat työntekoa. Erilaiset koulutustaustat saattavat rikastuttaa työparityöskentelyä, kun molemmat tuovat oman asiantuntijuutensa yhteiseen käyttöön. (Ahonen 2023.) Työparityöskentely mahdollistaa säännöllisen ajatusten ja ideoiden vaihdon, sekä uusia näkökulmia haastaviin tilanteisiin.

Työavioliiton määritelmä on suomen kielessä vielä hieman epämääräinen. Yhdysvalloissa työavioliitto on jo vakiintuneessa käytössä. Vuonna 2015 viestinnän tutkijat McBride ja Mason Bergen määrittelivät ”työpuolison” suhteen erityiseksi, platoniseksi ystävyydeksi työtoverin kanssa. Työavioliitto pohjautuu molemminpuoliseen luottamukseen, rehellisyyteen ja kumppanuuteen. (McBride & Mason 2015, tässä Murray 2022.)

Työavioliitto-ilmaisua voi käyttää kuvailemaan tiivistä ja hyvin toimivaa työsuhdetta yksittäisten kollegoiden välillä tai laajemmin työyhteisön sisällä. Yhteistyö työavioliitossa on tiivistä, ja työskentely yhteisen päämäärän eteen on saumatonta. Laajasti tulkittuna työavioliitto tarkoittaa tilannetta, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat toistensa menestykseen ja hyvinvointiin.

Työavioliitto työn arjessa

Mitä työavioliitto sitten arjessa tarkoittaa? Methot et al (2016) havaitsivat että monitasoisissa työpaikkaystävyyksissä intiimi ja tarkka viestintä mahdollistaa työsuoritusten tehokkaamman käsittelyn. He huomasivat myös, että työpaikkaystävyys toimii sosiaalisen tuen verkostona, joka tarjoaa emotionaalista ja käytännön apua. Tämän olemme havainneet pitävän paikkansa myös työavioliitossa. On mahtavaa, että työpuolisolle voi purkaa harmitustaan, kun jonkun työtehtävä ei etenekään kuin tanssi. Samoin työpuolison kanssa voi jakaa niin omat kuin yhteiset onnistumisen hetket. Vastoinkäymisten kohdatessa työpuoliso jaksaa muistutella, että kaikki mokaavat joskus, ja että huomenna on uusi työpäivä ja uusi mahdollisuus.

Se, että tunnemme niin hyvin toistemme vahvat puolet ja heikkoudet, tehostaa työskentelyä. Työnjaosta sopimiseen ei yleensä mene paljon aikaa, ja usein käy niin, ettei meidän edes tarvitse keskustella työnjaosta. Työtehtävät jakautuvat luonnostaan sen mukaan, kummalle käsillä oleva tehtävä on mieluisampi tai kumman vahvuusalueisiin se kuuluu. Erityisesti haastavissa tai yllättävissä tilanteissa pystymme nopeasti käsittelemään asioita ja viemään tilannetta eteenpäin.

Emotionaalista ja käytännön apua on onneksi työyhteisössämme tarjolla helposti, eikä tuki ole vain yhden kollegan varassa. Työavioliitossa emotionaalinen ja käytännön apu ovat melkein erottamattomat. Koska tiedämme toistemme ilot ja murheet pystymme sujuvasti vuorottelemaan tai kantamaan hieman isompaa vastuuta tarvittaessa.
Kun työavioliittoa leimaa aito välittäminen, ei tarvitse väsymyksen tai huolen lisäksi potea huonoa omatuntoa siitä, että työt eivät jakaudu aivan tasan joka kerta. Pitkässä liitossa tämä tasaantuu. Usein apua tarjotaan jo ennen kuin toinen hoksaa tai ehtii pyytää. Tämä helpottaa perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta aiheutuvaa kuormitusta. Työpäivä pyörähtää mukavasti käyntiin, kun tarvittaessa aamulla saa parilla lauseella kirota hukkuneita lapasia tai väliin jäänyttä bussivuoroa – tai hehkuttaa harvinaisen onnistunutta aamukahvia ennen kuin tarttuu päivän työtehtäviin.

Työavioliitossa ei myöskään päästetä toista helpolla. Kun toinen on jo luovuttamassa, toinen kannustaa: “tehdään vielä tämä tehtävä loppuun”, “sinä pystyt tähän”! Myös kehittämisehdotuksia ja palautetta on helpompi antaa ja ottaa vastaan, kun tunnemme toisemme hyvin ja voimme luottaa toisen hyviin aikomuksiin. Kun toinen on neuvoton, toisella on ratkaisuehdotuksia. Koska tiedämme, mihin toinen parhaimmillaan pystyy, osaamme myös vaatia tältä parasta mahdollista suoritusta.

Työystävyyden hyödyt ja haitat

Entä onko työystävyydellä tai -avioliitolla haittoja? Kahden aikuisen ihmisen työavioliitossa ei ole ollut tarvetta draamalle tai mustasukkaisuudelle. Se ei poissulje ystävyyttä tai yhteistyökuvioita muiden työkavereiden kanssa. Molemmilla on myös oma ammatillinen ja yksityinen elämä, ja teemme suurimman osan ajasta töitä erilaisissa tehtävissä, eri kollegojen kanssa.

Työavioliittomme vahvistui koronavuosina, kun ammatillinen ja yksityinen elämä mullistui lähes yössä täysin. Muistanette ehkä, miten hulluksi työelämä muuttui, kun lähityönä tehtyä opetusta toteutettiin yhtäkkiä kotitoimistosta käsin. Samalla, kun opeteltiin Teamsin ja Zoomin käyttöä, yritettiin loihtia lähiopetus verkossa toteutettavaksi perheenjäsenten pyöriessä taustalla. Koronavuosien myllerryksessä oli tärkeää, että saimme purkaa toisillemme muuttuneen työn aiheuttamia paineita ja tunteita.

Työavioliitoista löytyy hyvin vähän tutkimusta, eikä myöskään work-bestie-ilmiöstä löydy artikkeleita. Sen sijaan ystävyyttä työpaikalla on tutkittu. Yksi tapa käsittää työystävyyttä on työ- ja yksityiselämän rajateoria (work/life border theory), jonka mukaan yksilöt toimivat aktiivisesti (henkilökohtaisen) kotielämänsä ja työelämänsä rajanylittäjinä tai erottelijoina (Clark, 2000). Yksilöillä on erilaiset preferenssit siitä, missä määrin vuorovaikutusta työ-ja yksityiselämän välillä on.

Työystävyydessä saattaa piillä rooliristiriidan riski esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijän rooli vaatii puolueettomuutta, siinä missä ystävyys perustuu puolueellisuuteen. Jos työpaikkaystävät epäröivät antaa toisilleen kielteistä palautetta, se voi pahimmillaan haitata työn kehittämistä. (Fasbender et al 2023, Pillemer & Rothbard 2018). Toisaalta työystävyydet voivat parantaa työtehon ja työn imun lisäksi myös henkilökohtaista elämää tarjoamalla emotionaalista tukea ja lisäämällä työtyytyväisyyttä. Ne auttavat vähentämään stressiä, parantamaan hyvinvointia ja lisäämään yhteistyötä sekä työtehoa. Työpaikkaystävyyksiä voidaan pitää arvokkaana organisaation voimavarana. (Horan et al 2021).

Hyvinvoiva työyhteisö on tuottava työyhteisö

Työhyvinvointi tarkoittaa muun muassa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota tehdään hyvin johdetussa organisaatiossa. Toimivan työyhteisön ominaispiirteitä ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus, sekä sopivasti kuormittavat työtehtävät. (Työturvallisuuslaitos, 2024.) Yhteisöllisyyden vaaliminen on olennaista työyhteisön yhteisen oppimisen ja tavoitteiden uudistumisen kannalta. Hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät kokevat työn iloa, tukevat toisiaan ja päivittävät jatkuvasti omaa osaamistaan. (Ranki 2022, 22.)

Työpaikkaystävyyksillä on monia etuja. Tutkimusten mukaan ne edistävät innovaatioita, oppimista ja luovuutta tiedon jakamisen kautta. Työystävyyksillä on positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen organisaatioon, mikä vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Lisäksi ne parantavat työpaikan ilmapiiriä, vahvistavat ihmissuhteita ja tukevat urakehitystä. Työpaikkaystävyydet ovat myös tärkeä osa sosiaalista pääomaa, tarjoten pääsyn resursseihin, tietoon ja mahdollisuuksiin, jotka voivat edistää työntekijöiden tehokkuutta ja menestystä työelämässä (Horan et al. 2021).

Yhteiset kahvi- ja lounashetket, sekä vapaamuotoinen kanssakäyminen parantavat työssä viihtymistä ja sitä kautta yhteisöllisyyden kokemusta. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun työyhteisöä tai sen jäseniä koetellaan – olemmehan ihmisenä työelämässä (Korhonen 2024). Henkilökohtaisen kriisin kohdatessa työyhteisö kannattelee. Työ ja sen tarjoamat rutiinit luovat turvallisen sataman, kun muilla elämänalueilla myrskyää.

Kun työyhteisössä panostetaan työntekijöiden voimavaroihin ja resilienssiin, se parantaa sekä työhyvinvointia että organisaation suorituskykyä – hyvinvointi ja työn tuottavuus kulkevat työelämässä käsi kädessä. Hyvinvoiva työntekijä on luova, ratkaisee ongelmia tehokkaammin ja kokee työn imua. (Ranki 2022, 22-26.)

Sinimaaria Ranki (2022, 26) kiteyttää osuvasti, että “kokemus työhyvinvoinnista on yksilön kokemus, mutta se syntyy työyhteisössä”. Ei siis ole yhdentekevää, millaisten ihmisten kanssa teemme töitä – eikä varsinkaan ole yhdentekevää, miten kohtelemme kollegoitamme.

Lähteet

• Ahonen, R. 2023. Työpari tuo osaamisensa yhteiseen pöytään. https://www.talentia.fi/talentia-lehti/tyopari-tuo-osaamisensa-yhteiseen-poytaan/
• Clark, S. C. 2000. Work/Family Border Theory: A New Theory of Work/Family Balance. Human relations (New York), 53(6), pp. 747-770. doi:10.1177/0018726700536001 
• Fasbender, U., Burmeister, A. & Wang, M. 2023. Managing the risks and side effects of workplace friendships: The moderating role of workplace friendship self-efficacy. Journal of vocational behavior, 143, p. 103875. doi:10.1016/j.jvb.2023.103875
• Horan, S. M., Chory, R. M., Craw, E. S., & Jones, H. E. 2021. Blended Work/Life Relationships: Organizational Communication Involving Workplace Peers, Friends, and Lovers. Communication research trends, 40(2).
• https://www.researchgate.net/profile/Rebecca-Chory/publication/352743829_Blended_WorkLife_Relationships_Organizational_Communication_Involving_Workplace_Peers_Friends_and_Lovers/links/60d5fe55458515d6fbda8459/Blended-Work-Life-Relationships-Organizational-Communication-Involving-Workplace-Peers-Friends-and-Lovers.pdf
• Korhonen, A. 2024. Ihmisenä työelämässä. https://journal.laurea.fi/ihmisena-tyoelamassa/#1c1f2d99
• Luoma, I. 2023. Työparityöskentelystä hyvinvointia. Haaga-Helia sSignals podcast. Saatavissa: https://esignals.fi/podcastit/tyoparityoskentelysta-hyvinvointia/#2a9add22
• Methot, J. R., Lepine, J. A., Podsakoff, N. P. & Christian, J. S. 2016. Are Workplace Friendships a Mixed Blessing? Exploring Tradeoffs of Multiplex Relationships and their Associations with Job Performance. Personnel psychology, 69(2), pp. 311-355. doi:10.1111/peps.12109
• Murray, S. H. 2022. The Bizarre Relationship of a ‘Work Wife’ and a ‘Work Husband’. The Atlantic. https://www.theatlantic.com/family/archive/2023/02/office-relationship-work-wife-husband-term/672974/
• Pillemer, J. & Rothbard, N. P. 2018. Friends without Benefits: Understanding the Dark Sides of Workplace Friendship. The Academy of Management review, 43(4), pp. 635-660. doi:10.5465/amr.2016.0309 
• Ranki, S. 2022. HELP-katsaus: Työelämän muutosnäkymät. Työterveyslaitos. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145859/TTL_978-952-391-067-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Työturvallisuuslaitos 2024. Työhyvinvointi ja työkyky. Saatavissa: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky