”Mistä tietää olevansa etuoikeutettu? Luultavasti ainakin siitä, jos etuoikeuksia koskeva keskustelu ärsyttää ja sen haluaisi tukahduttaa.” sanoo professori Kristiina Brunila (2021). Eriarvoisuutta ja etuoikeuksia pohdittiin myös Sosiaalipedagogiikan päivillä maaliskuussa 2023 Jyväskylässä. Päivillä esiteltiin myös Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa kehitettyä pedagogista mallia.

Sosiaalipedagogiikan käsitteestä ja merkityksestä

Sosiaalipedagogiikan voi kuvata vastustavan välineellistyvää koulutusajattelua. Sosiaalipedagogiikka pyrkii yhteiskunnallisempaan ja yhteisöllisempään kasvatukseen. Tavoitteena sosiaalipedagogiikalla on inhimillisemmän ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentaminen. (Nivala & Ryynänen 2019).

Sosiaalipedagogiikassa hahmotetaan kolmitasoinen jäsennys: yksilö, yhteisö ja yhteiskunta ja näitä kaikkia katsellaan kasvatuksen ja kasvun näkökulmista. Ne ovat kaikki erikseen arvokkaita ja ne liittyvät kaikki toisiinsa (Nivala & Ryynänen 2019, 337). Samaa kolmitasoista jäsennystä on hahmotettu Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen työskentelyissä ja koulutuksissa.

Toivon pedagogiikka

Sosiaalipedagogiikan päivät järjestettiin tänä vuonna otsikolla ”Elettyä eriarvoisuutta – mahdollisuuksia muutokseen”. Hanke oli mukana Sosiaalipedagogiikan päivillä. Hankkeen koulutusmallia, sen teoretisointia ja käsitteellistämistä esitettiin osana tutkimustyöpajoja otsikolla: ”Toivon pedagogiikka vahvistamassa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden osaamista ja osallisuutta” (koulutusmallista tarkemmin kts. myös Leppäniemi 2022). Toivon pedagogiikalla “ihmistä autetaan tiedostamaan muutoksen mahdollisuus itsessä ja ulkoisissa olosuhteissa. Toivon pedagogiikka koskee tietoisuuden herättämistä siitä, että ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa omilla valinnoillaan ja tekemisillään maailman menoon ja omaan elämänkulkuunsa.” (Hämäläinen 2022).

Hankkeen muotoileman kolmivaiheisen täydennyskoulutusmallin ulottuvuuksina nähdään yksilö, työelämä ja yhteiskunta. Mallissa vahvistetaan aluksi yksilön osaamista, sitten opetettavan tiedon ja taidon yhteyttä työelämään ja lopuksi yhteiskuntaan. (Leppäniemi 2022; Leppäniemi, Kärkkäinen & Nikula, tulossa). Tämä kolmijako on myös sosiaalipedagogisen lähestymistavan mukainen. Koulutusmalli ylläpitää ja monipuolistaa yksilön kyvykkyyttä ja samalla ehkäistään syrjäytymistä. Sellainen itsessään luo toivoa. (emt). Läpi koulutuksen tarkastelunäkökulma on myös laajemmassa kuin yksilötason tarkastelussa.

Koulutus osa eriarvoisuuden problematiikkaa

Suomea voi pitää ”koulutususkovaisena” maana. Brunilan esityksen mukaan koulutus nähdään ratkaisuna moneen asiaan. Aika usein Suomi esitetään myös koulutuksen ja tasa-arvon mallimaana. Kuitenkin koulutus itsekin uusintaa eriarvoisuutta (Brunila 2021). Usein julkisessa keskustelussa toistuu se, että Suomessa kuka tahansa voi hakeutua (maksuttomaan) koulutukseen. Kuitenkin lähtökohdat ovat eri ihmisillä erilaiset esimerkiksi sen suhteen, miten paljon on aiemmin saanut tarvitsemaansa tukea kotona tai koulussa, tai onko varaa maksullisiin valmennuskursseihin tai edes tietoa sellaisten olemassaolosta.

Suomi on myös saanut OECD:ltä moitteita siitä, että koulutus jakaantuu Suomessa eriarvoisesti. Suomessa koulutuksen ulkopuolelle jäävät he, jotka eniten tarvitsisivat koulutusta, he, joilla ei ole perusasteen tutkintoa tai jotka ovat työttömänä. (Tolkki & Sundman 2020). Tämä on myös esimerkki siitä, että koulutus toisintaa eriarvoisuutta.

Professori Brunila käsitteli Sosiaalipedagogiikan päivien alustuksessaan koulutuksen ja eriarvoisuuden monimutkaista muttei mahdotonta suhdetta. Hän tarkasteli alustuksessaan eriarvoisuuden ja koulutuksen suhdetta, joka on historiallisesti muotoutunut hankalaksi (Brunila 2023).

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen koulutusmallissa vertaisuus ja yhteistoimijuus on ollut tärkeässä asemassa ja se on ollut tietoinen valinta. Hankkeen taustaideaan kuuluu ajatus siitä, että turvallisuutta syntyy solidaarisuudesta. Solidaarisuus voidaan nähdä yhteisöllisyytenä ja välittämisenä kanssaihmisistä. Yhteisöllisyys on myös keskeinen keino kiinnittyä yhteiskuntaan.

Koulutusmallin ensimmäinen taso on yksilö, mutta ajatus yksilöstä on koko ajan sidottu seuraavaan tasoon: yhteisöön/työelämään, ja lopulta yhteiskunnalliseen ja rakenteelliseen tasoon. Brunila tuo esiin, että tulokulma, jossa keskityttäisiin vain yksilöön, jättää koulutuksesta ja kasvatuksesta puhuttaessa huomiotta koulutuksen ja kasvatuksen käytännöt, ohjauksen ja opetuksen – joissa hänen mukaansa olisi kaikkein eniten tehtävissä yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman kohtelun saralla. (Brunila 2021) Ei ole vain yksilön oma valinta tai ”ongelma”, että esimerkiksi koulutus on aiemmin jäänyt kesken, digitaidot hankkimatta tai kokemus työelämästä vähäiseksi.

Eriarvoisuuksien ja etuoikeuksien pohtimisessa itsetyöskentely ei ole riittävä tapa tarkastella asiaa, vaan on tarkasteltava asiaa laajemmin yhteiskunnallisella tasolla. Näihin liittyy olennaisesti myös ymmärrys rakenteellisista kysymyksistä, historiallisuudesta, yhteiskunnallisista ja poliittisista agendoista. (kts. lisää Brunila 2021). Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen koulutuksissa on pyritty pitämään osallistumiskynnys mahdollisimman matalalla ja hoksauttaa eri toimijoita – ehkä aivan erityisesti myös ammattilaisia – myös juuri näistä rakenteellisistakin asioista.

Pohdinta hankkeen toimista rakenteellisen eriarvoisuuden vähentäjänä

Hankkeessa on pyritty vaikuttamaan rakenteellisiin epäkohtiin ja haasteisiin esimerkiksi kirjoittamalla auki merkityksellisistä asioista ja epäkohdista kokemusasiantuntijalähtöisesti, eli sellaistenkin toimijoiden kanssa, jotka eivät välttämättä niin helposti ilman kanssakirjoittajaa tulisi kirjoittaneeksi näkemyksistään. Hankkeessa on myös tehty tiivistä yhteistyötä alan opiskelijoiden kanssa – eli tulevien sote-alan ammattilaisten kanssa, jolloin kokemusasiantuntijatietoisuus kasvaa jo osana opintoja. Hankkeessa erilaiset toimijat ovat olleet osittain osallisina samoista opintosisällöistä: tutkintoa suorittavat ja hankkeen koulutuksiin osallistuvat.

Hankkeessa koulutus on kohdentunut myös sellaisille, joilla ei välttämättä ole juurikaan aiempia hyviä kokemuksia formaaleista oppimisympäristöistä, tai joille esimerkiksi korkeakoulun kampukselle saapuminen voi olla ”iso juttu”. Eriarvoisuus muodostuu siitäkin löytääkö tiedon äärelle siitä, miten hakeutua koulutukseen tai kokeeko omaavansa valmiuksia opiskella. Hanke on pyrkinyt vähentämään eriarvoisuutta tarjoamalla (lisä)osaamista tämän päivän työelämässä välttämättömillä digitaidoilla, sekä avaamaan korkeakoulun ovet laaja-alaisesti erilaisille toimijoille.

Mikä hanke?

Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lähteet:

• Brunila, K. 2023. Koulutuksen ja eriarvoisuuden monimutkainen mutta ei mahdoton suhde. Alustukset. Alustukset ja paneeli | Suomen sosiaalipedagoginen seura ry (yhdistysavain.fi) ). Katsottu 6.4.2023
• Brunila, K. 2021. Etuoikeuksista ja eriarvoisuuksista kasvatuksessa ja koulutuksessa. Viitattu 24.11.2022.
• Hämäläinen, J. 2022. Toivon pedagogiikkaa. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vol. 23, nro 1/2022, 121-128.
• Leppäniemi, T. 2022. Kokemusasiantuntijoiden täydennyskoulutus yhdistää yksilön, työelämän ja yhteiskunnan näkökulmat. Laurea Journal.
• Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus.
• Kärkkäinen, K. Leppäniemi, T. ja Nikula, K. tulossa. Toivon pedagogiikka vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden osaamista ja osallisuutta. Laurea Julkaisut.
• Tolkki, K. ja Sundman, R. 2020. Suomi sai moitteita OECD:lta: Keskiverto aikuiskoulutukseen osallistuva on hyvinkoulutettu nainen, eniten oppia tarvitsevat jäävät ilman (yle.fi) Yle uutiset. viitattu 6.4.2023.