Laureassa työelämäprojekteja toteutetaan yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektimuotoisessa tiimioppimisessa aidot työelämän oppimisympäristöt nähdään keskeisenä oppimista edistävänä ja osaamisen hankkimista mahdollistavana tekijänä. Monialainen osaaminen projektin aikana mahdollistaa luovan ja kriittisen ajattelun kehittämisen hyödyntäen yksilön ja tiimin osaamisen sekä tiimitoiminnan eri rooleja.

Espoon sairaala on Laurea-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Opiskelijat ovat olleet tasavertaisina kumppaneina ja kehittäjinä mukana eri projekteissa suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa osana työelämän monialaista asiantuntijaverkostoa.  He oppivat huomioimaan ja tuottamaan erilaisia näkökulmia, ratkomaan erilaisia ongelmia sekä perustelemaan tekemiään ratkaisuja. Erilaisista projekteista ovat hyötyneet sekä yhteistyökumppani että opiskelijat ja sairaalan asiakkaat.

Espoon sairaalan tasapainoviikko

Keväällä 2019 projektiharjoitteluaan suorittaneet opiskelijat järjestivät tasapainoviikon Espoon sairaalassa potilaille, omaisille ja vierailijoille.  Tasapainoviikon tavoitteena oli ennaltaehkäistä ikääntyneiden kaatumisia tiedon ja taidon lisäämisellä. Lisäksi tavoitteena oli antaa vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun. Fysioterapeuttiopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat projektin yhteistyössä sairaalan kanssa. Opiskelijat ohjasivat potilaille tasapainoharjoituksia osastoilla ja keskustelivat kaatumisen ehkäisystä. Sen lisäksi he informoivat omaisia ja muita vierailijoita kaatumisen ehkäisystä, huimauksesta ja tasapainosta. Informaation välityksessä he käyttivät apunaan koottuja tasapaino- ja huimausesitteitä, joissa oli tietoa kaatumista ja huimausta aiheuttavista tekijöistä sekä niiden hoitokeinoista. Opiskelijat olivat sisällyttäneet esitteisiin kattavan kuntoutusohjelman tasapainon harjoittamiseen itsenäisesti.

Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Iäkkäiden tapaturmista kaatumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä. Monet kaatumiset hoidetaan kotioloissa, mutta usein niihin tarvitaan lääkärikäyntejä tai sairaalahoitoa. Kaatumisen seurauksena ilmenee usein jonkinlainen, joskus vakavakin, vamma, joka heikentää liikkumis- ja toimintakykyä. Iäkäs toipuu hitaasti ja vähäinenkin kaatumisvamma lisää alttiutta uusille kaatumisille. (Pajala 2012, 7-8.) Pitkäaikais- tai sairaalahoidossa olevien iäkkäiden kaatumisia voidaan parhaiten ehkäistä yksilöllisiin vaaratekijöihin kohdennetuilla, useampia ehkäisytoimia ja liikuntaharjoittelua sisältävällä ohjelmalla. (Suomen Fysioterapeutit 2017.)

Toteutus

Tasapainoviikko toteutui suunnitellusti kolmena päivänä, joista maanantaina ja keskiviikkona toiminta tapahtui osastoilla opiskelijoiden järjestämillä potilaille ohjatuilla tasapainopisteillä (Kuva 1. ja Kuva 2.). Tasapainopisteiden suunnittelussa huomioitiin tasapainoa haastavien harjoitusten soveltuvuus eri kuntoisille potilaille. Perjantaille oli suunniteltu infopiste sairaalan vierailijoille ja potilaiden omaisille. Siellä jaettiin opiskelijoiden valmistamia esitteitä ja keskusteltiin omaisten ja vierailijoiden kanssa tasapainosta, kaatumisista ja huimauksesta. Kohderyhmälle oli koostettu kaksi erillistä esitettä jaettavaksi. Toinen oli Tasapainon tarkistuslista (Kuva 3.), jonka tarkoituksena oli auttaa karsimaan ja vähentämään asiakkaan kotona kaatumisen aiheuttavia riskitekijöitä. Toisessa oli laajemmin tietoa tasapainosta, huimauksesta sekä kaatumisen ja huimauksen ennaltaehkäisemisestä.

Tasapainon kehittäminen

On vahvaa näyttöä siitä, että liikuntaharjoittelu ennaltaehkäisee kaatumisia. Lihaskuntoharjoittelu kohdistetaan vartalon ja alaraajojen isoihin lihasryhmiin ja lisäksi pienten, nilkkaa ympäröivien lihasten vahvistaminen on merkittävää kaatumisen ehkäisyssä. Ikääntyneille suositellaan voimaharjoittelua, tasapainoa ja ketteryyttä kehittävää liikuntaa 2-3 kertaa viikossa, kestoltaan noin 30-45 minuuttia. Lisäksi suosituksiin kuuluu päivittäinen 30 minuutin kestävyysliikunnan osuus. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.) Tasapainopisteillä toteutettiin erilaisia seisten ja istuen suoritettavia harjoitteita (Kuva 3.). Tasapainoharjoitteet sisälsivät kehon painonsiirtoja, kurotuksia, koordinaatioharjoitteita sekä kehonhallintaa tukevia harjoitteita. Kaikkien harjoitteiden tavoitteena oli tukea osallistujien olemassa olevaa tasapainoa sekä ohjata kotona toteutettavia harjoituksia.

Palaute toiminnasta

Osallistuneet potilaat pitivät harjoitteista ja kokivat virkistäväksi opiskelijoiden järjestämän ohjelman. Potilaat olivat kiinnostuneita toiminnan jatkumisesta muinakin päivinä. Espoon sairaalan työntekijöiltä ja kuntoutuksen esimieheltä saatu palaute toiminnasta oli positiivista.

“Opiskelijat olivat iloisia ja motivoituneita. Kertoivat oppineensa, kun oli aitoja asiakkaita. Enempikin olisi saanut asiakkaita olla, mutta kyllä tämäkin määrä oli ihan hyvä. Palaute potilailta oli pelkkää positiivista. Opiskelijat osasivat mukauttaa harjoitteita potilaiden tilanteen mukaan ja harjoitukset olivat sopivia. Toiminta vaikutti ammattimaiselta, aktiiviselta ja turvalliselta”.

Opiskelijat kokivat oikeassa työympäristössä toteutuneen tasapainoviikon käytännönläheiseksi. Viikko oli tiivis ja työntäyteinen sekä opettavainen. Opiskelijat saivat soveltaa oppimaansa käytäntöön aidoissa asiakaskohtaamis- ja ohjaamistilanteissa.  Itsenäinen suunnittelu ja toteutuksen onnistuminen jättivät opiskelijoille positiivisen tunteen projektin kokonaisuudesta.

Lähteet

Suomen Fysioterapeutit ry. 2017. Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Viitattu 26.4.2019

Pajala, S. 2012 Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy. UKK-instituutti. Viitattu 26.4.2019

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL. 2018. Lihasvoiman ja tasapainon parantaminen. Viitattu 26.4.2019