Espoossa on viime vuosina kehitetty aktiivisesti ruoka-aputoimintaa. Ruoka-apua jakavat tahot ovat yhdessä perustaneet espoolaisen ruoka-apuverkoston. Ruoka-apuverkoston koordinaattorit kysyivät keväällä 2019 Laurea-ammattikorkeakoulua kumppaniksi kehittämään ruoka-aputoimintaa.

Syksyllä 2019 Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella toteutettiin monialainen projekti yhteistyöstä Espoon ruoka-apuverkoston kanssa. Ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijat ja toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat osallistuivat projektin suunnitteluun ja toteutukseen osana ydinopintojaan. Projektia toteutettiin kaikissa Espoon kahdeksassa ruoka-apua tarjoavassa toimipisteessä. Opiskelijat tuottivat kuhunkin toimipisteeseen toiminnallisen hyvinvointia ja osallisuutta edistävän tapahtuman. Lisäksi opiskelijat toteuttivat pienimuotoisen kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin asiakkaiden näkemyksiä siitä, miten ruoka-aputoimintaa voitaisiin kehittää asiakasta paremmin palvelevaksi ja yhteisöllisemmäksi. Kyselyyn vastasi 89 ruoka-avussa asioivaa ihmistä.

Ruoka-aputoiminnan taustaa

Ruoka-apua hakevat suomalaiset ovat monella tapaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassamme. Maria Ohisalon (2017) väitöskirjan mukaan ruoka-apua saavien suomalaisten huono-osaisuus ei ole pelkästään taloudellista, vaan se ulottuu myös sosiaaliselle ja terveydelliselle ulottuvuudelle. Euroopan unionin rahoittaman ruoka-avun lisäksi ruoka-apua toteuttavat Suomessa seurakunnat ja lukuisat erilaiset järjestöt.  Tässä artikkelissa kerrotaan nimenomaan seurakuntien ja järjestöjen toteuttaman ruoka-avun parissa tehdystä projektista.

Ohisalo (2017) piti muutama vuosi sitten valmistuneessa väitöskirjassaan ongelmallisena sitä, että kolmannen sektorin ruoka-aputoimijoille on siirtynyt sellaista vastuuta, joka kuuluisi myös hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan harteille.  Myös Anna Sofia Salonen on tutkinut väitöskirjassaan (2016) ruoka-aputoimintaa ja sen haasteita asiakkaan näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan ruoka-avulla on ensinnäkin rajalliset mahdollisuudet vastata asiakkaan tarpeisiin. Toiseksi, ruoka-avun asiakkailla on ollut rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa ruoka-aputoimintaan tai toimia eri tavoin. Käytännössä, asiakas on voinut valita joko osallistuvansa tai olla osallistumatta siihen toimintaan, mitä on ollut tarjolla. Parhaimmillaan ruoka-apu pystyisi tarjoamaan asiakkaalle eväitä selviytymiseen konkreettisen avun lisäksi myös sosiaalisesta huono-osaisuudesta. (Salonen 2016.)

Suomalaisten seurakuntien ja järjestöjen tuottamien ruoka-apupalveluiden ongelmakohtiin on pyritty puuttumaan viime vuosina. Perinteistä leipäjonoksikin kutsuttua ruoka-aputoimintaa on pyritty kehittämään esimerkiksi niin, että valtakunnallisille ruoka-aputoimijoille, kuten Työttömien keskusjärjestölle, on myönnetty valtionavustusta pitkäjänteisen ja kattavan työn varmistamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedote 105/2019). Kansallisena tavoitteena on, että ruoka-aputoiminnan kautta voitaisiin edelleenkin entistä paremmin ja laajemmin vastata myös esimerkiksi asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluja tai lähiyhteisöä koskeviin tarpeisiin. Suurimmissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla onkin lähivuosina edistetty ruoka-aputoiminnan yhteisöllisempää ja asiakaslähtöisempää ulottuvuutta erilaisten hankkeiden avulla (Helsingin seurakuntayhtymä, 2019).

Palvelumuotoilun soveltaminen ja asiakasymmärryksen hankkiminen

Palvelumuotoilu viittaa siihen, että palvelu räätälöidään asiakkaan tarpeiden pohjalta. Toisin sanoen palvelua kehitetään palvelumuotoilun kautta sellaiseksi, että asiakkaan palvelulle antama arvo nousee (Andreassen ym. 2017). Jotta palvelumuotoilussa onnistuttaisiin, tulee ensin hankkia asiakasymmärrystä eli ymmärtää, mitä asiakas palvelussa arvostaa (Korhonen ym. 2011).  Asiakastyytyväisyys saavutetaan, kun asiakasodotusten ymmärtämiseen panostetaan (Andreassen ym. 2017).

Palvelumuotoilu täydellisesti toteutettuna on dynaaminen ja usein pidempikestoinen projekti. Tässä lyhytkestoisessa ja pilottiluontoisessa projektissa sovellettiin palvelumuotoilun prosessia ja sen ensivaiheita. Opiskelijat kartoittivat aluksi ruoka-avun asiakkaiden toiveita ja tarpeita ja pyrkivät saavuttamaan jonkinlaisen asiakasymmärryksen tason. Tämän jälkeen opiskelijat toteuttivat asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta lisäävää toimintaa.

Projektissa hyödynnettiin myös yritysyhteistyötä, kun Reaktorin suunnittelijat olivat ensin pitämässä opiskelijoille palvelumuotoilusta innostavan esityksen ja olivat vielä mukana sparraamassa opiskelijoiden projektiryhmiä.

Opiskelijoiden innovoimia toiminnallisia interventioita ruoka-aputoiminnan yhteisöllisyyden edistämiseksi

Vuoden 2019 alussa Espoon ruoka-apuverkoston koordinaattorit ja Laurean lehtorit laativat elektronisen kyselylomakkeen, jolla pyrittiin kartoittamaan ruoka-avun kehittämistarpeita asiakkaiden näkökulmasta. Koordinaattoreiden yhteistyön avulla projektiin osallistuivat kaikki kahdeksan ruoka-aputoimijaa Espoosta: Edistia, Manna-Apu ry, Espoonlahden seurakunta, Raitin pysäkki, Ankkuri, ViaDia ry, Kivenkolo ja Hyvä Arki ry.

Manna-Apu ry on kristilliseltä arvopohjalta toimiva yhdistys, joka jakaa lahjoitettua ruoka-apua. Projektissa mukana ollut Espoon Manna-Apu on kehittänyt toimintaansa viime aikoina ja saaneet uudet tilat toiminnalle vuosien 2019-2020 vaihteessa. Heillä on uusissa tiloissa vapaaehtoisille ja asiakkaille aamupala ja lounastarjontaa. Uusissa tiloissa on ruuan valmistuskeittiö, jonka mahdollisuuksia hyödynnytetään monipuolisesti. Asiakkaat odottavat pääosin sisällä ja saavat odottaessaan esimerkiksi aamupalaa. Manna-avulla on asiakkaiden osallisuutta lisäävä Toimijaksi-hanke ja muuta osallisuutta lisäävää toimintaa.

Opiskelijat pyrkivät edistämään asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta kuulemalla asiakkaan näkökulmia, mittauttamalla verenpainetta, jakamalla Espoon kaupungin palveluesitettä sekä osallistumalla itse ruoan jakamiseen. Asiakasymmärrystä kartoittaessaan kyselyiden ja haastatteluiden kautta opiskelijat havaitsivat muutamia kehittämistarpeita. Asiakkaat kokivat häpeää jonossa seisomisesta. Lisäksi he toivoivat allergioiden huomioimista, ruoan kotiinkuljetusta huonosti liikkuville, päihdetyön jalkautumista ja vertaistukea.

ViaDia Espoo ry on Vapaakirkon alaisuudessa toimiva diakoniajärjestö. Opiskelijat osallistuivat yhteensä kahtena päivänä ViaDian ruoka-aputoimintaan. Ensimmäisen päivän aluksi sosionomiopiskelijat pitivät esityksen matalan kynnyksen palveluista. Esitys herätti paljon keskustelua asiakkaiden keskuudessa. Päivän aikana asiakkailla oli halutessaan mahdollisuus mittauttaa sairaanhoitajaopiskelijalla verenpaineensa ja saada tarpeellista sekä ajankohtaista terveysneuvontaa.

Kehittämistarpeita nousi myös esille asiakkaiden kyselyiden ja jututusten pohjalta. Asiakkaat kokivat häpeää jonossa seisomisesta ja ulkona jonottamista vilkkaasti liikennöidyn kadun tuntumassa ei koettu hyvänä jonotusmuotona. Asiakkaat toivoivat, että ruoka-avusta saisi myös lämmintä ruokaa.  Myös hygieniatarvikkeita toivottiin sekä autokyytejä niitä tarvitseville.

Toista päivää varten opiskelijat olivat kehittäneet diasarjan, jossa käsiteltiin “Kolmen polun tietä hyvinvointiin”. Tämä diasarja käsitteli unen, ruokavalion ja sosiaalisten suhteiden merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Diasarja sai hyvän vastaanoton.

Yhteisprojektin kautta saavutettu toiminta tuotti ainakin ajatuksen tasolla kehittämistarpeen ViaDian toimintaan. Paula Vilkama ViaDiasta kommentoi, että terveyspuolen jalkautuminen olisi ViaDiassa tarpeen.

Hyvä Arki ry on espoolainen yhdistys, joka harjoittaa sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa. Tavoitteena Hyvä Arki ry:ssä on ihmisten arkielämän laadun parantaminen. Hyvä Arki ry järjestää esimerkiksi lasten kesäleirejä vähävaraisille ja jakaa ruoan lisäksi esimerkiksi hygieniatuotteita. Hyvässä Arjessa tarjotaan myös aamiainen arkiaamuisin. Ruoka-aputoimintaa toteutetaan Hyvä Arki ry:n toimesta lähellä Samarian terveysasemaa, Espoon keskuksessa.

Sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat kävivät tutustumassa Hyvä Arki ry:n ruoka-apuun käytettäviin tiloihin. Hyvässä arjessa kehittämiskohteeksi huomattiin ruoka-aputoiminnan tilat. Tilojen todettiin olevan ahtaat ja kylmät. Opiskelijoiden ajatus olisi, että mikäli toimintaan saataisiin toimivammat tilat, niin asiakkaisiin voisi paremmin saada yhteyden ja luottamuksen, ja tätä kautta yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia voitaisiin edistää paremmin.

Raitin pysäkki sijaitsee Leppävaarassa, ja on kaikille avoin matalan kynnyksen oleskelutila, jossa voi harrastaa esimerkiksi käsitöiden tekemistä tai lukemista. Raitin pysäkillä on useita taustayhteisöjä, kuten esimerkiksi Espoon kaupunki ja Leppävaaran seurakunta.

Opiskelijat toteuttivat Raitin pysäkillä verenpaineenmittausta, palveluneuvontaa ja pienimuotoista askartelutoimintaa. Projektin myötä opiskelijat havaitsivat, että Raitin pysäkin kävijät ovat pääasiassa ikääntyneitä henkilöitä. Kysyntä terveysneuvonnalle ja pienimuotoisille interventioille, kuten verenpaineen mittaamiselle oli opiskelijoiden havainnoinnin ja kyselyn tulosten mukaan kova. Lisäksi asiakkaat toivoivat enemmän järjestettyä yhteistä toimintaa.

Kivenkoloa voisi luonnehtia monikulttuuriseksi olohuoneeksi. Kivenkolossa edistetään alueella asuvien maahanmuuttajien kotoutumista sekä tarjotaan monipuolista ohjausta ja neuvontaa alueen kaikille asukkaille. Kivenkolon nettisivut voisivat olla informatiivisemmat, jotta mahdollisimman moni osaisi hakeutua Kivenkoloon ja hyötyä sen tuottamista palveluista.

Sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat toteuttivat teemapäivänään Kivenkolossa verenpainemittausta sekä sosiaali- ja terveysneuvontaa hävikkiruokatarjoilun yhteydessä. Toiminnallinen toteutus sai kiitosta asiakkailta. Jatkokehitysehdotuksina opiskelijat ideoivat, että sairaanhoitajan avovastaanottoa ja konsultaatiota voisi järjestää Kivenkolossa esimerkiksi kerran viikossa säännöllisesti. Samoin ajateltiin, että iäkkäille voisi järjestää tietokonekursseja. Sosiaalisen median ja internetin käyttötaidot edistäisivät iäkkään henkilön osallisuutta.

Espoonlahden seurakunta järjestää muun toimintansa ohella ruoka-apua ja diakonialounaita. Espoonlahden seurakunta tarjoaa asiakkailleen myös sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan vastaanottoa, joihin saa varata ajan nimimerkillä. Ruoka-apu on Espoonlahden seurakunnassa jo nyt asiakaslähtöistä. Asiakas saa itse vaikuttaa ruokakassinsa sisältöön ja ruoanjakelutapahtuma on valikoimaltaan laaja- ikään kuin iso kauppa.

Sairaanhoitaja-ja sosionomiopiskelijat järjestivät Espoonlahden seurakunnassa ruoka-avun yhteydessä Pop-up kahvilan. Kahvilassa kävijöille tarjottiin myös mahdollisuutta pysähtyä rupattelemaan ja pelailemaan. Kahvila oli pidetty, ja asiakkaat kyselivät, voisiko kahvila jatkaa. Espoonlahden seurakunta on kehittänyt ruoka-aputoimintaansa pikkuhiljaa, antaen aikaa muutoksille.

Espoon Ankkurin palvelut on kohdennettu erityisesti päihdeongelmista kärsiville aikuisille ihmisille. Ankkuri toimii keskustelupaikkana, oleskelupaikkana ja sieltä voi saada tukea ja apua päihdeongelmaansa. Ankkurissa vallitsee olohuonemainen tunnelma. Se sijaitsee Matinkylässä kauppakeskus Iso Omenan vieressä, joten erilaiset palvelut löytyvät läheltä. Siksipä Ankkuriin ei olekaan tarvetta lisätä esimerkiksi terveyspalvelua.

Opiskelijat eivät toteuttaneet Ankkurissa mitään suunniteltua toiminnallista tuokiota, vaan yhdessä henkilöstön kanssa nähtiin parhaaksi, että opiskelijat voisivat kohdata ja jututtaa asiakkaita. Tämä osallisuuden edistämisen muoto koettiin hyväksi, ja asiakkaat totesivatkin, että ”kun haluisitte tulla useamman kerran käymään”. Opiskelijat ideoivat, että Ankkuri voisi jatkossakin tehdä oppilaitosyhteistyötä, ja täten edistää asiakkaiden osallisuuden lisäksi opiskelijoiden tietoutta huono-osaisuudesta ja vähentää erilaisiin ryhmiin liittyviä ennakkoluuloja.

Edistia-konserni toimii yksityisenä sosiaalialan palveluntarjoajana, jonka toiminnan tavoitteena on tukea monipuolisesti ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Edistia (Espoon diakoniasäätiö) tarjoaa muun muassa työvalmennuspalveluja, tuettua asumista ja asumisen tukea. Ruoka-apu on osa Edistian yleishyödyllistä toimintaa.

Opiskelijat osallistuivat ruoka-apupäivään tarjoamalla asiakkaille ruoka-avun ohella taukojumppaa, verenpaineenmittausta ja kehonkoostumusmittausta. Mittauspisteet olivat suosittuja asiakkaiden keskuudessa. Opiskelijat ehdottivatkin, että Edistia Työelämä voisi hyödyntää olemassa olevia verkostojaan ja suhteitaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja järjestää kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville esimerkiksi kerran kuukaudessa sairaanhoitajan vastaanoton.

Tulevaisuudessa Espoon kaupungille on tulossa ns. terveyskoordinaattoreita, joiden toimenkuvaan tällaisten palveluiden suunnittelu ja toteutus. Palvelua voisi hyödyntää myös Edistiassa.

Asiakaskyselyn tulokset pähkinänkuoressa

Sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat keräsivät kyselylomakkeiden avulla ruoka-aputoimipisteiden asiakkailta tietoa siitä, miten ruoka-aputoimintaa voisi kehittää osallistavampaan ja hyvinvointia tukevampaan suuntaan. Kyselylomakkeisiin vastasi yhteensä 89 henkilöä. Vastaajia oli kaikista kahdeksasta toimipisteestä. Vastaajista hieman yli puolet (55 %) oli miehiä. Yli puolet vastaajista oli 56-vuotta täyttäneitä, 65-vuotta täyttäneitä vastaajista oli lähes 40 %. Lähes kaikki vastaajat olivat Suomen kansalaisia (93 %). Lähes kaikki vastaajat olivat joko työttömiä (28 %) tai eläkeläisiä (57 %). Kaksi kolmasosaa (68 %) vastaajista ilmoitti käyvänsä ruoka-avussa viikoittain.

Ruoka-avulla oli kyselytutkimuksen mukaan suurimmalle osalle muutakin merkitystä kuin pelkkä ruoan saaminen (74 %). Asiakkaat kokivat saavansa lisäarvoa ruoka-apupalveluista ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden (49 %) kuten tuttujen tapaamisen ja kavereiden kautta. Muutamat vastaajat kokivat myös, että avun ja tuen saaminen henkilökunnalta oli heille merkittävää.

Kun asiakkailta kysyttiin, mitä he toivoisivat saavansa ruoka-avun lisäksi toimipisteeltä, vastauksia oli monenlaisia. Vastaukset voitaisiin luokitella kahdeksaan pääryhmään (Kuvio 1 alla). Yksi selkeä toive liittyi toiveeseen siitä, että ruoka-avusta saisi muutakin kuin elintarvikkeita, esimerkiksi vaatteita (28 %). Toinen toive koski mahdollisuutta saada sosiaalipalveluita (26 %). Kolmas toive koski mahdollisuutta ruokailuun (25 %). Neljäs toive koski toivetta sosiaalisista suhteista (20 %). Viides toive liittyi terveyspalveluiden saamiseen (20 %). Kuudes toive liittyi ohjaukseen ja tukeen työllistymisen mahdollistamiseksi (18 %). Seitsemäs toive liittyi digiohjaukseen (15 %). Kahdeksas toive liittyi ohjattuun ryhmätoimintaan, kuten liikuntaryhmä- ja kokkiryhmätoimintaan (14 %).

Pohdintaa ja tulevaisuuden näkymiä

Kyselyn vastaukset toivat esille sen, että ruoka-avussa käyvät ihmiset haluaisivat muutakin apua kuin ruokaa. Sekä sosiaali- että terveyspalvelujen jalkautuminen ruoka-aputoimijoiden tiloihin saattaisi madaltaa kynnystä ajoissa haettuun apuun ja puuttua sosiaali- ja terveysongelmiin. Myös muiden palvelujen ja toimijoiden yhdistämistä ruoka-apuun voisi kokeilla. Neljäsosa vastaajista toivoi ruoka-aputoimintaan esimerkiksi ruokailua. Opiskelijayhteistyössä voisi hyödyntää sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden lisäksi muidenkin alojen opiskelijoita, esimerkiksi restonomiopiskelijoita.

Kyselyn vastaukset toivat myös esille ikäihmisten haavoittuvuuden. Ikääntyvien huono-osaisuus on Suomessa kasvava huolenaihe. Ikääntyessä sairaudet ja niiden hoitokustannukset lisääntyvät, vaikka samalla tulotaso usein heikkenee eläköityessä. Somaattisten sairauksien ohella yksinäisyys ja masennus ovat monen ikääntyneen seurana. Kyselyssä esille nousseet ruoka-apuun liittyvät lisäpalvelutoiveet mahdollistaisivat osaltaan myös näihin haasteisiin vastaamisen. Tulevaisuudessa olisi hyvä tiedottaa vanhuspalveluista ja sosiaalisista tuista, kuten eläkkeensaajan hoitotuesta siellä, missä vähävaraiset eläkeläiset ovat koolla. Pelkästään jo tiedon tarjoaminen oman hyvinvoinnin lisäämisestä, esimerkiksi suun terveydenhoidosta tai kuulon tutkimisen prosessista ja apuvälineistä, auttaisi monia. Tässä olisikin mahdollisuus syventää yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa. Jatkossa opiskelijat voisivat vastata myös ohjatun ryhmätoiminnan toiveisiin kaikkien kävijöiden osalta. Opiskelijat voisivat osaltaan olla mukana myös yksinäisyyden torjumisessa. Lisäksi voisi hyödyntää esimerkiksi seurakunnan kaveritoimintaa.

Ruoka-apuverkoston koordinaattorien näkökulma

Ruoka-apuverkoston koordinaattorit kommentoivat yhteistyöhanketta seuraavasti:

”Laurean opiskelijoiden toteuttama hanke espoolaisten ruoka-aputoimijoiden kanssa vahvisti jo olemassa olevia käsityksiä siitä, mihin suuntaan ruoka-aputoimintaa tulisi kehittää. Espoon Ruoka-apu verkosto on viimeisen vuoden aikana kehittänyt yhteistyötään, verkostomaista logistiikkaa ja toimintansa osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Asiakaslähtöisyyden ja yleensäkin toiminnan kehittämisen edistämiseksi monenkeskinen yhteistyö, erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulu kanssa, on ollut tärkeää. Olennaista tässä yhteistyöhankkeessa oli se, että se toteutettiin monialaisesti yhdessä sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden kanssa. On tärkeää, että jo opiskeluvaiheessa voidaan työskennellä yhteiskunnan erilaisten toimijoiden ja eri ammattiryhmien kesken ilmiöpohjaisten asioiden kanssa. Asiakkaiden elämä ei rakennu sektorikohtaisesti olemassa olevan palvelujärjestelmän mukaisesti, vaan se tulee nähdä kokonaisuutena, jossa myös eri toimijoilla, kuten oppilaitoksilla ja  järjestösektorilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin tuottajana. Toteutettu yhteistyö oli molemmin puolin hyödyllinen ja hyvä kokemus. Se tuotti ruoka-apukoordinaatioryhmän toimijoille arvokasta tietoa suoraan ruoka-avussa asioivilta ja sen myötä toivottavasti myös asiakkaiden osallisuuden kokemukset lisääntyivät. Ruoka-avussa kävijät ovat tottuneet valitettavan usein olemaan vain passiivisena auttamisen kohteena. Tehtävämme on yhdessä yhä enemmän mahdollistaa kaikkien osallisuutta kohti aitoa subjektiivista toimijuutta.”

Lähteet

• Andreassen, Tor & Kristensson, Per & Lervik-Olsen, Line & Parasuraman, A Parsu & McColl-Kennedy, Janet & Edvardsson, Bo & Colurcio, Maria. 2016. Linking service design to value creation and service research. Journal of Service Management. 27. 21-29. 10.1108/JOSM-04-2015-0123. Luettu 29.1.2020.
• Helsingin seurakuntayhtymä. 2019. Hanke alkanut: Ruoka-apua helsinkiläiselle entistä monipuolisemmin. https://www.helsinginseurakunnat.fi/uutiset/hankealkanutruoka-apuahelsinkilaiselleentistamonipuolisemmin. Luettu 29.1.2020.
• Korhonen, H., Valjakka, T. & Apilo, T. 2011. Asiakasymmärrys teollisuuden palveluliiketoimin-nassa. Tavoitteena ostava asiakas [Customer Understanding in Industrial Service Business]. Espoo. VTT Tiedotteita –Research Notes 2598. 109 s.
• Ohisalo, Maria. 2017. Väitöskirja. Murusia hyvinvointivaltion pohjalla: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Itä-Suomen Yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2517-6. Luettu 29.1.2020.
• Salonen, Anna Sofia. 2016. Väitöskirja. Food for the soul or soul for the food. Users perspectives on religiously affiliated food charity in a Finnish city. Helsinki: Unigrafia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2396-1. Luettu 29.1.2020
• Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Tiedote 105/2019. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/kolme-jarjestoa-saa-yhteensa-1-2-miljoonaa-euroa-valtionavustusta-ruoka-apuun. Luettu 29.1.2020.