Euroopan unionin direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Sen mukaan kaikki digitaaliset palvelut ja julkaistut aineistot ovat oltava saavutettavia. Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) pohjautuu Euroopan unionin saavutettavuusdirektiiviin sekä YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Nyt kun laki on saatettu voimaan ja viimeiset siirtymäajat ovat ”nurkan takana” on aika seuraavan direktiivin.
Esteettömyysdirektiivi ”European Accessibility Act” linjaa kaikkien digitaalisten palveluiden saavutettavuutta ja esteetöntä käyttöä ja koskee myös yksityistä sektoria. Direktiivi tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä ensi vuoden aikana. Tämän johdosta myös saavutettavuusosaamisen lisääntyminen ja saavutettavuusvaatimusten noudattaminen korostuvat yksityisen sektorin puolella.
Saavutettavuus ja saavutettavuusdirektiivi
Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta määrittää vähimmäistason julkisen sektorin elinten ja palveluita tarjoavien toimijoiden verkkopalveluiden saavutettavuudelle. Sen mukaan kaikki digitaaliset palvelut ja julkaistut aineistot ovat oltava saavutettavia. Verkkopalveluiden saavutettavuus on tärkeää meille kaikille, ja erityisesti kohderyhmille joilla on esimerkiksi aistivammoja, oppimisvaikeuksia tai motorisia ongelmia.
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluja ja verkossa olevaa materiaalia mahdollisimman helposti; esimerkiksi näkövammaiset käyttäjät voivat käyttää verkkosivustoa ruudunlukuohjelmalla tai videoissa on tekstitys kuulovammaisia käyttäjiä varten. Esteettömyydestä puhuttaessa viitataan yleensä erilaisten ihmisten huomioon ottamista rakennetun ympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja kunnossapidossa. Englanninkielinen sana Accessibility tarkoittaa niin saavutettavuutta kuin esteettömyyttäkin Verkkopalvelujen saavutettavuudessa otetaan kantaa myös tekniseen toteutukseen esim. apuvälineiden kautta tapahtuvaan käyttöön.
Digipalvelulaki sisältää seuraavat keskeiset vaatimukset palvelun tarjoajille:
- Palveluiden ja sisältöjen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset
- Palveluiden ja sisältöjen saavutettavuudesta tulee täyttää saavutettavuusseloste, missä mahdolliset saavutettavuuspuutteet esitellään
- Palvelun tulee sisältää sähköinen palautekanava käyttäjille.
Laki on nyt saatettu voimaan poikkeuksena mobiilisovellusten siirtymäaika. Mobiilisovelluksissa julkaistujen videoiden ja äänilähetysten pitää olla vaatimusten mukaisia 23.6.2021.
Jo nyt moni yritys ja esimerkiksi palveluja tarjoavat toimijat ovat heränneet saavutettavuuden tuomiin vaatimuksiin, vaikka laki ei heitä siihen vielä velvoittaisi. Osasyynä ”heräämiseen” on nurkan takana oleva esteettömyysdirektiivi.
Esteettömyysdirektiivi
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista (EU) 2019/882 on annettu 17.4.2019. Vaikka esteettömyys yleisesti tarkoittaa fyysisen tilojen saavutettavuutta, on tässä direktiivissä linjattu myös digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen liittyviä vaatimuksia. Direktiivi asettaa vaatimuksia moniin tuotteisiin ja palveluihin. Esteettömyysdirektiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa tiettyjen tuotteiden ja palveluiden säädöksiä määrittelemällä niille yhtenäiset toiminnalliset esteettömyysvaatimukset. Direktiivi tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä 28.6.2022 mennessä, ja se astuu voimaan kesäkuussa 2025. Kaikki direktiivissä linjatut palvelut ja tuotteet on oltava esteettömiä ja saavutettavia lain voimaantulon jälkeen.
Vielä emme tiedä, miten esimerkiksi Suomi linjaa lainsäädäntöön esteettömyysdirektiivin; tuleeko tähän tiukennuksia niin kuin tuli lakiin digitaalisten palveluiden tarjoamisesta vai pysytäänkö samalla linjalla kuin mitä direktiivissä on nyt linjattu. Siksi oma näkemykseni asiasta pohjautuu tällä hetkellä suoraan direktiivissä linjattuihin seikkoihin. Direktiivin laaja-alaisuudesta johtuen direktiivin toimeenpanoa valmistellaan usean ministeriön kesken. Tällä hetkellä valmisteluissa on mukana joukko ministeriöitä (sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, oikeusministeriö ja ympäristöministeriö.)
Jos saavutettavuusdirektiivi kohdistui julkisen sektorin palveluihin, niin esteettömyysdirektiivi kohdistuu erityisesti yksityiselle sektorille palveluiden ja tuotteiden tuotantoketjuihin.
Esteettömyysdirektiivi tulee koskemaan seuraavia tuotteita ja palveluja:
- matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit
- pankkiautomaatit
- tietokoneet ja käyttöjärjestelmät
- puhelimet ja televisiot
- pankkipalvelut
- sähköiset kirjat
- verkkokaupat
- kuljetuspalvelut, mukaan lukien metro-, rautatie-, raitiovaunu- ja linja-autoliikenne
Direktiivin piirissä huomiota herättää yksityisiä toimijoita koskevat digitaaliset palvelut kuten verkkokaupat. Tämän direktiivin verkkokaupan palveluja koskevia esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava kaikkien tuotteiden ja palvelujen verkkomyyntiin ja täten myös sellaisten tuotteiden ja palvelujen myyntiin, jotka tämä direktiivi kattaa sellaisenaan. Direktiivissä vahvistetaan esteettömyysvaatimuksia, jotka koskevat julkisen sektorin elinten verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia.
Direktiivissä ei määritellä, miten esteettömyys ja/tai saavutettavuus tulee toteuttaa. Tämä edesauttaa uusien esteettömyys-ja saavutettavuusratkaisujen kehittämisen ja innovoinnin. Esteettömyysdirektiivin mukaan ulkopuolelle jäävät mikroyritykset, joilla on alle 10 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa. Tosin Suomessa lain toimeenpanossa voidaan ottaa kantaa tiukempiin linjauksiin. Uusi säädös ei saa kuitenkaan aiheuttaa suhteetonta rasitetta palveluiden ja tuotteisen tarjoajille.
Tulevaisuudennäkymät
Direktiivi tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä 28.6.2022 mennessä ja sitä tulee noudattaa viimeistään 2025 mennessä. Vasta lainsäädännön säätämisen jälkeen ymmärrämme, mitä vaatimuksia palveluiden ja tuotteiden saavutettavuudelle ja esteettömyydelle tullaan linjamaan, ja miten tätä tullaan valvomaan. Tietäen olemassa olevan lainsäädännön digitaalisten palveluiden tarjoamisesta sekä esteettömyysdirektiivin mukana tuoman lain toimeenpanon ensi vuonna, tarve ymmärtää digitaalisten palveluiden saavutettavuutta kasvaa entisestään. Tämä tuo mukanaan haasteita, mutta myös mahdollisuuksia luoda kokonaan uusia toimintaprosesseja esteettömyys ja saavutettavuus huomioiden kaikille yrittäjille, joilla esimerkiksi on ajankohtaista perustaa verkkokauppa tai ottaa käyttöön jokin digitaalinen palvelu 2025 jälkeen.
Esteettömyysdirektiivin myötä tarkasteluun tulee myös esteettömyys ja saavutettavuus monikanavaisesti. Siksi on tärkeää tulevaisuudessa käynnistää hankkeita, missä tuetaan pk-yrittäjiä luomaan saavutettavia ja esteettömiä digitaalisia palveluita sekä monikanavaisia prosesseja saavutettavuus ja esteettömyys huomioiden. Tulevaisuudessa tarve tämän alan osaajille tulee lisääntymään. Siksi saavutettavuus ja esteettömyys olisi hyvä huomioida tulevaisuudessa myös opetuksessa ja opetussuunnitelmissa.
Lähteet:
